3.0 Tarjoamme vakaan ja turvallisen työpaikan, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen

Slovakiasta Suomeen kymmenen vuotta sitten muuttanut Lukas Majercak työskentelee ISS:llä siivouksen palveluesimiehenä. Majercak aloitti työt ISS:llä vuosi sitten ja on ehtinyt jo edetä siivoojasta palveluohjaajaksi ja palveluesimieheksi.

Majercak on vastuussa ISS:n Outokummun kohteesta Torniossa. Hän organisoi siivoojien työtä sekä pitää huolen tiimistä ja työn korkeasta laadusta. Myös turvallisuusasioista huolehtiminen on merkittävä osa palveluesimiehen työtä.

– Outokummun tehdas- ja kaivosalue on laaja kohde, ja minun on oltava hyvin kartalla siitä, mitä missäkin tapahtuu. Aamuisin käymme esimieheni kanssa läpi palautteet ja päivän suunnitelman, minkä jälkeen järjestän tiimin työn niin, että hommat hoituvat, Majercak kertoo.

Majercak muutti Suomeen vuonna 2012. Alun perin hän tuli vain lomailemaan Lohjalla asuvan isänsä luokse, mutta ihastui Suomeen niin, että muutti pian itsekin perässä. Vaikka Majercak ei puhunut sanaakaan suomea tai englantia, hän aloitti rohkeasti opinnot Lohjan lukiossa.

Lukion jälkeen Majercak piti välivuoden ja matkusteli ympäri maailmaa, kunnes into tehdä töitä vei hänet työelämään. Ennen ISS:läistymistään Majercak työskenteli muun muassa varastotyöntekijänä.

– Töitä oli helppo löytää. Haastavampaa oli keksiä, mistä innostuisi ja kiinnostuisi pidemmäksi aikaa, Majercak muistelee.

ISS:läinen Majercakista tuli, kun hänelle tarjottiin siivoojan työtä Torniossa, jossa tarvittiin apua uuden Outokummun kohteen käynnistämiseen. Tie vei nopeasti yhä vastuullisempiin rooleihin.

– Pääsin aluksi siivoamaan tehtaan valvomoita ja ravintoloita. Olin niin innokas, että sain jatkuvasti lisää vastuuta. Pian olinkin vastuussa myös sähkötilojen siivoamisesta. Siivouksen organisointi sujui niin hyvin, että etenin palveluohjaajaksi ja siitä nykyiseen pestiini palveluesimieheksi, Majercak kertoo.

Majercakin mukaan tärkeintä uralla etenemisessä on ollut se, että hän on ollut kiinnostunut työstään, pitänyt organisoinnista ja halunnut lisää vastuuta.

– Kun tulin ISS:lle, tiesin haluavani päästä eteenpäin ja tehdä enemmän. Kun olen saanut jonkin tehtävän, olen suorittanut sen mahdollisimman tehokkaasti ja hyvällä asenteella. En ole pelännyt antaa palautetta ja pyrkiä kehittämään työtä.

Parasta työssä ovat Majercakin mielestä ihmiset. Mukavan porukan ansiosta töihin on joka päivä mukava tulla.

– Ihmiset tekevät tästä mieluisan työpaikan. Uskon, että oikeat ihmiset oikeassa paikassa mahdollistavat sen, että kukin voi antaa parhaansa työssään.

Erityisen tyytyväinen Majercak on siihen, miten hyvin häntä on ISS:llä tuettu oman uran luomisessa.

– Olen hyvä esimerkki siitä, että kaikki on mahdollista, kunhan on tarpeeksi motivaatiota ja tietää, mitä haluaa. Yhdeksän vuotta sitten en osannut puhua edes suomea, vuosi sitten en ollut käynytkään Lapissa. Nyt organisoin koko tehtaan siivousta. Tämä on uralleni hyvä alku, mutta minulla on vielä paljon annettavaa, Majercak sanoo.

Vastuullisuus tarkoittaa eri ihmisille eri yhteyksissä eri asioita: yhdelle se on ympäristön huomioimista, toiselle välittämistä, kolmannelle yhteiskunnallisia asioita. ISS Suomen Global Managament Trainee Aino Pihlavalle vastuullisuus on pähkinänkuoressa sitä, että yritys huolehtii sekä ympäristöstä että työntekijöistä.

Pihlava tuli ISS:lle hotelli- ja ravintola-alalta, jossa hän oli työskennellyt niin Yhdysvalloissa kuin Dubaissakin. Siellä hän oli ehtinyt nähdä vastuullisen toiminnan koko kirjon erinomaisesta olemattomaan. Kokemansa takia vastuullisuus on Pihlavalle entistä tärkeämpi kriteeri työnantajan valinnassa.

