2.0 Tuemme vastuullisuustavoitteitanne huolehtimalla työntekijöidenne ja ympäristön hyvinvoinnista

Kokonaispalveluratkaisumme on nimensä mukaisesti kokonaista palvelua. Huolehdimme niin kiinteistöjen kuin kaikkien sen käyttäjien – sinun, työntekijöidesi ja omien asiakkaidesi – hyvinvoinnista. Tässä luvussa kerromme palveluistamme, joiden kaikkien takana ovat osaavat ammattilaisemme. Heidän avullaan teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla.

Jaa luku

2.1 Kokonaisvaltaiset, räätälöidyt hyvinvointiratkaisut

Kokonaispalvelun kehittämisen perusta on yksittäispalveluidemme erinomaisuuden jatkuva kehittäminen.

ISS:n strategian ja kilpailukyvyn ytimessä on hyvin johdettu ja jatkuvasti kehittyvä kokonaispalvelumme. Kokonaisuuden onnistumisessa asiakkaidemme liiketoiminnan ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin asiantuntijuus omissa palveluissamme. Koronaviruspandemian aikana yhteisen toiminta- ja elinympäristömme ymmärtäminen on painottunut erityisellä tavalla. Olemme huolehtineet ennakoivalla ja aktiivisella sisäisellä viestinnällä ja ohjeistuksella omien työntekijöidemme suojauksesta koronaviruspandemian aikana ja tukeneet omalla esimerkillämme ja palveluiden kohdentamisella asiakkaidemme turvallista työskentelyä.

Niin poikkeusaikoina kuin normaalimmissa olosuhteissa rakennamme palvelukokonaisuutemme aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Jollekin asiakkaalle tärkeintä on oman toiminnan häiriöttömyys, toiselle taas parhaiden osaajien houkutteleminen, kolmas haluaa rakentaa brändiään ja ymmärtää palvelun olevan olennainen osa sitä. ISS:n kannalta keskeistä on, että ymmärrämme asiakkaan liiketoiminnan ja toimintaympäristön ja luomme tämän ymmärryksen pohjalta ratkaisun, joka on asiakkaalle helposti hallittavissa ja joka luo lisäarvoa paitsi asiakkaalle itselleen, myös tämän asiakkaille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille. Kokonaispalveluratkaisussamme asiakkuustiimimme tekee töitä joustavasti yli palvelurajojen, mikä tuo asiakkaalle myös kustannustehokkuutta.

Kokonaispalvelumme koostuu nimensä mukaisesti eri palveluistamme. Usein asiakkuus alkaa jostakin palvelusta ja laajenee molemminpuolisen luottamuksen kasvaessa. Kokonaispalvelun kehittämisen perusta onkin yksittäispalveluidemme erinomaisuuden jatkuva kehittäminen.

Kokonaisvaltaisilla palveluillamme tuemme monia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Toteutamme esimerkiksi päivittäisiä ilmastotekoja parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta, minimoimalla asiakaskohteissamme ruokahävikkiä, sekä edistämällä kemikaalivapaata siivousta.

Vastuullisuuslupauksemme mukaisesti luomme kestävää hyvinvointia kiinteistöjen lisäksi niiden käyttäjille: kehitämme palvelupolkua niin, että asiakkaamme, heidän työntekijänsä ja asiakkaiden asiakkaat saavat jokaisessa kohtaamispisteessämme hyvää palvelua – ja hyvän mielen. Palvelukokonaisuudellamme onkin yhä merkittävämpi rooli kiinteistön käyttäjien kannalta. Kehittämällä työympäristöä yhdessä ISS:n kanssa asiakkaamme työntekijät viihtyvät työpaikallaan. Työpaikallaan viihtyvä työntekijä on sekä onnellinen että tuottelias. Siksi työpaikkakokemukseen kannattaa panostaa. Yhtä lailla palvelumme vaikuttaa siihen mielikuvaan, jonka asiakkaamme asiakkaat ja tärkeät yhteistyökumppanit saavat yrityksestä kiinteistössä vieraillessaan.

Nokian Renkaat

Kymmenien ammattilaisten tiimi tuottaa ja kehittää kokonaispalvelua Nokian Renkaiden toimitiloissa. Se onnistuu tiiviin esimieskaartin saumattomalla yhteistyöllä ja me-hengellä yli palvelurajojen.

Kesällä henkilöstöravintolan kokki ja vuoropäällikkö pääsevät kiinteistön ylläpidon ulkotöihin. Siivooja voi tuurata ravintolan kassalla. Sisälogistiikkaan hyppää kokki, joka tekee myös aulavartiointia. Saumatonta yhteistyötä yli palvelurajojen, sitä totisesti on noin 50 ISS:läisen työ Nokian Renkaiden tehtaalla ja toimitiloissa.

Lista ISS:n vastuista kohteessa on pitkä: se tuottaa kokonaispalvelua eli vastaa siivouspalveluista, ravintolapalveluista, kiinteistöhuollosta, teknisistä palveluista, turva- ja aulapalveluista, postituksesta ja ympäristöhuollosta. ISS on siivonnut Nokian Renkailla yli kymmenen vuotta. Vuonna 2018 mukaan tulivat ravintolat ja kiinteistöhuolto, vuonna 2020 turva- ja aulapalvelut.

– Kokonaispalveluratkaisua tuottavan tiimin vahvuudet näkyvät parhaiten, kun muita autetaan oman osaamisen ja mahdollisuuksien mukaan yli palvelurajojen. Emme ajattele, että tämä asia ei kuulu minulle. Toimimme täällä yhtenä ISS:nä, tekninen manageri Juho Welling sanoo.

Jokainen tehtävä vaatii toki omanlaistaan ammattitaitoa, jota tuetaan koulutuksilla. Vaikkapa aulavartijaksi tähtäävä työntekijä pääsee käymään koulutuksen, jolla saa tarvittavan vartijakortin.

– Teollisuuskohde tarjoaa monenlaista tehtävää, minkä ansiosta työntekijäkokemuksesta on mahdollista luoda ainutlaatuinen. Vaihtelun ansiosta henkilöstön ammattitaito pysyy vahvana ja ennen kaikkea työ mielekkäänä. Uskon, että se sitouttaa työntekijöitämme, ravintolatyöntekijöistä ja postituksesta vastaava palvelupäällikkö Katja Saarinen sanoo.

Palvelurajoista ei olla turhan tarkkoja myöskään esimiestyössä, vaan ketä tahansa voi lähestyä. Esimiehistä on muodostunut tiivis porukka, jolla on yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat. Hyvä meininki ja me-henki taas heijastuvat koko 50-henkiseen tiimiin.

– Meillä on yhteinen toimisto, jossa olemme normaalioloissa pitkälti paikalla. Sekin helpottaa, kun voi työpöydän äärestä kysäistä jotain ohimennen. Yhteistyö säilyy tiiviinä, siivoustoimintaa kohteessa johtava palveluesimies Suvi Rantanen kertoo.

Wellingin mukaan olennaista on myös se, että tieto kulkee ISS:läisten ja asiakkaan välillä. Asiakas saattaa tehdä nopeitakin muutoksia tuotannossaan, mikä vaikuttaa ISS:läisten työhön. Kiinteistön ylläpidon henkilöstö käy päivittäin asiakkaan kanssa lean-taululta läpi ajankohtaisimman tilanteen.

Jokaisella ISS-esimiehellä on asiakkaan vastinpari, jonka kanssa pidetään yhteyttä matalalla kynnyksellä. Myös työntekijöiden ideoita kuunnellaan herkällä korvalla, sillä he näkevät käytännössä, miten työt voisi tehdä entistä paremmin.

– Tuotannon puolella yhteistyötä on ihan arjessa. Siivooja huomaa nopeasti palaneen valon, nappaa sähköasentajaa hihasta ja pyytää kurkkaamaan, kuvailee Rantanen.

Nokian Renkaiden kiinteistöpäällikön Jarkko Haaviston mukaan moniosaamisen hyödyt näkyvät etenkin huoltovarmuudessa. Kun osaamista on jaettu tiimin kesken, tuotannon jatkuvuus ei ole ongelmatilanteessa riippuvainen yksittäisestä ihmisestä. Nokian Renkailla ja ISS:llä on ollut alusta asti yhteinen ymmärrys palvelumallista, ja palvelua on kehitetty vuosien saatossa.

– Olemme kokeneet ISS:n kohdeorganisaation moniosaamisen ja ristiin tekemisen todella hyödylliseksi ja positiiviseksi. Ne näkyvät hyvänä palveluna ja tuovat meille asiakkaana varmuutta, Haavisto kertoo.

Kukin ISS:läinen tietää, mitä heiltä odotetaan – ja asiakkaan tilaama kokonaispalvelu rullaa sujuvasti.

– Kun teemme sen, mitä on sovittu, asiakkaan ei tarvitse miettiä tontillamme olevia asioita lainkaan, Rantanen tiivistää.

2.1.1 Asiakaspalvelu

Kasvatamme asiakkuuksiamme kumppanuuksiksi, joissa kehitämme palvelukokonaisuuttamme avoimella ja rehellisellä keskustelulla.

Vastuullisuuslupauksemme Luomme kestävää hyvinvointia johtaa hyvään mieleen monesta suunnasta. Kun tuotamme palvelumme siten, että vaikutamme yhteisen ympäristömme hyvinvointiin, tuottaa se meille kaikille hyvää mieltä – niin asiakkaillemme kuin meille ISS:läisille ja koko yhteiskunnallemme. Kun palvelua tuottavat hyvinvoivat osaajat, jotka edustavat eri ikäryhmiä, eri kansallisuuksia ja eri sukupuolia, saamme asiakkaidemmekin iloksi laajasti näkemyksiä, jotka johtavat uusiin oivalluksiin. Kun pidämme huolen toimintamme läpinäkyvyydestä sekä torjumme harmaata taloutta ja korruptiota muun muassa vastuullisen hankintaprosessimme kautta, se tuottaa paitsi itsellemme myös asiakkaillemme turvallisen ja luottavaisen olon.

Turvallista oloa luomme myös panostamalla työturvallisuuteen. Se, että ammattilaisemme pääsevät terveinä kotiin joka päivä, on edellytys sille, että he pystyvät tuottamaan asiakkaillemme palvelua ja maailman parhaan palvelun kautta hyvää mieltä.

Hyvää mieltä niin ISS:läisille kuin asiakkaillemmekin synnyttää myös tiivis yhteistyö. Kasvatamme asiakkuuksiamme kumppanuuksiksi, joissa kehitämme palvelukokonaisuuttamme avoimella ja rehellisellä keskustelulla sekä yhteisissä työpajoissa. Kehitystyötämme ohjaavat myös asiakastyytyväisyyskyselyt.

ISS:n monikanavaisesta asiakaspalvelukeskuksesta vastaa Vakka-Suomen Puhelin Oy eli VSP. Kumppanuus VSP:n kanssa aloitettiin vuonna 2019 tavoitteena saada asiakaspalveluun lisää laatua ja jatkuvuutta. VSP huolehtii palvelupyyntöjen ja vikailmoitusten vastaanottamisesta sekä välittämisestä.

ISS:llä palkitaan hyvästä työstä

ISS:n uusi palkitsemismalli mahdollistaa nopean kiitoksen erinomaisesta työstä tai poikkeuksellisesta työsuorituksesta. Palkittavana voi olla niin yksittäinen työntekijä kuin kokonainen tiimi.

”Minun luvallani tämän viestin sisällöstä saa (ja pitää) ehdottomasti kertoa muillekin.”

Näin päättyi asiakkaan kirjoittama viesti, jonka ISS:n sähkötöiden johtaja Jarmo Virtanen sai sähköpostiinsa. Asiakas halusi kiittää neljää ISS:n sähkökäytönjohtajaa, Mikaa, Jesseä, Jukkaa ja Jonia, jotka hoitavat työnsä hyvällä asenteella ja asiakaspalveluhenkisesti. Sähköasiantuntijat olivat onnistuneet sähköjärjestelmien toiminnan turvaamisessa erinomaisesti korona-aikana.

Kun Virtanen kuuli alaistensa loistavasta työstä, hän päätti hakea heille palkintoa ISS:n uuden palkitsemismallin mukaisesti.

– Meillä on uusi järjestelmä, jonka kautta esitys ja perustelut palkkiolle oli helppo tehdä kiireisen arjen keskelläkin, Virtanen kertoo.

ISS:llä työntekijöitä kannustetaan ylittämään asiakkaan odotukset. Se on osa yhtiön vahvaa palvelukulttuuria, ja sen vahvistamiseen myös uusi palkitsemisstrategia tähtää. Yhteisten kertapalkitsemisen raamien puitteissa esimiehet voivat huomioida kattavasti yksilöitä ja tiimejä erinomaisista ja poikkeuksellisista työsuorituksista.

Sähkökäytönjohtajat johtavat kiinteistön sähkölaitteiston turvallista käyttöä ja haltijan vastuulla olevien tehtävien toteuttamista viimeiseen pistorasiaan saakka. Juuri koronan aiheuttamaan poikkeustilaan varautuminen ylitti asiakkaan odotukset; ISS:llä reagoitiin välittömästi tekemällä varautumissuunnitelmat eri asiakkuuksiin ja huolehdittiin, että aina on olemassa varahenkilö koronatartunnan varalta.

Esimiehenä Virtanen palkitsee mielellään henkilöitä, jotka tekevät asiakkaan tyytyväiseksi ja työnsä asiakaspalveluhenkisesti ja tuloksekkaasti.

– Tiimiläisteni toiminta, asenne ja motivaatio työtä kohtaan ovat ihailtavia ja myös asiakas näki sen. Esimiehenä minun ei tarvitse muuta kuin tukea ryhmää tarvittaessa, Virtanen kertoo.

Tiimi ilahtui asiakkaan kehuista ja esimiehen hakemasta palkinnosta.

– Tuntuu hienolta, että asiakas tunnistaa tekemämme työn. Olemme yhdessä asiakkaan kanssa kehittäneet palvelua ja toimintaympäristöä haluttuun suuntaan, kertoo Mika Wright, yksi neljästä palkitusta.

Wright haluaa korostaa tiimityöskentelyä ja yhdessä tehtyä työtä – sekä kiittää myös tiimin esimiestä.

– Jarmo on antanut meille avaimet onnistumiseen pitkän ISS-uransa aikana keräämän kokemuksen avulla.

Myös asiakkaiden toive on se, että kiitos menee kaikille kiitoksen ansaitseville:

“Vaikka itse pyrin kiittämään heitä hyvästä työstä aina tavatessani, toivottavasti kiitos menee myös tätä kautta palautteena koko organisaatiollenne aina yksittäiseen huoltomieheen saakka.”

2.1.2 Työturvallisuus

Palveluratkaisujen toteuttamisen ja asiakastyytyväisyyden varmistamisen kulmakivi on hyvinvoiva henkilöstö, joka välittää sekä omasta että muiden turvallisuudesta. Panostamme systemaattisesti vaarojen tunnistamiseen ja niiden poistamiseen sekä henkilöstömme turvallisuusosaamiseen ja -asenteeseen osana perehdytys- ja koulutuspolkuja sekä johtamisjärjestelmää. Turvallisuus- ja hyvinvointiteemat on integroitu esimerkiksi kehityskeskusteluihin ja tiimipalavereihin. Kun kiinnitämme erityistä huomiota omien työtehtävien ja -kohteiden turvallisuuteen, parannamme samalla asiakkaidemme ja kaikkien kiinteistöjen käyttäjien turvallisuutta ja hyvinvointia.

Lue lisää turvallisuuskulttuuristamme.

Turvallisuus kuuluu kaikille

Mistä on turvallinen työpaikka tehty – ja miten turvallisuuskulttuuria voi parantaa päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen? Nesteen Hannele Jakosuo-Jansson ja ISS:n Jukka Jäämaa kokoontuivat keskustelemaan aiheesta, joka on yrityksille niin tuottavuuden, laadun, tehokkuuden kuin työhyvinvoinninkin perusta.

– Hyvä turvallisuus koostuu lukemattomista pienistä arjen teoista. Se vaatii sinnikästä työtä ja jokaisen tason ehdotonta sitoutumista kehitystoimenpiteisiin sekä toiminnan arviointiin ja seurantaan. Näitä asioita ei voi laiminlyödä hetkeksikään. Herpaantumisella voi olla todella isoja seurauksia niin liiketoiminnan jatkuvuudelle, yrityksen maineelle kuin ihmisten hyvinvoinnille, sanoo Nesteen henkilöstö-, turvallisuus- ja hankintajohtaja Hannele Jakosuo-Jansson.

Hän tietää mistä puhuu. Viimeisen vuosikymmenen aikana Neste on pystynyt parantamaan turvallisuustuloksiaan merkittävästi ja on saanut myös kansainvälistä tunnustusta turvallisuustyöstään. Vuonna 2020 Nesteen työturvallisuus parani edelleen edellisvuosiin verrattuna ja ylsi ennätystasolle.

Neste seuraa ja arvioi turvallisuustuloksiaan monilla erilaisilla mittareilla. Keskeisiä suorituskykymittareita ovat TRIF eli lääkinnällistä hoitoa vaativien tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohti ja PSER eli prosessiturvallisuustapahtumien taajuus.

ISS puolestaan alkoi Suomessa siirtyä LTIF:n eli poissaoloihin johtaneiden tapaturmien taajuuden mittaamisesta kohti TRIF:iä noin puolitoista vuotta sitten.

– Jokainen tapaturma on täysin turha ja vältettävissä, tapahtui se sitten kotona, työmatkalla tai töissä. Kun kuusi vuotta sitten tulin nykyiseen työhöni, turvallisuusluvuissa oli paljon parantamisen varaa. Nyt turvallisuus on aina esillä kaikissa kokouksissa, ja olemme laajentamassa katsantoa kokonaisturvallisuuteen, ei vain tapaturmiin, kertoo ISS Suomen toimitusjohtaja Jukka Jäämaa.

Neste mittaa myös turvallisten päivien määrää, joiden määrä kasvoi vuonna 2020 325:een. Myös turvallisuustapaturmien määrä oli kaikkien aikojen pienin. Miten Nesteen jatkuva kehittyminen on rakennettu?

– Taustalla on monia tekijöitä. Alan yleinen kehitys, henkilöstön näkemykset, johdon ja omistajien kasvanut kiinnostus turvallisuusasioita kohtaan ovat kaikki yhdessä vaikuttaneet haluun lähteä viemään turvallisuusasioita eteenpäin, Jakosuo-Jansson sanoo.

Merkittävänä käännekohtana hän pitää vuonna 2014 käynnistynyttä Nesteen globaalia Way Forward to Safety -ohjelmaa, jonka avulla turvallisuuskulttuuria on pystytty vahvistamaan huomattavasti.

Way Forward to Safety -ohjelmaan otettiin mukaan myös kaikki Nesteen arvoketjussa toimivat urakoitsijat, asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Yksi niistä on ISS, jonka omatkin turvallisuusmittarit ovat viime vuosina kehittyneet suotuisaan suuntaan.

Nesteellä turvallisuusraportointi koskee omien yksiköiden ja työntekijöiden lisäksi myös palveluntoimittajia, urakoitsijoita sekä liikennöitsijäkumppaneita. Yhtiön painopistealueisiin kuuluva urakoitsijaturvallisuus parani sekin vuonna 2020 selvästi ja nousi ennätystasolle.