– Kun hain ISS:n trainee-ohjelmaan, löysin paljon lisätietoa yritysvastuuraportista. Se kertoo avoimesti, mitä kaikkea ISS tekee ja ajattelee tulevaisuudesta.

Rekrytointi ei ole yksipuolinen prosessi, jossa työnantaja valitsee mieleisensä työntekijät. Vastuullinen toiminta on työnantajamielikuvan rakennuspalikka ja takaa, että yritys on arvostettu ja haluttu työnantaja myös tulevaisuudessa. Kun yritys kilpailee hyvistä tekijöistä, on syytä katsoa peiliin ja kysyä: kuka haluaa valita meidät?

Tärkeintä vastuullisessa rekrytoinnissa on ISS:n rekrytointiasiantuntija Kia Sillanpään mukaan luottamuksellisuus sekä avoin ja rehellinen vuorovaikutus. Työpaikkailmoitus kertoo totuudenmukaisesti siitä, millaista työntekijää haetaan ja minkälaista osaamista ja taustaa tehtävässä kaivataan.

– Mitä oikeamman kuvan työpaikkailmoitus antaa työtehtävistä, sitä paremmin se voi matchata työnhakijaan. Mutta haastattelussa on tärkeä puhua myös yrityksen toiminnasta, vastuullisuudesta ja arvoista, jotta ne vastaavat myös hakijan ajatuksiin ISS:n toimihenkilörekrytoinneissa työskentelevä Sillanpää sanoo.

Sillanpää korostaa, että myös hakijan kannattaa antaa itsestään rehellinen, todellisuutta vastaava kuva. Kun mahdolliset puutteet osaamisessaan tiedostaa, ISS:n on helpompi tukea ja kouluttaa työntekijää tämän ammatillisessa kehityksessä ja kasvussa.

Jos hakija ei ole tehtävään sopivin valinta, hänelle viestitään aikailematta ja avataan pyynnöstä syitä päätöksen taustalla. Joskus hakija voi olla sopiva johonkin toiseen tehtävään.

– Myös työnhakijat nostavat tänä päivänä esiin vastuullisuusasioita. Me taas tuomme keskusteluissa esille, miten vastuullisuutta viedään ajatuksen tasolta käytäntöön. Työstämme asiakkaiden kanssa esimerkiksi energiatehokkuutta, kierrätystä ja ruokahävikkiä, Sillanpää kertoo.

Myös Pihlava keskusteli rekrytointiprosessinsa aikana vastuullisuusteoista. Työssään hän on nyt ilokseen nähnyt niiden toteutuvan.

– On ollut ihana ensin lukea ISS:n vastuullisuudesta ja nyt elää sitä. Olen päässyt näkemään, miten kestävän kehityksen tavoitteita kohti työskennellään käytännössä. Esimerkiksi ilmastonmuutosta vastaan taistellaan kemikaalivapaan siivouksen keinoin. ISS:n ravintoloissa taas käytetään kotimaisia raaka-aineita ja syödään satokauden mukaisesti ja terveellisesti.

Eniten sairauspoissaoloja ISS:llä aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinvaivat, mutta viime vuosina myös sairauspoissaolot mielenterveyssyistä ovat hieman lisääntyneet, kuten laajemminkin yhteiskunnassa. Mielenterveysasioista puhuminen koetaan usein vaikeaksi tai ne ovat jopa tabu, josta vaietaan.

– Oma mieli on hyvin kokonaisvaltainen asia, joka on sidoksissa koko persoonaan ja minuuteen. Ahdistuksesta tai masennuksesta puhuminen vaatii eri tavalla rohkeutta kuin vaikka kipeytyneestä olkapäästä kertominen, sanoo Mehiläisen työterveyspsykologi Miia Dietrich.

Ympärillä olevien ihmisten näkökulmasta myös puheeksi ottaminen koetaan usein vaikeaksi. Dietrichin mukaan asioihin puuttuminen voi kuitenkin olla ratkaisevassa asemassa oman tilanteen näkemisessä, avun saamisessa ja toipumisessa.

Jo ennen koronapandemiaa ISS:llä päätettiin aloittaa pilotti mielen asioiden näkyväksi tekemiseksi työyhteisössä.

– Halusimme tuoda mielen asiat arkipäiväiseen keskusteluun ja poistaa tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja, kertoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala.

ISS:llä on lanseerattu vuosien 2020–2021 aikana Mieli kuntoon -toimintamalli, jossa henkilöstö saa apua matalalla kynnyksellä itseään mietityttäviin asioihin. ISS:llä on jo kolmatta vuotta käynnissä esimerkiksi Oman työhyvinvoinnin sankarit -valmennus mielen asioiden tueksi. Vuoden 2021 aikana ISS:llä järjestettiin erilaisia webinaareja esimiestyön ja henkilöstön työhyvinvoinnin tueksi.