– Toimipaikoillamme työskentelee jatkuvasti useita satoja oman talon ulkopuolisia työntekijöitä. Pyrimme rakentamaan heidän kanssaan yhteisen turvallisuuskulttuurin, ja he ovat sitoutuneet meidän toimintatapoihimme. Tämä on yhteinen työpaikka, ja me haluamme kaikki lähteä täältä terveinä kotiin turvallisen työpäivän jälkeen, Jakosuo-Jansson muistuttaa.

– Me ISS:läiset luomme palveluratkaisumme aina asiakkaan tarpeeseen ja tuotamme palvelua siellä, missä asiakkaamme ovat, heidän luonaan, heidän kohteissaan. Turvallisuus on keskeinen osa kaikkea palveluamme, Jäämaa lisää.

Yhteisen turvallisuuskulttuurin rakentamiseen liittyy Nesteellä paljon erilaisia toimenpiteitä, esimerkiksi turvallisuuskeskusteluja, havaintokierroksia, parhaiden käytäntöjen jakamista sekä erilaisten läheltä piti -tilanteiden analysointia ja niistä oppimista. Jakosuo-Jansson korostaa, että ennakoiva riskien arviointi on yksi merkittävimmistä tekijöistä hyvien turvallisuustulosten takana. Aina pitää harkita, ennen kuin työn aloittaa.

Jukka Jäämaa on samaa mieltä. Hänen mielestään mittaaminen ja mitattujen onnistumisten palkitseminen ovat olennaisia työkaluja, kun turvallisuusasioita viedään arjen tasolle.

Sekä Jakosuo-Jansson että Jäämaa korostavat, että arkisten tekojen lisäksi turvallisuus on mitä suurimmassa määrin johtamiskysymys.

– Turvallisuuden johtaminen ja kehittäminen lähtee ylimmästä johdosta ja hallitustasolta. Johdon ja esimiesten jatkuva kiinnostus, osaaminen, seuranta, viestintä ja positiivinen kannustaminen ovat turvallisuuskulttuurin kehittymiselle äärimmäisen tärkeitä. Hallituksen tehtävä on haastaa johtoa kehittymään näissä asioissa, asettaa tavoitteita ja varmistaa, että turvallisuus on johdon agendalla koko ajan, Jakosuo-Jansson korostaa.

Jäämaan mielestä turvallisuus on aikaisempina vuosikymmeninä ollut johtamisessa enemmän taka-alalla. Onneksi tilanne on muuttunut nopeasti.

– Muutama vuosi sitten olin mukana kansainvälisessä johdon tapaamisessa, jossa jokaiselta kysyttiin henkilökohtaisesti tärkeintä KPI-mittaria. Moni mainitsi kannattavuuden tai kassavirran. Minä ehdotin LTIF:iä, jota silloin mittasimme. Perustelin sitä niin, että kun johdetaan työturvallisuus kuntoon, muut mittarit seuraavat perässä, Jäämaa pohtii.

– Nesteen toimialalla turvallisuusasiat tarkoittavat melkein samaa kuin tuottavuus, laatu ja tehokkuus. Jos meillä on ongelmia prosesseissa ja ne johtuvat turvallisuusriskien huonosta arvioinnista, meidän laitoksemme seisoo. Silloin tuottavuus on nolla, Jakosuo-Jansson vertaa.

2.1.3 Hankinta palveluna

Hankintaprosessimme on läpinäkyvä, jäljitettävä ja tehokas.

Hankinta vaatii erityisosaamista, kuten mikä tahansa erityisala. ISS:llä hankinta on keskitetty yksikölle, jonka kaikki ammattilaiset on koulutettu ISS Procurement Academyssa.

ISS:llä on kansainvälisten sopimusten kautta suuret volyymit useille toimittajille: hankintamme Suomessa olivat 162 miljoonaa euroa vuonna 2021, ja suurin osa hankinnoista on keskitetty noin 400 toimittajalle, joista tärkeimpien kanssa innovoimme hyvässä yhteistyössä myös tulevaisuuden ratkaisuja. Tämän lisäksi meillä on suuri määrä paikallisia toimittajia, jotka tuottavat erilaisia paikallisia palveluita. Tarjoamme myös asiakkaillemme mahdollisuutta hankkia kauttamme sopimuskumppaneidemme tuotteita ja kilpailuttaa projekteja. Olemme keskittäneet hankintoja muun muassa työsuojainten sekä siivousvälineiden ja -aineiden osalta muutamalle kansainväliselle toimittajalle. Keskittämisen ansiosta onnistuimme muun muassa saamaan nopeasti asianmukaisia työsuojaimia henkilökunnallemme koronaviruspandemian alkaessa. Pandemian aikana onnistuimme auttamaan myös asiakkaitamme esimerkiksi käsihuuhteiden hankinnassa.

Hankintaprosessimme on läpinäkyvä, jäljitettävä ja tehokas. Hyödynnämme sähköisiä järjestelmiä koko prosessissa aina kilpailutuksesta sopimuksen tekoon ja tilauksesta laskun maksuun saakka. Kaikkien toimittajien tulee sitoutua yritysvastuudokumentteihimme.

Tätä prosessia hyödyntämällä asiakkaamme saavat varmuuden siitä, että alihankkija täyttää kaikki lakisääteiset velvoitteet eikä syyllisty korruptioon. Samalla vältetään hajautettu hankinta, jossa kulutuksen seuranta ja hallinta on usein hankalaa.

2.2 Innovaatiot ja digitaalisuus

Hybridityö

Koronapandemian myötä hybridityöstä on tullut arkipäiväinen käsite, ja monet yritykset ovat tehneet digiloikan. ISS Palvelut on panostanut hybridityöhön jo yli vuosikymmenen. Tämä on ollut luonnollista työn luonteen sekä maanlaajuisen organisaation ja asiakasverkoston johdosta. Videoneuvottelut ovat korvanneet fyysisiä palavereita koko 2010-luvun, ja kaikilla toimihenkilöillä on laitteiden ja ohjelmistojen puolesta mahdollisuus tehdä töitä ajasta ja paikasta riippumattomasti.

Valtaosalla ISS:n esimiehistä on useita asiakaskohteita ja alaisia ympäri kaupunkia, maakuntaa tai jopa maata. Näin ollen töitä tehdään osittain aina etänä. Kokoontumisrajoitukset ovat kuitenkin tuoneet Teams-palaverit tutuiksi myös asiakaskohteissa työskenteleville ammattilaisillemme. Näiden avulla on voitu jakaa tietoa ja parhaita käytäntöjä, aivan kuten säännöllisissä läsnäolopalavereissa on tehty aiemmin.

LuurISSa-sovellus

Tiedon saatavuus ja raportointi mahdollisimman reaaliaikaisesti työkohteessa on ollut ja on jatkossakin keskeistä digitaalisessa kehityksessä ISS:llä. Olemme jo viiden vuoden ajan kehittäneet omaa LuurISSa-mobiilisovellusta, jonka avulla jokaisella työntekijällä on aina käytössään esimerkiksi kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ja erilaisten koneiden turvallisen käytön ohjeet. Sovelluksen avulla toteutetaan myös palveluiden laadunarvioinnit sekä tehdään kehittäviä ja positiivisia havaintoja työturvallisuudesta. Sovellus onkin ollut avainasemassa työturvallisuuskulttuurimme vahvistumisessa. Kehitys jatkuu, ja tulevaisuudessa työntekijöillä on yhä paremmin saatavissa työkohteen tiedot ja ohjeet sovelluksen kautta. Näin vanhentuneita ohjeita ei jää ilmoitustauluille ja paperikansioihin.

K-ERP

Kehitämme myös sovelluksia, joilla kiinteistöhuollon ammattilaiset pystyvät tekemään raportoinnin suoraan kohteessa mobiilisti ja näkemään aiemman huoltohistorian matkapuhelimestaan. Näin esimerkiksi huollon aloittamisesta asiakkaalle toimitettavaan raporttiin kulunut aika saadaan mahdollisimman lyhyeksi. Kaikki osapuolet hyötyvät, kun tarvittavat tiedot viedään sähköiseen muotoon suoraan kentällä ja raportiksi tilaajalle. Kutsumme hanketta nimellä K-ERP. Kun tieto kerätään suoraan digitaaliseen rakenteelliseen muotoon, päästään sitä tulevaisuudessa myös analysoimaan koneellisesti ja ennakoimaan ongelmia, joita ei perinteisesti raportteja lukemalla pystyisi tai ehtisi ennustamaan.

Robotit työkavereina

Vuoden 2021 aikana siivoojiemme työpareiksi tuli joukko siivousrobotteja. Nämä robotit imuroivat avoimia tiloja ja pitkiä käytäviä yhdessä siivoojien kanssa, jotka samaan aikaan puhdistavat vaikeammin saavutettavia alueita. Näin työ nopeutuu ja yksitoikkoisen työn määrä vähenee. Robottien määrää kasvatetaan tulevina vuosina, mutta koska robotit eivät vielä kykene siirtymään eri kohteiden välillä, yhdessä kohteessa pitää töitä riittää koko päiväksi.

Myös kiinteistönhoitajille on etsitty kaveria isommasta robotista. ISS pilotoi heinäkuussa 2021 kotimaisen Trombian kanssa katualueiden ja parkkipaikkojen puhdistamista Helsinki-Vantaan lentokentällä. Trombia on lakaisukonevalmistaja, joka kehittää robottia parhaan lakaisuteknologiansa ympärille. Robotti puhdistaa asfalttia pölyttömästi, mutta kuitenkin vedettömästi. Tämä mahdollistaa robotin käytön talvella kylmissä parkkihalleissa ja säästää vettä. Robotti on sähkökäyttöinen, mikä madaltaa melusaastetta ja auttaa minimoimaan puhdistamisen CO₂-päästöjä. Laskelman mukaan yksi robotti säästäisi 30 tonnia CO₂-päästöjä vuodessa.

ISS HUB

Viimeisten vuosien aikana olemme myös vahvasti kehittäneet älykästä rakennusautomaatiota. ISS HUB on vuorokauden ympäri pyörivä asiantuntijakeskus, jonka ammattialiset työskentelevät kiinteistöjen olosuhteiden, energian ja talotekniikan hälytysten parissa. Parhaimmillaan ISS HUBin asiantuntija pystyy aloittamaan vian selvityksen heti, kun kiinteistöautomaatio antaa hälytyksen – vaikka keskellä yötä – samalla, kun päivystävä kiinteistönhoitaja aloittaa matkansa kohteeseen. Kiinteistönhoitaja saa ikään kuin etätyökaverin keikalleen. Monissa tapauksissa ongelma pystytään jopa korjaamaan täysin etänä.

Hävikin vähentäminen

Korona-aika on muuttanut toimintaa myös ravintoloissamme. Teemme yhteistyötä digitaalisten alustatalousyritysten kanssa. Monista ravintoloistamme ruokaa voi tilata kotiin Foodoran avulla, ja mikäli ennustuksemme päivän menekistä on mennyt yläkanttiin, on hävikkiä vältetty tarjoamalla aterioita ResQ-sovelluksen avulla. Lämpötilojen omavalvonta on jo digitalisoitu yhteistyössä Fredman Groupin kanssa. Nyt kehitämme toimintaa seuraamalla hävikkiä ketjun eri osa-alueilla digitaalisten työkalujen avulla. Hävikkiä syntyy ruoan valmistuksessa, tarjoilussa sekä lautasilta.

Hybridityö muuttaa toimistotilojen käyttöä, muttei niiden tarvetta

Yrityksissä muovataan parhaillaan hybridityön malleja, jotka yhdistävät etä- ja lähityötä. ISS auttaa yrityksiä suunnittelemaan tulevaisuuden työtiloja, jotka vastaavat muuttuviin tarpeisiin.

Moni yritys on pitkään jatkuneen etätyön jälkeen siirtynyt hybridityöhön, jossa töitä tehdään sekä toimistolla että etänä. Millaisia tiloja toimistossa tarvitaan, kun osa tekee töitä kotoa ja osa toimistoilla? Miten olemassa olevat tilat joustavat uudessa mallissa?

–Todellisuudessa neliöiden määrä ei välttämättä muutu, niiden käyttö muuttuu, sanoo ISS:n tilasuunnittelusta vastaava Helena Hallanoro.

– Hybridimallissa erilaisten vetäytymistilojen tarve kasvaa, sillä työntekijät jakautuvat eri paikkoihin. Hybridimalli ei jää vain toimistokäytössä oleviin tiloihin, vaan voi muuttaa esimerkiksi ravintolatilojen käyttöä. Niistä saadaan muuttuvia työskentelytiloja tuomalla niihin säädettäviä pöytiä ja erikorkuisia tuoleja.

Työpisteisiin ja työtiloihin liittyvät ratkaisut olisi hyvä päivittää ennemmin kuin myöhemmin. Hallanoron mukaan yrityksissä kannattaa hyväksyä, ettei paluuta lähes kahden vuoden takaiseen ole.

– Muutos on jo tapahtunut, ja ihmisten odotukset toimiville työskentelytiloille ovat aiempaa monimuotoisempia. Yritysten on tärkeää vastata näihin uudenlaisiin odotuksiin. Parhaat osaajat tekevät tuottavaa työtä siellä, missä heidän on hyvä olla.

Vaikka osa töistä tehdään etänä, työpisteiden saatavuudesta lähityöpäivinä pitäisi huolehtia. Jos työntekijöillä ei ole nimettyjä työpisteitä, paikkavarausjärjestelmä sujuvoittaa hybridimallin toteuttamista. Toimiva ilmanvaihto, otolliset valaistusolosuhteet ja ergonominen työpiste ovat myös houkuttimia työskennellä toimistolla.

– Monille kotona työskentelyn ergonomia ja teknologia eivät ole samalla tasolla kuin toimistolla. Siellä vallitsevat olosuhteet ovat parhaimmillaan aivan toisenlaiset kuin etätöissä.

Hallanoro korostaa, että yrityksen toimitilat ovat jatkossakin sen käyntikortti. Niiden houkuttelevuus kielii työntekijöiden arvostamisesta ja sitouttamisesta.

– Toimitiloilla on jatkossakin sekä työhyvinvoinnin että työn tekemisen kannalta merkittävä rooli. Toiminnallisuuksien lisäksi tavoitteena pitäisi olla viihtyisä ja motivoiva ympäristö.

ISS analysoi yhdessä asiakkaiden kanssa, miten yrityksessä halutaan työskennellä ja miten se vaikuttaa tilasuunnitteluun. Tilasuunnittelu kattaa niin tilojen ilmeen kuin toiminnallisuuksien päivittämisen.

– Yksilöhuoneita tai vetäytymistiloja ei voi rakentaa määräänsä enempää neliöiden puutteen tai teknisten reunaehtojen takia. Tilasuunnittelun lisäksi hybridityössä tärkeitä ovatkin yrityksen yhteiset pelisäännöt, Hallanoro muistuttaa.

ISS:n vahvuus on, että osaamista ja kokemuksia löytyy eri palvelualoilta. Esimerkiksi siivouspalveluiden ammattilaisilta tilapalveluiden ammattilaiset saa ohjeistusta materiaalivalintoihin.

– Ymmärrämme, millainen palvelupolku ravintolassa on sujuva tai millaiset tilat ja työvälineet palvelun kustannustehokas tuottaminen vaatii, koska tuotamme ravintolapalveluita itsekin, Hallanoro havainnollistaa.

2.3 Palveluidemme vastuullisuus: 8 000 ISS:läisen voimin mukana ilmastotalkoissa

ISS:n lähes 8 000 ammattilaista vaikuttavat päivittäin työllään niin ympäristöön kuin ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Kiinteistöjen käytönaikaisella ylläpidolla voidaan tehdä merkittäviä ilmastotekoja, sillä Suomessa käytetystä energiasta yli kolmannes kuluu kiinteistöihin ja rakennettuun ympäristöön. Noin 76 prosenttia rakennetun ympäristön päästöistä syntyy kiinteistöjen käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Rakennettu ympäristö onkin yksi merkittävimmistä hiilidioksidipäästöjen tuottajista, mikä korostaa sen tärkeyttä ja mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Marraskuussa pidettiin Glasgow’n ilmastokokous, jossa valmistui Glasgow Climate Pact. Climate Pactiin kirjattiin kohtia, jotka vaikuttavat myös kiinteistöjen ylläpitoon. Osallistujamaita pyydetään muun muassa harkitsemaan lisätoimenpiteitä muiden kasvihuonekaasujen, kuten metaanin, vähentämiseksi. Tämä liittyy kiinteistöjen suoriin kasvihuonekaasupäästöihin kylmäaineiden käytön kautta. Lämpötilan nousu ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen muuttavat osaltaan kiinteistöjen ylläpitoa tulevina vuosina.

Myös 2021 valmistunut ISS:n sidosryhmätutkimus paljastaa yhteisen huolen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Asiakkaamme, henkilöstömme ja muut sidosryhmämme osaavat jo odottaa ISS:ltä suunnannäyttäjän roolia ja vastuun kantamista.

ISS:n 8 000 ammattilaista vaikuttavat päivittäin työllään niin ympäristöön kuin ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Meillä onkin merkittävä vaikutusmahdollisuus kiinteistöjen hiilijalanjäljen pienentämiseksi palveluratkaisujemme kautta. Olemme toteuttaneet vuodesta 2019 lähtien vuosittain palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin, ja laskenta toteutetaan yhdessä Clonet Oy:n kanssa. Toteuttamalla siivous-, ravintola- ja kiinteistön ylläpitopalveluita CO₂-päästöjä vähentäen, materiaalitehokkaasti, luonnon monimuotoisuutta ylläpitäen ja kiertotaloutta rakentaen tuemme asiakkaidemme hiilineutraaliustavoitteita. Oman ilmastotavoitteemme mukaisesti olemme hiilineutraali vuoden 2035 aikana. Uskomme, että erilaiset sopeutumistoimenpiteet, joita voimme kiinteistöpalvelujen ammattilaisina edistää, nousevat jatkossa yhä useammin ja painavammin mukaan keskusteluihin asiakkaidemme kanssa.

Vastuullisuus ohjaa Technopoliksen ja ISS:n yhteistyötä

Valtakunnallisen sopimuksen ansiosta uudet innovaatiot ja toimintamallit on saatu tehokkaasti käyttöön Technopoliksen eri pisteissä myös poikkeuksellisen vuoden aikana. Siivouksen asiakastyytyväisyys oli Technopolis-konsernin tasolla vuonna 2020 korkeampi kuin viiteen vuoteen.

Technopoliksen ja ISS:n yhteistyössä vastuullisuus on ollut vankkumaton osa arkea aivan yhteistyön alusta asti. Jo sopimustasolla on määritelty eettisen työn periaatteet ja asetettu siivouksen ympäristöystävällisyydelle tavoitteet.

– Yhteistyömme kannalta on merkityksellistä, että ISS on hyvämaineinen ja vastuullinen toimija, jonka voimme luottaa hoitavan työntekijöidensä työsuhteet aina asiallisesti, Technopoliksen Kampus- ja siivouspalvelujen konseptipäällikkö Salla Brunou kertoo.

– Meillä vastuullisuus tarkoittaa ympäristöystävällisyyden lisäksi kestävää henkilöstöpolitiikkaa ja työturvallisuutta, jotka ovat korostuneet koronaviruksen aikaisessa toimintaympäristössä, sanoo ISS:n asiakkuusjohtaja Ainokaisa Kostamo.