MIELI ry onkin myöntänyt ISS:lle Hyvän mielen työpaikka® -merkin tunnustuksena sitoutumisesta mielenterveyden edistämiseen ja suomalaisen työelämän mielijalanjäljen keventämiseen.

– Merkki on osoitus kattavasta työstä, jota me ISS:nä teemme mielen hyvinvoinnin eteen. Haluamme lisätä kaikin tavoin mahdollisimman luontevaa ja matalaa kynnystä mielen asioiden esille tuomiseen työpaikalla, Vainikkala sanoo.

Hänen mukaansa vuosi 2020 ja koronan aiheuttamat haasteet ovat lisänneet tarvetta huomioida ja keskustella yhä enemmän mielen terveyteen liittyvistä asioista. ISS:n työntekijöistä suurin osa on työskennellyt koko koronaviruksen ajan eturintamassa kentällä. Toisaalta taas osa on ollut pitkään etätyössä ilman fyysistä työyhteisöä ympärillä.

– Muun muassa nämä asiat ovat tuoneet entistä näkyvämmäksi tarpeen keskustella ja tukea henkilöstöä jo varhaisessa vaiheessa ja kertoa henkilöstölle, miten ISS yrityksenä tukee ja auttaa työntekijöitä mielen asioissa.

Myös ISS:n työterveyshuollon kumppani on kehittänyt palveluitaan, jotta yhä useampi saisi riittävän tuen jo varhaisessa vaiheessa. OmaMehiläinen-sovelluksen kautta saa käyttöönsä erilaisia digitaalisia mielen hyvinvoinnin työkaluja. Lisäksi työterveyshuollosta on mahdollista saada asiantuntija-apua työterveyspsykologilta ja sosiaalialan asiantuntijalta.

Miia Dietrich kannustaa kääntymään työterveyspsykologin puoleen missä tahansa omaa mielenterveyttä koskettavissa asioissa.

– Vaikka meillä jokaisella on oma työroolimme, emme voi erottaa työminää ja työkykyä muusta minästä ja hyvinvoinnista. Työhuolet saattavat läikkyä vapaa-ajalle ja henkilökohtaisen elämän murheet vaikuttavat myös työkykyyn.

Kun Anniina Haapalahdelle iskee työpäivän aikana väsymys, hän tietää, että on mikrotauon paikka. Jos keho kaipaa venyttelyä, Haapalahti nousee ylös tuolista ja tekee muutaman venyttelyliikkeen. Myös oikeanlainen ruokailurytmi auttaa pysymään vireänä.

ISS:llä asiakaspalvelupäällikkönä työskentelevä Haapalahti osallistui pilottiprojektiin, jolla haluttiin tavoittaa entistä tehokkaammin ne ISS:n työntekijät, jotka hyötyisivät työfysioterapeutin ja hyvinvointivalmentajan palveluista.

Haapalahti lähti mukaan valmennukseen havahduttuaan omaan liikkumattomuuteensa. Korona-arki ja etätyö olivat vähentäneet huomattavasti jo ennestään paljon istuvan toimistotyöläisen aktiivisuutta. Samalla lounasrytmi ja tauot olivat kadonneet.

– Hakeuduin työterveyshoitajalle, joka ohjasi minut hyvinvointivalmennukseen. Työterveyden ennakoiva rooli aukesi pilotin kautta minulle ihan uudella tavalla. Opin, miten pienikin muutos omassa toiminnassa voi vaikuttaa kokonaishyvinvointiin ratkaisevasti ja estää vakavamman sairastumisen, Haapalahti sanoo.

– En olisi kuvitellut tällaisen muutoksen olevan omalla kohdallani mahdollinen. Aktiivisuuteni nousi, kuntoni kohosi ja ruokailurytmini parani valmennuksen avulla yllättävän helposti ja omaan arkeeni sopivalla panostuksella, Haapalahti iloitsee.

Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat ISS:llä suurin sairauspoissaolojen syy, eikä niihin ole saatu aiemmilla työterveyshuollon toimintatavoilla merkittävää muutosta. Pilotissa työterveyshuollon vastaanottoprosessia muokattiin niin, että osallistujille tarjottiin tuki- ja liikuntaelinvaivoissa aina tapaaminen työfysioterapeutin kanssa. Mikäli vaivaan ei saatu apua työfysioterapeutilta, työntekijä ohjattiin lääkärille. Lisäksi tarjottiin vielä oman hyvinvointivalmentajan valmennusta.

– Työfysioterapeutin yhteydenotot tuki- ja liikuntaelinoireista kärsiviin ISS:läisiin lisääntyivät 75 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Hyvinvointivalmennukseen osallistuneiden yhteenlasketut sairauspoissaolot puolestaan vähenivät edellisen vuoden 335 päivästä 12 päivään. Pelkästään hyvinvointivalmennettavien sairauspoissaolojen vähenemisellä saatiin mittavat, liki 80 000 euron kustannussäästöt, kertoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala.

– Hyvinvointivalmennuksen osallistujat saivat apua esimerkiksi painonhallinnan haasteisiin, alaselän ja niska-hartiaseudun ongelmiin ja yleiseen jaksamiseen. Valmennukset toimivat hyvänä jatkumona tule-, eli tuki- ja liikuntaelin vaivasta toipumisessa tai niiden ennaltaehkäisyssä, kertoo puolestaan pilotissa hyvinvointivalmentajana toiminut fysioterapeutti, physio trainer Suvi Viisteensaari.

Jatkossa onnistuneeksi todettu toimintamalli on tarkoitus tuoda kaikkien ISS:n työntekijöiden saataville.

Vuosittain yli 600 ISS:läistä suorittaa tai uusii työturvallisuuskorttikoulutuksen. Viiden vuoden välein uusittavaa valtakunnallista koulutusta ylläpitää Työturvallisuuskeskus (TTK). Koulutuksella pyritään parantamaan työpaikkojen turvallisuutta ja tarjoamaan perustiedot työympäristöjen vaaroista ja työsuojelusta.

ISS:llä tämä tarkoittaa Learning & Development Manager Katri Auvisen mukaan sitä, että koulutuksessa käydään läpi esimerkiksi siivouksen ja kiinteistöhuollon riskejä sekä niiden havainnointia, huomiointia ja ennakointia.

– TTK määrittelee koulutuksen pituuden ja sisällöt, mutta on toivottavaa, että yritykset tekevät koulutuksesta näköisensä. Riskienhallinnassa ja työturvallisuudessa keskitytään ISS:lle tärkeisiin asioihin. Esimerkit ovat olennaisia ihan toimistotyöntekijällekin.

Osissa ISS:n liiketoimintaa ja asiakkuuksia työturvallisuuskortti on pakollinen. Kortti takaa turvallisen yhteistyön etenkin yhteisillä työpaikoilla, joissa toimii sekä tilaaja- että toimittajayrityksen työntekijöitä. Koulutus tekee tutuksi työsuojeluvaltuutetut sekä työsuojelun roolit ja vastuut.

– Kohde määrittelee sen, minkälaisissa tehtävissä korttia vaaditaan. Meillä on erikseen kaikille pakollinen ISS:n työturvallisuuskoulutus, Auvinen kertoo.

Työturvallisuuskorttikoulutuksia saavat pitää kouluttajat, jotka ovat käyneet oman kaksipäiväisen koulutuksen. Aiemmin kahdeksantuntinen koulutus järjestettiin fyysisesti yhden päivän aikana. Päivän päätteeksi osallistujien osaaminen testattiin tentissä.

Jatkossa koulutus muodostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen on täysin verkossa. Siinä koulutukseen osallistuva suorittaa neljässä tunnissa kuusi verkkomoduulia. Toinen osa käsittää yhteisen, niin ikään neljä tuntia kestävän koulutuspäivän.

– Toisin kuin ennen, yhteinen koulutusosuus tarjotaan läsnäolokoulutuksen lisäksi webinaarimuodossa, Auvinen kertoo.

Kortin saaminen vaatii yhä molempiin osuuksiin osallistumisen ja niiden päätteeksi läpäistyn tentin, jonka saa uusia kerran.

– Uutta on siis se, että turvallisuuskorttikoulutus on mahdollista suorittaa täysin verkossa. Verkkomoduulit voi käydä läpi vaikkapa yksitellen ja haluamaansa aikaan, kun työtilanne antaa myöten.

Auvinen on uudistanut koulutuksen sisällön yhdessä ISS:n työturvallisuuspäällikön ja -valtuutettujen kanssa, ja verkkokoulutuksiin erikoistunut toimittaja on tuottanut oppimista tukevat verkkomoduulit. Verkkopohjainen työturvallisuuskoulutus on jatkoa perehdytyksen digiloikalle.

Kouluttautumisesta haluttiin tehdä ennen kaikkea ketterää. Nyt ISS:läisen ei tarvitse odottaa oman paikkakunnan seuraavaa koulutuspäivää tai jopa matkustaa toiselle paikkakunnalle koulutusta suorittamaan.

ISS:n työturvallisuuskulttuuria on jo todistetusti vahvistettu. Kansainväliset mittarit LTIF ja TRIF kuvastavat poissaoloon johtaneiden työtapaturmien ja kaikkien raportoitujen työtapaturmien taajuutta.

Stop! Pysähdyitkö hetkeksi ennen kuin aloitit työsi? ISS:llä turvallisuus otetaan tavaksi ennakoinnilla. Sitä tukee toukokuussa käyttöön otettu SUUNTA-järjestelmä, jossa ISS:läiset voivat tehdä turvallisuushavainnon tai oman työtehtävän riskienarvioinnin vaikkapa puhelimellaan.