ISS:n ja Technopoliksen yhteistyö alkoi jo 2000-luvun alkupuolella. Vuodesta 2018 ISS on toiminut Technopoliksen strategisena kumppanina, kehittäen siivouspalveluita vastuullisesti ja innovaatioita hyödyntäen.

Valtakunnallisen kumppanuuden ansiosta uusia ratkaisuja on voitu ottaa käyttöön samaan aikaan eri yksiköissä ympäri Suomea. Yksi innovaatioista on kemikaalivapaa siivous, joka muun muassa vähentää siivouksen ympäristökuormitusta ja vaikuttaa siivoustyön ammattilaisten työhyvinvointiin.

– Olemme siirtyneet Technopoliksen kampuksilla käyttämään Tersanon otsonivettä, joka tutkitusti tuhoaa bakteereja ja viruksia. Sen ansiosta olemme voineet vähentää muiden desinfioivien siivousaineiden käyttöä, mikä on paitsi tukenut ympäristöystävällisyyden tavoitteita, myös vähentänyt pintojen kulumista, Kostamo kertoo.

Pandemian aikaisissa viikoittaisissa poikkeustilannepalavereissa rakennettiin yhtenäistä tilannekuvaa ja pohdittiin ratkaisuja muuttuneeseen toimintaympäristöön.

– Olemme nojanneet koronasiivouksissa ja tehostetuissa siivouksissa ISS:n suosituksiin ja ammattitaitoon. Suuresta kumppanista on ollut tässä tilanteessa hyötyä. ISS on voinut jakaa oman konserninsa sisällä kerryttämäänsä globaalia kokemusta kaikkiin Suomen yksiköihin, Brunou kertoo.

Technopoliksen kampuksille rakennettiin valmius tehostettujen siivousten ja koronavirustartuntaepäilysiivousten toteuttamiseen. Technopoliksen asiakkaiden ja vuokralaisten muuttuviin tarpeisiin luotiin myös joustavia siivouspalvelupaketteja. Siivoustyön ammattilaisten ja Technopoliksen asiakkaiden työturvallisuuteen on panostettu jatkuvasti suojavarusteiden, turvavälien ja muiden ennakoivien keinojen avulla.

– Yksi oppi oli se, että siivoustiimien päivärytmiä kannattaa hajauttaa “soluiksi”. Kun kaikki siivoojat eivät kohtaa päivän aikana, pienenee riski siihen, että koko tiimi määrättäisiin yhtä aikaa karanteeniin, Brunou kertoo.

Epidemian aikana siivouspalveluiden kysyntä on vaihdellut rajoitusten ja etätyön myötä. Vakituiselle henkilöstölle on kuitenkin pystytty tarjoamaan työtä läpi epidemian.

Technopolis pyytää asiakkailta säännöllisesti palautetta siivouksen laadusta. Vuonna 2020 siivouksen asiakastyytyväisyys oli koko Technopolis-konsernin tasolla korkeampi kuin viiteen vuoteen.

– Koronapandemia nosti siivouksen aiemmasta poikkeavalla tavalla huomion kohteeksi, ja ISS:n kanssa pystyimme vastaamaan asiakastarpeisiin poikkeusaikanakin hienosti, Brunou kertoo.

2.3.1 Kiinteistön ylläpitopalveluilla kohti kiinteistöjen hiilineutraaliutta

Kiinteistöjen energiatehokkuus ja olosuhteiden hallinta ovat keskeisessä asemassa asiakkaille räätälöitävissä palvelukokonaisuuksissa. Palveluratkaisujen tulokset näkyvät konkreettisesti asiakkaan energian- ja vedenkulutuksessa, päästöjen vähentymisenä sekä erilaisina kiertotalousratkaisuina. Ammattitaitoisesti toteuttamamme palveluratkaisut vaikuttavat lisäksi positiivisesti rakennusten elinkaareen, sisäilman laatuun ja kiinteistövarallisuuden ylläpitoon.

Palveluratkaisuillamme vaikutamme noin 1 TWh:n suuruiseen energiankulutukseen ja sen aiheuttamiin CO₂-päästöihin. Ammattilaistemme suorittamilla toimenpiteillä voimme saavuttaa asiakaskohteissamme tyypillisesti noin kolmen prosentin energiansäästön talotekniikkaa optimoimalla ja 15–20 prosentin säästöt investoinneilla.

Sertifioidulla ISO 50001 -energianhallintajärjestelmällä osoitamme kykymme tarjota laaja-alaista asiantuntemusta asiakkaidemme kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Hyödynnämme myös entistä enemmän digitaalisuutta ja älykkäitä ratkaisuja palveluissamme. Ratkaisuillamme pyrimme löytämään keinoja viedä kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta.

2.3.2 Kiinteistön energiankulutus hallintaan

Ottamalla kokonaisvaltaisen vastuun asiakkaan kiinteistön toimivuudesta, viihtyisyydestä ja energiatehokkuudesta vaikutamme myös kiinteistön hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Kiinteistön energiatehokkuuden ja sisäilmaolosuhteiden optimointi edellyttää ennakoivaa työtä ja jatkuvaa olosuhteiden hallintaa sekä reagoimista havaittuihin poikkeamiin. Kokonaispalveluratkaisumme perustuu asiakkaan prosessien ja taloteknisten laitteistojen kokonaisvaltaiseen hallintaan tiedolla johtamisen ja jatkuvan parantamisen keinoin. Palvelu muodostuu kiinteistönhoitajan päivittäisestä työstä asiakaskohteessa, ISS HUBin 24/7-etävalvonnasta sekä taloteknisten erikoisosaajien toteuttamasta kiinteistön ylläpitotyöstä.

Palvelumme kulmakiven muodostaa aina kiinteistön olosuhteiden hallinta. Ottamalla kokonaisvaltaisen vastuun asiakkaan kiinteistön toimivuudesta, viihtyisyydestä ja energiatehokkuudesta vaikutamme myös kiinteistön hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kiinteistön omistajat hyötyvät energiansäästön tuoman kustannussäästön lisäksi kiinteistön arvon säilymisestä.

Vuonna 2021 ISS HUBissa oli kiinni noin 1 000 rakennusta sekä yksittäisiä laitteita lähes 26 000 kappaletta. Valvomme näiden kohteiden automaatiojärjestelmien ja laitteiden toimivuutta 24/7 ja varmistamme näin optimaalisen lämmön, sähkön ja veden käytön. ISS HUBissa työskentelevät ISS:n ammattilaiset tekivät vuonna 2021 lähes 21 000 havaintoa ja kehitysehdotusta liittyen kiinteistöjen taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin.

ISS:n energiamanagerit johtavat asiakkaiden energia-asioiden hallintaa sekä suunnittelevat tarvittavat toimenpiteet ja investoinnit energiatehokkuuden ja olosuhteiden parantamiseksi. Energiamanagerin tehtävät soveltuvat parhaiten isojen kiinteistöjen, suuren kiinteistömäärän tai maantieteellisesti hajallaan olevan kiinteistökannan systemaattiseen kehittämiseen.

Kiinteistön omistajalle hyödyt näkyvät energiakustannusten ja kiinteistön korjausvelan pienenemisenä. Kiinteistön käyttäjille palvelu konkretisoituu esimerkiksi miellyttävinä lämpö-, valaistus- ja sisäilmaolosuhteina.

Tekninen manageri on asiakkaan neuvonantaja

Pekka Halimaa työskentelee ISS:llä teknisenä managerina. Hän varmistaa muiden ISS:n teknisten palveluiden asiantuntijoiden kanssa, että asiakkaan kiinteistöt ovat tehokkaita, toimivia ja tuottavia.

Takana oli parikymmentä vuotta suunnittelijana ja konsulttina, ja Pekka Halimaa kaipasi jotain uutta. Hän oli nähnyt kiinteistöjä laidasta laitaan. Kaksi vuotta sitten hän aloitti ISS:llä teknisenä managerina.

– Teknisen managerin työpöydällä on kaikenlaisia hankkeita tilamuutoksista rakennusprojekteihin. Isompia, pienempiä ja ympäri Suomea. Työskentelen ISS:n Danske Bankin asiakkuudessa, johon kuuluvat pankin pääkonttori ja konttoriverkosto.

Halimaan konsulttitaustalle ominaisesti teknisen managerin rooli on usein konsultoiva. Jos joku ISS:n teknisten palveluiden tiimistä tai asiakkaalta tarvitsee neuvoa tekniseen asiaan, tämä kääntyy usein Halimaan puoleen.

– Olen tavallaan asiakkaan edunvalvoja. Katson, että asiakkaan tilaamat ja teettämät työt etenevät sovitussa aikataulussa ja valmistuvat sovitussa laajuudessa.

Kaikesta ei tarvitse tietää kaikkea, mutta ainakin jotain. Näin Halimaa tiivistää osaamisen, jota tekniseltä managerilta vaaditaan. On tunnettava kiinteistöjen ylläpidon ja kiinteistötekniikan eri osa-alueiden perusteet.

– Kollegani kiinteistöhuollossa vastaavat käytännön huollosta ja ylläpidosta, oma työnkuvani on enemmän kehitystyötä.

Tieto vaihtuu tiiviisti kollegoiden kesken, sillä Halimaan kanssa työskentelee ISS:läisiä projektipäälliköstä, siivouksen palveluesimiehestä ja avainasiakkuuspäälliköstä kiinteistöhuollon palveluesimieheen, turvatekniikan tekniseen manageriin ja ravintolan esimiehiin.

– Teemme ehdottomasti paljon yhteistyötä, ja yritämme jeesata toisiamme niin paljon kuin pystymme. Työpäivät ovat harvoin keskenään samanlaisia, eikä tylsiä päiviä ole.

Tekninen manageri etsii jatkuvasti parannuskohteita. Erilaiset energiatehokkuus- ja energiansäästöhankkeet ovat työnkuvassa pinnalla. Kokonaisen vuoden ajan Halimaata työllisti asiakkaan pääkonttorin ympäristösertifikaatti.