SUUNTA on jokaisen ISS:läisen työturvallisuuden, ennakoivan työskentelytavan ja ympäristövastuullisuuden tueksi tehty työkalu, tiivistää ISS:n työturvallisuusjohtaja Vesa Suomalainen.

Oman työtehtävän riskienarvioinnissa esimerkiksi siivooja tai kiinteistönhoitaja täyttää 10 kohdan tarkistuslistan, joka muistuttaa ennen työn aloittamista huomioitavista asioista. Jos jokin listan kohdista ei ole kunnossa, siitä voi tehdä korjauspyynnön esimiehelle.

– Työkalu on tarkoitettu jatkuvaan käyttöön varmistamaan työturvallisuutta. Toki saamme järjestelmään tehdyn raportoinnin avulla myös hyödyllistä dataa.

SUUNTA-järjestelmän keskiössä on ennakoivan työskentelyn tukeminen ja riskienhallinnan vahvistaminen. Järjestelmän avulla työntekijä tiedostaa työhön liittyvät vaaranpaikat ja valitsee turvalliset tavat tehdä työtään.

ISS:läiset tekivät viime vuonna yli 34 000 turvallisuushavaintoa. Uudessa järjestelmässä työntekijä voi seurata, onko hänen havaitsemansa ja ilmoittamansa epäkohta käsitelty ja miten se on ratkaistu.

– Työntekijöille järjestelmä tuo avoimuutta, mikä luo positiivista painetta käsittelijöille. Heidän on oikeasti tehtävä asialle jotain.

Työntekijöitä avoimuus taas motivoi tekemään uusia ilmoituksia, sillä järjestelmässä näkee konkreettisesti, miten oma aloite johtaa toimiin. Turvallisuus on ISS:llä yhteinen asia, ja siksi kaikki halutaan mukaan kehittämiseen ja ideointiin.

Esimiehille järjestelmä tuo joustoa ja tehokkuutta työturvallisuusjohtamiseen. He voivat käsitellä vastuullaan olevia ilmoituksia ja tallentaa pitämänsä turvavartit ja turvakierrokset puhelimella. Digilomakkeet löytyvät yhdestä paikasta, ja korjaavien toimenpiteiden hallinta on entistä selkeämpää. Myös vaarallisten työtehtävien riskienhallintaan on tulossa digitaalisia työkaluja.

Riskien ennakoinnin, perehdytyksen ja työntekijöiden osallistamisen lisäksi ennakoivaan työturvallisuuskulttuuriin kuuluu tilanteen jatkuva seuranta. Siten tiedetään, missä onnistutaan ja missä on vielä parantamisen varaa.

Jokainen järjestelmän ilmoitus ja raportti keräävät työturvallisuudesta dataa, jota voidaan tarkastella esimerkiksi asiakas-, kohde- tai työnkuvakohtaisesti. Tämä tukee työturvallisuusjohtamista. Jatkossa päästään hyödyntämään myös tekoälyä.

Suomalaisen mukaan työturvallisuus on välittämistä. Siksi järjestelmänkin kuvakkeessa on sydän.

– Vahvassa turvallisuuskulttuurissa ei tehdä asioita siksi, että laki vaatii, vaan siksi, että halutaan pitää huolta omasta ja kaverin turvallisuudesta.

Työsuojeluvaltuutettuun voi ottaa yhteyttä aina, kun jokin työturvallisuuteen tai -terveyteen liittyvä asia mietityttää tai vaatii parannuksia. Näin ISS:n työsuojeluvaltuutettu Tanja Lindqvist tiivistää valtuutettujen tehtävän.

ISS:n työntekijät ovat valinneet kahdeksan työsuojeluvaltuutettua kolmivuotiselle kaudelle 2021–2023. Toimihenkilöillä on lisäksi oman toimensa ohessa työsuojelua tekevät valtuutettunsa.

Lindqvist toimii ISS:n työsuojeluvaltuutettuna Lounais-Suomessa. Lisäksi hän on ISS:n valtakunnallinen ravintola-alan työsuojeluvaltuutettu. Takana on pitkä ura ISS:llä, sillä hän on työskennellyt ravintolapalveluissa tarjoilijana vuodesta 2004.

Lindqvistin kollega Saku Turtia vastaa Keski-Suomen alueesta. Turtia on kaksikosta tuore työsuojeluvaltuutettu, siinä missä Lindqvist on jo toisella kaudellaan.

– Opiskelin Lappeenrannassa aikuiskoulutuskeskuksessa kiinteistönhoitoalaa ja tulin ISS:lle oppisopimuksella töihin vuonna 2014. Myöhemmin päädyin sisäisellä siirrolla Tampereelle, Turtia kertoo.

Lindqvist, Turtia ja kuusi muuta työsuojeluvaltuutettua opastavat, ohjaavat ja perehdyttävät turvallisia työskentelytapoja kentällä. He käyvät kohteissa, osallistuvat kutsusta tiimipalavereihin tai turvavartteihin ja puhuvat paljon puhelimessa esimiesten ja työntekijöiden kanssa.

Aina työntekijä ei halua tai pysty käsittelemään työturvallisuuteen liittyvää asiaa suoraan esimiehen kanssa. Työsuojeluvaltuutettu voi tulla tueksi tai edistää asiaa työntekijän puolesta.

– Osallistumme esimiesten kanssa myös riskien arviointeihin, tapaturmatutkintoihin, kohdekierroksiin ja viranomaistarkastuksiin. Kohteessa saatamme tehdä esimerkiksi turvallisuuskierroksia, Lindqvist sanoo.

Tilanne voi olla vaikkapa tällainen: kiinteistönhoitajan pitää päästä paikkaan, jonne ei ole turvallista kulkuväylää. Työsuojeluvaltuutettu menee paikan päälle katsomaan ja miettimään sopivaa ratkaisua, tekee raportin ja vastuuttaa esimiehen järjestämään reitin sovitusti.

Vaikka Lindqvistin työkokemus on ravintolapalveluista ja Turtian kiinteistöhuollosta, työsuojeluvaltuutettu edustaa alueellaan työntekijöitä kaikilta palvelualoilta.

– Mutta siitä on hyötyäkin, ettei ole omakohtaista kokemusta kaikilta aloilta. Pystyn katsomaan muiden työtä vähän uudesta näkökulmasta ja hyvällä tavalla kyseenalaistamaan rutinoituneita työtapoja, Turtia sanoo.

Eri alueiden työsuojeluvaltuutetut tekevät tiiviistä yhteistyötä keskenään, niin myös Lindqvist ja Turtia. Uusilla valtuutetuilla on aina työkummi, joka opastaa alkuun valtuutetun roolissa ja ensimmäisissä arvioinneissa.

Aivan kaikki ISS:läiset eivät vielä tiedä, keitä työsuojeluvaltuutetut ovat tai milloin heidän puoleensa voi kääntyä. Työhön kuuluukin myös valtuutettujen näkyvyyden lisäämistä ja nolla tapaturmaa -ajattelun iskostamista ihmisten mieliin.

Palkitsevinta työsuojeluvaltuutetun työssä on Lindqvistin ja Turtian mielestä se, kun huomaa muutoksen – joko kohteessa tai ISS:läisten asenteessa.

Tapa tehdä töitä. Sitä työturvallisuus palveluesimies Pirjo Pellikan mielestä on. Pellikan tiimiin kuuluu noin 50 siivouksen ammattilaista, joiden kanssa hän on rakentanut tinkimättömän työturvallisuuskulttuurin.

– Yksi siivouspalvelujen tärkeimmistä tehtävistä on edistää terveellisyyttä ja turvallisuutta. Pyrimme omalla työllämme tekemään kohteista turvallisia niin ISS:läisille kuin asiakkaillekin, Pellikka tiivistää.

Pellikka uskoo, että hyvä perehdytys luo perustan systemaattiselle ja ennakoivalle työturvallisuuskulttuurille. Se antaa työntekijälle eväät ammattimaiseen tekemiseen.

– Kehotan tiimiäni miettimään jatkuvasti, miten asiat voisi tehdä entistä turvallisemmin. On hienoa nähdä, kun työntekijä uudessa kohteessa tai tehtävässä aloittaessaan pysähtyy miettimään, onko hänet perehdytetty tehtävään riittävän hyvin ja onko hänellä sopivat suojaimet.

Hyvän työturvallisuuskulttuurin takana ovat luottamus ja avoimuus. Kaikkea ei tarvitse osata heti, ja aina saa kysyä. Luottamuksellisessa ilmapiirissä uskalletaan puuttua epäkohtiin ja kehittää niitä yhdessä.

Kun Pellikan tiimin siivooja vei syksyllä roskia kohteen pihalla sijaitsevaan jäteastiaan, hän pisti merkille jäteastialle johtavat kestopuiset portaat. Ne olivat syksyn mittaan keränneet päälleen märkiä, liukkaita puunlehtiä. Siivooja teki asiasta turvallisuushavainnon, jonka Pellikka otti asiakkaan kanssa puheeksi. Jo seuraavalla viikolla roska-astian edessä seisoivat uudet, tukevat, metalliset portaat.

– Turvallisuushavainnot ovat yksi tärkeimmistä työkaluista turvallisen työympäristön ylläpitämisessä. Tiimiltäni tulee hyviä havaintoja, joita käymme tiimipalavereissa läpi. Useimmiten havainnot johtavat toimenpiteisiin.