Halimaa huolehti kiinteistöstä ja sen energiankulutuksesta kertovan tiedon ja todistusten keräämisestä ja tarkistamisesta, ennen kuin ne välitettiin sertifikaatin myöntävälle organisaatiolle. Kiinteistössä tehtiin lisäksi parannustöitä sisäilmaan ja energiankulutukseen.

Lopputulos oli hieno, sillä pääkonttori sai LEED-sertifikaatin tasolla Gold suomenennätyspistein. Paitsi että asiakas saavutti hienoja tuloksia, Halimaan työ sertifikaatin eteen mainittiin hänen saamansa ISS:n Omena-palkinnon perusteluissa. Kiitosta hän sai teknisestä osaamisesta, sitoutuneesta työotteesta ja asiakaspalvelusta.

Halimaan mielestä hänellä on mielenkiintoinen työ, jossa näkee paljon, tapaa uusia ihmisiä ja pääsee työskentelemään hienossa porukassa. Sekä ISS:n että asiakkaan puolelta Halimaa kokee saavansa hyvän työrauhan ja kohtuullisen vapaat kädet. On palkitsevaa, kun pieni tai iso työprojekti valmistuu aikataulussa ja siihen ollaan tyytyväisiä.

– Yhtä aikaa on päällä monta projektia, joten on hyvä pystyä pitämään useampi pallo yhtä aikaa ilmassa. Siitä juuri tykkään, että vaikka on varsin pitkä ura takana, opin jatkuvasti jotain uutta.

2.3.3 Puhtaasti parempi siivouspalvelu tekee ympäristöstä terveellisen

Vietämme työpaikoilla ja oppilaitoksissa lähes kolmasosan vuorokaudesta, joten rakennusten sisäilmaolosuhteiden merkitys ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on suuri. Huonot sisäilmaolosuhteet ovat tutkitusti merkittävä työn tehokkuutta laskeva tekijä. Ammattimainen kiinteistöjen käyttö, hoito ja ylläpito muodostavat perustan kiinteistöjen energia- ja ekotehokkuudelle sekä arvon säilymiselle, mutta myös terveellisille ja turvallisille sisäilmaolosuhteille kiinteistön elinkaaren eri vaiheissa.

Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella tarjoamme asiakkaalle puhtaat tilat ilman allergisoivia kemikaali- tai hajustejäämiä sisäilmassa. Kemikaaliton siivous on tuoksutonta siivousta, joten puhdas on oikeasti puhdas ja samalla siis myös tuoksuton. Uudella menettelyllä saavutamme puhtaan ympäristön ilman puhdistusaineen tuoksua ja pintojen kemikaalijäämiä.

Tehokasta mutta vastuullista korona-ajan siivousta

Vuonna 2021 jatkoimme edellisen vuoden tapaan pandemian tuomien haasteiden parissa. Lisäämällä Tersanon otsonoidun veden käyttöä kosketuskohtien pyyhinnässä saimme kuitenkin minimoitua desinfioivien aineiden käyttöä. Myös aiemmin palvelukonseptiimme lisätyt valokatalyysipinnoite ja ilmanpuhdistimet helpottivat pintahygienian ja sisäilman puhtauden hallintaa.

Pandemian myötä olemme entistä paremmin oppineet huolehtimaan siivouksessa tärkeästä käsi- ja käsinehygieniasta. Olemme myös edelleen kouluttaneet henkilöstöämme korona-altistumisten hallintaan sekä koronasiivousten toteutukseen. Pyrimme jatkossakin huolehtimaan siitä, että toteutamme siivouspalvelumme ympäristövastuullisesti pintahygieniasta tinkimättä.

Kemikaalivapaa siivous soveltuu kaikkiin tiloihin ja kaikenlaisille pinnoille, erityisesti kaikkien kosketuskohtien ja tasopintojen siivoukseen.

Kemikaalivapaa ylläpitosiivous, parasta ympäristön huomioimista

Kemikaalivapaa siivous on ollut käytössämme jo vuodesta 2018 alkaen. Se on yksi tärkeimmistä keinoista lisätä ympäristömyötäisyyttä siivouspalvelussa. Kemikaalivapaan siivouksen avulla pystymme vähentämään merkittävästi kemikaalien ja muovipakkausten käyttöä. Toteutamme palvelun ultrapuhtaan tai otsonoidun veden, siivouskoneiden, twister-laikkojen ja mikrokuitutuotteiden avulla.

Kemikaalivapaa siivous soveltuu kaikkiin tiloihin ja kaikenlaisille pinnoille, erityisesti kaikkien kosketuskohtien ja tasopintojen siivoukseen. Otsonoidulla vedellä on todistetusti desinfioiva vaikutus, joten se soveltuu myös tehostettuun kosketuskohtien pyyhintään, jota on vuoden 2021 aikana toteutettu useassa asiakaskohteessamme.

Jäämättömän puhtaat pinnat, puhtaampi sisäilma, yksinkertainen siivousprosessi, turvallinen kaikille pinnoille ja kiinteistön käyttäjille, vähäisempi vedenkulutus ja nopeampi siivousprosessi, vähemmän muovi- ja pakkausjätettä, vähemmän kemikaalijäämiä vesistöön – kaikkea tätä on tarjolla, kun siivouksessa ei käytetä puhdistusaineita.

Yksi tärkeimmistä hyödyistä on työntekijöiden turvallisuus. Ultrapuhtaan tai otsonoidun veden käyttö vähentää siivoojien kemikaalialtistusta ja auttaa pitämään ihon ja keuhkot paremmassa kunnossa. Myös parantuneesta sisäilmasta on näyttöjä, joten olemme näin mukana kansanterveyden tukemisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa sekä vastuullisen kuluttamisen ja ilmastotekojen talkoissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Työvälineet uudistuvat

Siivouspalvelumme kehittyi vuoden 2021 aikana entisestään. Tekstiililattioiden imurointiin erikoistunut robotti-imuri Whiz jatkoi tehokasta työskentelyään useassa asiakkuudessamme ja vapautti henkilöstömme työaikaa muihin tehtäviin, kuten yläpölyjen poistoon. Saimme käyttöömme myös ulkoisesti upean ja käytössä tehokkaan siivousvaunun Rekolalta, ja lisäsimme kierrätysmuovista valmistettujen tuotteiden osuutta muun muassa wc-harjavalikoimassa.

Lattioiden siivouksessa käytettävien mikrokuitutuotteiden valikoimamme laajeni, ja käytössämme on kierrätysmateriaalista tehtyjä lattiamoppeja. Lisäksi käytämme kierrätetyistä PET-pulloista valmistettuja twister-laikkoja lähes kaikissa kohteissamme varmistamassa yhdistelmäkoneajojen tehokkuuden. Twister-laikkojen kanssa siivous hoituu pääasiassa pelkällä vedellä, joten menetelmä on osa kemikaalivapaata siivoustamme.

Siivousta oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Tarveperusteisella palvelutuotannolla työpanos voidaan kohdentaa sinne, missä sitä tarvitaan.

Työn tekemisen murros oli jo käynnissä, kun koronapandemia laittoi tapamme käyttää tiloja uusiksi. Etätyöskentely tyhjensi monet toimistot, joita käytetään yhä epäsäännöllisesti. Toisaalta vaatimukset tilojen puhtaudelle tiukentuivat entisestään.

– Olemme asiakkaiden kanssa keskustelleet siitä, miten varmistamme, että tuotamme tarkoituksenmukaisesti palveluja oikeasti käytössä oleviin tiloihin – tilojen käyttöaktiivisuuden mukaan. Ei ole järkeä siivota toimistohuonetta, jota kukaan ei ole käyttänyt kuukauteen, mutta toisaalta moderneissa monitilatoimistoissa, joissa työpisteiden käyttäjät vaihtuvat tiuhaan, on järkeä siivota tiheästi ja tehostetusti, kertoo Digital Innovation Manager Jari Tiirikainen.

Yksi keino mukautua tilojen käyttäjien muuttuviin toiveisiin ja tarpeisiin on tarveperusteinen palvelutuotanto. Tilojen käyttöä seurataan ketterästi, jolloin siivous perustuu tietoon ja tarpeeseen.

Läsnäolotunniste kertoo, onko tilassa liikettä. Sensorit ja anturit mittaavat reaaliajassa, onko wc-paperia, saippuaa ja käsipaperia jäljellä. Tiedot rekisteröityvät järjestelmään, josta siivooja saa ilmoituksen puhelimeensa, kun tila tarvitsee siivousta. Tilastonäkymästä siivooja näkee eri kerrosten tilojen tilanteen ja voi päätellä, mitä tarvikkeita tarvitsee mukaansa.

Etenkin suurissa toimitiloissa tarveperusteinen siivous on toimiva ratkaisu, sillä siivoojien työaikaa voidaan kohdentaa sinne, missä tiloja käytetään eniten.

Teknologian avulla voidaan laskea rakennukseen saapuvien ihmisten määrä ja tarkastella tilojen käyttöastetta ja -aikaa. Siten voidaan muodostaa trendejä käytetyimmistä tiloista ja luoda palvelutuotantoon tietoihin perustuvia malleja.

– Tavoitteemme on parantaa asiakastyytyväisyyttä ja pitää huolta siitä, että tilat ovat aina käyttövalmiita ja hyvässä kunnossa. Asiakas saa tarveperusteisen ja entistä paremman palvelutason ilman, että kulut nousevat, Tiirikainen lisää.

Tilojen käyttöasteeseen perustuvan siivouksen suurin hyöty on se, että muutoksiin pystytään reagoimaan entistä paremmin. Työpanosta, aikaa sekä siivouskoneita ja -aineita käytetään siellä, missä on tarve.