ISS:n tavoite on, että jokainen työntekijä tekisi neljä turvallisuushavaintoa vuodessa. Pellikan tiimin aktiivisimmalta havannoijalta niitä tuli viime vuonna jopa 30. Yhteensä tiimi teki vuoden aikana upeat 258 havaintoa.

Pellikan mielestä turvallisuushavainnot ovat oiva tapa välittää kehitysehdotuksia asiakkaalle. Ne osoittavat konkreettisesti, miksi turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota.

Pellikka on ylpeä siitä, miten tosissaan työturvallisuus hänen tiimissään otetaan. Se ei jää pelkäksi sanahelinäksi tai keskusteluiksi tiimipalavereissa.

– Esimerkiksi korona-aikana tiimiläiset ovat jaksaneet suojautua mallikkaasti. Minun ei tarvitse juurikaan kehottaa käyttämään visiiriä tai maskia, Pellikka kiittelee.

Vahvuutenaan Pellikka pitää sitä, että hän uskaltaa puuttua asioihin. Se on hänen mielestään välittämistä.

– Koen olevani vastuussa tiimini ammattilaisista. Tehtäväni on löytää mahdollisimman turvallinen tapa toimia. Haluan, että jokainen lähtee töistä ja tulee töihin terveenä, niin ISS:läiset kuin asiakkaatkin.

Palveluesimies Erja Metsävuori on vastuussa neljästä elintarvikealan asiakaskohteesta Jyväskylässä, Vaajakoskella, Äänekoskella ja Sahalahdella. Hän on 40 ISS:läisen esimies.

– Työssä auttavat hyvät ja taitavat tiiminvetäjät. Heidän ansiostaan minun ei tarvitse stressata arjen sujuvuudesta, Metsävuori toteaa.

Sen sijaan Metsävuori pitää huolen työn korkeasta laadusta asiakaskierrosten, laatukorttien sekä työntekijöiden perehdyttämisen avulla. Siinä auttavat paitsi vahva kokemus elintarvikealalta, myös Metsävuoren ehtymätön palo kasvaa ammattilaisena ja oppia uutta.

Pitsanpakkaamisesta se lähti. Metsävuoren 30 vuoden ura elintarvikealalla. Taskussa oli entuudestaan elintarvikealan perusammattitutkinto, mutta pian Metsävuori huomasi, että puhtaanapito ja laatukierrokset motivoivat häntä työssä kaikkein eniten.

– Suoritin elintarviketeollisuuden erikoisammattitutkinnon ja etenin laadunohjaajaksi. Pääsin vastaamaan myös pintapuhtausnäytteiden ottamisesta, Metsävuori kertoo.

Metsävuoren into ja asiantuntemus elintarvikealan puhtaanapitoa kohtaan välittyi myös Metsävuoren silloiselle asiakkaalle, ISS:lle, joka vastasi kohteen siivouksesta.

– Pääsin yhteistyön kautta suorittamaan myös ISS Proofin, joka on elintarviketeollisuudessa työskenteleville siivoojille kehitetty yhtenäinen koulutusohjelma. Innostuin siitä niin, että päätin vaihtaa ISS:lle töihin.

Metsävuori etsi avoimia työpaikkoja ja pääsi hakuprosessin kautta ISS:lle töihin kohdevastaavaksi avainasiakkuuteen. Hän sai haasteekseen kehittää kohteensa työn laatua.

– Melko pian huomasin haaveilevani esimiestehtävistä ja keskustelin oman esimieheni kanssa oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudesta työn ohella. Esimieheni rohkaisi ja kannusti kouluttautumaan, joten suoritin puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinnon, joka käsitteli esimiestehtäviä.

Opintojen aikana Metsävuori tunsi puhkeavansa kukkaan. Halu oppia uutta oli suuri ja Metsävuori imi itseensä tietoa, minkä ehti. Töiden ohessa opiskelu ei tuntunut kuormittavalta, sillä opinnot antoivat niin paljon. Vapaa-ajalla Metsävuori piti huolta palautumisesta ulkoilemalla jalan, rullaluistimin ja talvella suksin.

Rohkaistuneena nopeasta kehityksestä Metsävuori alkoi etsiä jo opintojen aikana avoinna olevia esimiestehtäviä ja suoritti lisäksi Taitotalon verkkokoulutuksena ylläpitosiivouspalvelut koulutuksen.

– Syksyllä 2020 aloitin nykyisessä tehtävässäni. Esimiestehtävissä minua motivoi asioiden edistäminen ja kehittäminen, työn organisoiminen ja johtaminen.

Metsävuorelle on tärkeää, että jokainen työntekijä osaa tehdä laadukasta työtä ja ymmärtää laadun kriteerit. Elintarvikehygieniaosaamisessa erityisen tärkeää on ymmärtää elintarviketeollisuuden tuotantoprosessit, tuotantolaitteiden ja tilojen pesun merkitys sekä siivoustyön vaikutus hygieniaan sekä tuotteiden laatuun.