– Yhteiskuntavastuullisena toimijana meille on huomattava tekijä, että voimme pienentää hiilijalanjälkeä sekä muita palvelutuotantoon liittyviä kulutusmittareita kohdistamalla työkoneiden ja siivousaineiden käytön siten, että lopputulos on asiakkaalle paras mahdollinen, Tiirikainen kertoo.

Näin tarveperusteinen palvelutuotanto helpottaa arkea

Asiakas: Entistäkin parempi palvelutaso ilman, että kulut nousevat.
Työntekijä: Työntekijän ammattitaito voidaan kohdentaa sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
ISS: Hiilijalanjälki ja muut palvelutuotantoon liittyvät kulutusmittarit pienenevät, kun koneiden ja siivousaineiden käyttö kohdennetaan tarpeen mukaan.

2.3.4 Vastuullista ruokailua, terveellistä ravintoa

Kestävät raaka-ainevalinnat ja niiden jäljitettävyys muodostavat perustan ravintolapalveluillemme.

Vuonna 2021 ISS:n ravintolapalveluissa keskityttiin turvallisen ja terveellisen ruokakokemuksen luomiseen. Otimme ravintolapalveluissa askelia kohti hiilineutraaliustavoitettamme muun muassa vähentämällä muovisten kertakäyttöastioiden käyttöä, keskittymällä ruokahävikin vähentämiseen ja kehittämällä oman reseptiikkamme hiilijalanjälkilaskentaa. Jatkoimme turvallisen ruokailukokemuksen toteuttamista ravintoloissamme toimivien hygienialähettiläiden ja digitalisoidun omavalvontajärjestelmän avulla.

Korona vaikutti vuonna 2021 edelleen merkittävästi erityisesti henkilöstöravintoloiden ja korkeakouluravintoloiden asiakasmääriin ja aukioloon. Pystyimme kuitenkin tarjoamaan isolle osalle ravintolahenkilökuntaa työtä muiden palveluidemme piiristä.

Luomme kestävää ruokakulttuuria

Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Raaka-ainevalinnat ja moderni reseptiikka ovat avainasemassa kestävän ruokakulttuurin luomisessa sekä kulutus- ja makutottumuksien uudistamisessa.

Kestävät raaka-ainevalinnat ja niiden jäljitettävyys muodostavat perustan ISS:n toiminnalle.
Valmistamamme ruoka on turvallista, ja tunnemme käyttämiemme raaka-aineiden alkuperän.
Käytämme kotimaisia raaka-aineita, lähi- ja luomutuotteita sekä erilaisia sertifioituja raaka-aineita.
Käyttämämme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja.
Huomioimme ruokalistasuunnittelussa sesonkituotteet sekä tuotteiden hiili- ja vesijalanjäljet.
Käyttämämme lihatuotteet ovat 100-prosenttisesti kotimaisia, ja olemme vähentäneet naudanlihan osuutta lihavalikoimassamme. Naudanlihan sijaan käytämme kotimaista rypsiporsasta ja broileria.
Korvaamalla lihatuotteita kasvikunnan proteiineilla vaikutamme merkittävästi ruoan alkutuotannon ympäristövaikutuksiin.
Käytämme pelkästään kotimaisia maitotuotteita sekä kotimaisia vapaan kanan munia. Suosimme ruoanvalmistuksessa perunaa ja erilaisia viljatuotteita, kuten ohraa. Vilja ja leipomotuotteet ovat myös kotimaista alkuperää.

Vuonna 2021 lanseerattiin ensimmäisissä ISS-ravintoloissa lounaan hiilijalanjälkitieto. Tämän tiedon avulla asiakkaidemme on mahdollista tehdä yhä vastuullisempia ruokavalintoja. Hiilijalanjälkitietoa hyödynnetään myös omassa reseptiikan kehitystyössä, kun luomme entistä jäljettömämpiä ruokavaihtoehtoja.

Ruokahävikin hallinta on keskeinen osa vastuullisuustyötämme. Viime vuodelle asetetut tavoitteet ruokahävikin suhteen olivat kunnianhimoiset, emmekä aivan päässeet asettamaamme –35 prosentin tavoitteeseen. Hävikkimme väheni vuonna 2021 33 prosenttia, ja sen lisäksi onnistuimme vakioimaan ruokahävikin seurannan säännölliseksi toimenpiteeksi jokaisessa ravintolassamme. Vuonna 2021 tarjosimme asiakkaillemme entistä laajemman mahdollisuuden ostaa ylijäänyttä ruokaa kotiin. Ravintoloistamme osa alkoi myydä hävikkiruokaa tätä tarkoitusta varten kehitetyn sovelluksen kautta.

Ravintoloissamme suositaan kotimaista lähiruokaa, luomuruokaa sekä erilaisia sertifioituja tuotteita, ja kaikki raaka-aineemme ovat jäljitettävissä. Vuonna 2021 kartoitimme luomutuotteiden käyttöä ravintoloissamme, ja jatkotoimenpiteenä otamme osaa Luomutetaan ruokapalvelut (LuRu) -hankkeeseen vuosina 2022–2024.

Laitteiden tarkoituksenmukaisella ja oikea-aikaisella käytöllä sekä järkevillä valmistusmenetelmillä ISS:n ravintoloissa säästetään keittiössä kuluvaa energiaa. Jätteet lajitellaan aina ensisijaisesti materiaalikierrätykseen ja toissijaisesti energiahyötykäyttöön. Keittiöissämme on käytössä ympäristölle ystävälliset puhdistusaineet ja -menetelmät, kuten biohajoavat SURE-tuotteet ja otsonoitu vesi. Muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävän SUP-direktiivin mukaisesti olemme luopuneet muovisten kertakäyttöastioiden, -aterimien ja -pillien käytöstä ja korvanneet nämä kierrätettävillä materiaaleilla ja kartonkituotteilla.

Terveellisyyttä ja sydänystävällisyyttä vaalitaan ravintoloissamme entistä enemmän.

Terveellinen ravinto

Terveellisen ja ilmastoystävällisen ruokavalion perusta koostuu kasvikunnan tuotteista, täysjyväviljasta ja rasvattomista maito- tai kasvijuomavaihtoehdoista. Ilmastoystävällinen ruokavalio sisältää kohtuudella eläinkunnan tuotteita. ISS Ravintolapalveluissa ohjaamme asiakkaita terveellisiin ja kestäviin ruokavalintoihin tarjoamalla tuoreet ja sesonginmukaiset kasvikset ennen lämmintä pääruokaa ja kasvisruokavaihtoehdon ennen liharuokaa. Ohjaamme asiakkaita myös lautasmallilla, jonka avulla asiakkaat osaavat valita lautasen puolilleen kasviksia ja täyttää neljänneksen hiilihydraateilla ja neljänneksen proteiinilla.

Terveellisyyttä ja sydänystävällisyyttä vaalitaan ravintoloissamme entistä enemmän. Käytössämme on täysjyvätuotteita ja sydänmerkittyjä raaka-aineita, joissa on huomioitu kuidun, suolan ja rasvan määrä sekä laatu. Kaikki terveydenhuolto-, koulu- ja päiväkotikohteemme kuuluvat Sydänmerkki-aterioita tarjoaviin kohteisiin. Terveellisyyden lisäksi lounasruoalta vaaditaan elämyksellisyyttä ja makua. Hummukset ja tahinit maistuvat suomalaisille ennätyksellisen hyvin rasvalevitteiden korvikkeena. ISS:n ravintoloissa terveellisyys ei tarkoita hajutonta ja mautonta, vaan herkullista ja houkuttelevaa.

Vastuullisuuden kehittäminen on yhteistyön summa

Vastuullisuus on arjen tekoja. Se on tunnistettu myös ISS:n ja Danske Bankin konsernin laajuisessa yhteistyössä, jota kehitetään vastuullisuus edellä

ISS:n ja Danske Bankin yhteistyö alkoi vuonna 2015 kun Danske Bank ulkoisti ISS:lle konsernin laajuisesti kiinteistöjen palvelukokonaisuuden tuottamisen.

– Teemme yhteistyötä ISS:n kanssa. He ovat myös omassa toiminnassaan sitoutuneet huomioimaan vastuullisuustavoitteemme CO₂-päästöjen vähentämisestä, Danske Bankin Facility Manager Hanna Koskinen kertoo.

Ravintolapalveluiden toiminnan kehittäminen yhä vastuullisemmaksi on yksi kehitystyön kulmakivistä. Siinä ruokahävikin vähentämisellä on merkittävä rooli.

– Suomi on ihan Danske Bank -maiden esimerkkimaa, mitä tulee kierrättämiseen ja ruokahävikin vähentämiseen. Teemme täällä aktiivisesti töitä sen eteen, Koskinen kertoo.

Ruokahävikkiä mitattiin viimeksi kaikissa Suomen ISS-ravintoloissa helmikuussa 2021. Näin tehtiin myös Danske Bankin pääkonttorin henkilöstöravintolassa, jossa on käytössä Winnow-ruokahävikkijärjestelmä. AI-kamerateknologiaan perustuvassa järjestelmässä kamera ”lukee” ruokajätteen, punnitsee ja kategorioi sen sekä kertoo hävikin. Järjestelmä otettiin käyttöön Danske Bankissa helmikuussa 2020, ja ensimmäisen vuoden aikana ruokahävikkiä vähennettiin 9 100 kiloa eli 22 600 ruoka-annosta. Hiilijalanjälki pieneni 39 000 kiloa.

– Ruokalistasuunnittelussa huomioidaan, että valmistaminen osissa on mahdollista. Ruokaa ei tehdä varmuuden vuoksi koko lounasmäärän tarvetta valmiiksi lämpökaappiin, ravintolapäällikkö Minna Pulkkinen kertoo.

Esimerkiksi keittoihin ja pataruokiin lisätään pääraaka-aine vasta esille laitettaessa. Näin kastikepohjaa ja pääraaka-ainetta voidaan hyödyntää myöhemmin, mikäli sitä jää.

Danske Bankin pääkonttorin ravintolan keittiömestari Jyri Saarinen kehittää jatkuvasti tiiminsä kanssa uusia tapoja vähentää ruokahävikkiä. Koronan aikana ruokailijamäärät ravintolassa vaihtelevat paljon, joten raaka-aineiden tilaaminen ja varaston hallinta vaatii hyvää suunnittelua ja luovuutta.

Danske Bankin henkilöstöravintolassa ruokahävikin vähentäminen nähdään kaikkien asiana. Ruokahävikin määrää on tehty esimerkiksi näkyväksi myös ravintolan asiakkaille nostamalla se esiin ravintolan infotauluille.

Danske Bankin oma ravintolatoimikunta käy säännöllisesti läpi ruokahävikin määrää ja pyrkii tunnistamaan haasteita hävikin vähentämisessä. Haasteita taklataan yhteistyössä ISS:n kanssa.

Ruokahävikin vähentämisessä on kyse myös resurssien järkevästä hyödyntämisestä.

– Ensin maksetaan raaka-aineesta ja sitten vielä itse biojätteestä. Ruokahävikin vähentäminen tuo tehokuutta resurssien käyttöön ja sillä säästetään myös euroissa, Koskinen summaa.

Koskinen ja Pulkkinen näkevät vastuullisuuden kehittämisen olevan yhteistyön summa.

– Pankki ei voi toimia ympäristön kannalta vastuullisesti, jos palveluntuottaja ei toimi vastuullisesti. Voin luottaa täysin ISS:n suosituksiin, sillä he ovat alansa ammattilaisia. Luottamus ja jatkuva dialogi ovat osa yhteistyön perustaa, Koskinen kertoo.

– Kun perusasiat ovat kunnossa ja luottamus luotu, voimme ehdottaa myös hieman hullumpiakin kehitysajatuksia ja siten testata erilaisten ideoiden toimivuutta, Pulkkinen toteaa.

Ruokahävikin merkittävän vähentymisen ohella hyvä esimerkki yhteistyön toimivuudesta on Danske Bankin Suomen pääkonttorille myönnetty Gold-tason Leed-ympäristösertifikaatti, joka kertoo kiinteistön ympäristö- ja energiatehokkuudesta.

2.3.5 Jätehuolto- ja kierrätyspalvelut

Etsimme jatkuvasti yhdessä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja jätteiden määrän vähentämiseksi ja uudelleen käytettävien materiaalien kierrättämiseksi.

Osana kokonaispalveluratkaisuamme tarjoamme asiakkaillemme ympäristö- ja jätehuoltopalveluja. Palveluratkaisullamme vaikutamme positiivisesti asiakkaidemme kierrätys- ja kiertotalousratkaisuihin. Palvelumme perustan muodostavat aina asiakkaan omat tavoitteet, lainsäädäntö ja jätehierarkia.

Vuoden 2021 aikana neuvoimme asiakkaitamme uuden, heinäkuussa voimaan tulleen jätelain uudistuksista ja teimme konkreettisia asiakaskohtaisia toimenpidesuunnitelmia kiertotalouden parantamiseksi. Kehittääksemme henkilöstömme ympäristöosaamista sekä tukeaksemme asiakkaidemme ilmastotavoitteiden saavuttamista otimme käyttöön uuden Kohti kiertotaloutta -koulutuskokonaisuuden.

Etsimme jatkuvasti yhdessä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja jätteiden määrän vähentämiseksi ja uudelleen käytettävien materiaalien kierrättämiseksi. Tärkeä osa palveluratkaisuamme on jätteiden sisälogistiikkapalvelu, joka tehostaa kohteen kierrätystä sekä minimoi jätteiden kuljetuksista aiheutuvia CO₂-päästöjä. ISS:n ympäristöhoitajilla on tärkeä rooli asiakkaan henkilökunnan ja jätekuljettajien välillä jätehuoltoketjun tehokkuuden varmistamisessa ja jatkuvassa palvelun kehittämisessä. Vuoden 2021 aikana keräsimme asiakkuuksistamme yli 120:tä eri jätejaetta, jotka kaikki vietiin turvallisesti jatkokäsittelyyn. Oikein lajitellut ja puhtaat raaka-aineet jalostetaan uusiksi tuotteiksi ja energiatuotantoon, mikä vähentää merkittävästi neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja siitä aiheutuneita päästöjä. Saavutettuja ilmastohyötyjä voimme tarkastella asiakkaidemme kanssa vuonna 2021 käyttöönotetusta jätehuollon ilmastolaskurista.

Raportointityökalun avulla asiakkaamme voivat seurata omia tavoitteitaan sekä jätemääriä kuukausi-, kvartaali- ja vuositasolla jätelajeittain, jäteluokittain, loppusijoituskohteittain sekä vastaanottolaitoksittain. Monipuolinen raportointi tukee asiakkaitamme heidän omissa viranomais- tai muissa raportointitarpeissa. Vuoden 2021 alusta lähtien asiakkaamme ovat päässeet seuraamaan ja arvioimaan raportointityökalussa jätehuollon hiilijalanjälkeä.

Tiukentuvat vastuullisuustavoitteet sekä monimutkaiset ja muuttuvat toimintaympäristöt luovat tarvetta myös erillisille asiantuntijapalveluille. Ympäristöjohtamisen palveluilla vaikutamme tehokkaasti kiinteistönkäytön aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin ja asiakkaiden hiilineutraalisuustavoitteisiin. ISS:n ympäristöasiantuntijat voivat vastata esimerkiksi asiakkaidemme sertifiointiprojekteista.

Jätteiden oikealla lajittelulla hyvät raaka-aineet saadaan talteen ja kiertoon

Jätehuollon ykkösketju

Kiinteistön jätehuolto on joukkuepeliä. Jätehuoltoketjun ISS:llä, asiakkaalla ja jätehuollon kumppanilla työskentelevien toimijoiden hyvä yhteistyö pienentää hiilijalanjälkeä ja kasvattaa jätteiden materiaalikierrätystä.

ISS tarjoaa asiakkailleen kokonaisvaltaista ympäristöpalvelua. Kaikki lähtee liikkeelle siitä, miten hyvin kiinteistön käyttäjät lajittelevat jätteet. ISS auttaa valitsemaan syntyville jätteille toimivat sisäkeräysastiat ja opastaa oikeanlaisessa lajittelussa.

– Kierrätys ei ole aina ihan yksinkertaista, sillä vaikkapa osa biohajoavista pakkauksista saattaa näyttää muovilta tai kartonkiastian sisäpuolella olla alumiinipinnoite. Onneksi meiltä saa neuvoja siihen, miten oikea jäteastia selvitetään, ISS:n ekopalvelujen tuotepäällikkö Hanna Bradley kertoo.

Keräysastiat tulisi valita niille jakeille, joita kiinteistön käyttäjiltä syntyy. Lisäksi astiat on hyvä valita niin, että niiden pinnat on helppo pitää siistinä ja ne on helppo tyhjentää. Näin siivoojan aikaa säästyy muihin työtehtäviin. Astiat pitää myös merkitä oikein, ja tarvittaessa asiakkaalle laaditaan omat kierrätysohjeet.

Syntyneet jätteet hyödynnetään etusijajärjestyksen mukaisesti ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Raaka-aineita käytetään uusien materiaalien tuotannossa neitseellisten raaka-aineiden sijasta.

– Mitä paremmin jäte on eroteltu ja lajiteltu ja mitä tehokkaammin se esikäsitellään käsittelylaitoksella, sitä paremmin se voidaan hyödyntää uudelleen uusissa prosesseissa tai tuotteissa. Esimerkiksi metallia voidaan kierrättää lähes ikuisesti, Bradley sanoo.

Kierrättäminen on järkevää paitsi ympäristön myös kustannusten näkökulmasta. Materiaalina hyödynnettävät jätteet ovat pääsääntöisesti edullisempia kuin sellaiset, jotka poltetaan.

– ISS:llä on asiakkaita, jotka ovat säästäneet paljonkin, kun ovat esimerkiksi alkaneet erotella pahvin ja muovin pois energiajätteen seasta.

Olennainen osa jätehuoltoketjua on luotettava jätehuollon kumppani, joka noutaa syntyneet jätteet ja materiaalit. Urbaser on ollut ISS:n jätehuollon pääyhteistyökumppani jo vuosia. Toimivaa yhteistyötä edesauttavat avoimet välit ja sujuva kommunikaatio.

Hyvä yhteistyökumppani antaa palautetta ja kehitysideoita. Niitä nousee esiin esimerkiksi kattavasta jäteraportista. Sen avulla seurataan jätemääriä kuukausi-, kvartaali- ja vuositasolla jätelajeittain, jäteluokittain, loppusijoituskohteittain ja vastaanottolaitoksittain. Lisäksi raportti tarjoaa tietoa jätekustannuksista ja -veroista. Bradley kertoo, että ISS:n henkilöstö pureskelee luvut sopivaan muotoon ja käy niitä läpi asiakkaan kanssa.

– Onko 200 tonnin jätemäärä paljon vai vähän? Onko 70 prosentin kierrätysaste hyvä vai huono? Käymme raportit läpi suhteutettuna asiakkaan ja Suomen yleisiin kierrätystavoitteisiin. Voidaanko parantaa, vai ollaanko edelläkävijöitä?

ISS:lle on tärkeää, että jätehuollon kumppanilla on samanlaiset arvot ja vastuullisuustavoitteet. Urbaser on lisännyt jäteraporttiinsa myös jätehuollon oman hiilijalanjälkilaskennan.

– Uudistus on merkittävä, ja siitä saadaan erittäin hyödyllistä tietoa asiakkaiden käyttöön. Yhdessä voidaan käydä läpi, mitä luku oikeasti tarkoittaa ja miten toimintaa voidaan kehittää sen pohjalta, Bradley sanoo.