Toukokuussa Pinja Koivisto aloitti kesätyöt ISS:n siivoojana. Turhia ei tarvinnut jännittää, sillä työkaverit ja työtehtävät olivat tuttuja. Koivisto on nimittäin ISS:n kesätyöntekijä jo kolmatta vuotta. Opintojen ohessa hän on tehnyt toisinaan myös tuurauksia.

– Ensimmäisen kesän alku oli todella opettavainen. Seurasin toimistossa kuukauden ajan toisen kollegan työtä. Pääsin katsomaan, miten päivärytmi sujuu ja miten siivous ylipäätään toteutetaan. Nopeasti sain kiinni tekniikoista.

Ensimmäisenä työpäivänä Koivisto suoritti työturvallisuuskorttikoulutuksen, ja ennen tehdasolosuhteissa työskentelyä hän kävi vielä verkkokoulutuksia.

– Perehdytyksen ansiosta oli teoriassa selkeät ohjeet siitä, miten tehtaalla tulee toimia. Kun pääsin tehtaalle ensimmäistä kertaa, konkretisoitui, missä piti olla erityisen varovainen ja mitä linjaa pitkin sai kulkea.

Toimistot ovat verrattain siistejä, ja tehtaalla Koivisto yllättyikin siitä, miten likaista voi olla. Nyt hän siivoaa mieluiten juuri tehtaalla, sillä siellä työnsä kädenjäljen näkee välittömästi.

Pientä totuttelua ensimmäiset kesätyöviikot ovat vaatineet palaajaltakin. Siivoojan työpäivä alkaa aamukuudelta ja jatkuu kahteen iltapäivällä.

– Hetki menee siinäkin, että jalat tottuvat taas turvakenkiin. Sanoisin silti, että olen jo saanut rutiinista kiinni. Muutaman viikon se ottaa, mutta siitä eteenpäin menee loistavasti.

Siivoojan työpäivät kuluvat pääasiassa ylläpitosiivouksen parissa tehtaalla ja toimistossa. Alue ja tehtävät vaihtuvat sen mukaan, ketä Koivisto paikkaa. Hän on tehnyt myös postituksen sijaisuuksia, ja hoitaa sellaisen tänäkin kesänä.

– Alussa perehdytetään aina kunnolla, oli kenen alueella tahansa. Yleensä liikun kollegan mukana viikon ja opettelen, miten hänen alueellaan toimitaan ja mitä vastuita hänelle kuuluu. Päivittäiset työt saattavat vaihdella eri alueilla, ja yritän pysyä samassa rytmissä.

Koiviston mielestä kesätyössä ISS:llä parasta on se, että työ on monipuolista ja liikkuvaa. Työtehtävät vaihtelevat päivittäin, ja päivien sisältöä voi muokata itse. Askelia Koivistolla kertyy päivässä yli 10 000.

– Keväällä 2019 hain kaikkia mahdollisia kesätyöpaikkoja. Lopulta tein päätöksen siivoojan ja kaupan alan kesätyön välillä. Ajattelin, että siivoojan työ sopisi minulle paremmin, koska olen aika urheilullinen ja tykkään liikkua työpäivän aikana.

Omilleen muuttamisen jälkeen kesätyön taloudellinen merkitys on korostunut, mutta Koivisto arvostaa myös saamaansa työkokemusta. ISS:lle Koivisto on palannut erityisesti ihmisten takia. Työkavereista löytyy samanhenkisiä tyyppejä, joiden kanssa tulee hyvin toimeen.

– Tämä on ihan huippua. On kiva tulla takaisin tuttuun paikkaan, jossa sekä kollegat että asiakkaat ottavat hyvin vastaan. Uudelle alueelle tai kohteeseen voi mennä hyvillä mielin, sillä tietää, ettei ketään jätetä yksin. Koskaan ei ole tuntunut siltä, että en yhtään tietäisi, mitä teen.

Kuin tehty minulle. Siltä Eeva Hautalasta tuntui, kun hän aloitti työt palveluneuvojana ISS:n palvelukeskuksessa vuoden alussa. ISS:llä vuodesta 2017 siivoojana ja vuodesta 2019 siivouksen tiimivetäjänä työskennellyt Hautala on aina pitänyt eniten asiakaspalvelusta. Nyt, palveluneuvojana, hän kokee olevansa elementissään.

– Siivotessani huomasin, että nautin eniten niistä hetkistä, kun olin tekemisissä ihmisten kanssa. Pikkuhiljaa minulle kasvoikin sellainen kipinä, että asiakaspalvelu on se juttu, mitä haluan työkseni tehdä, Hautala kertoo.

Vuonna 2017 ISS:llä baristana aloittanut Katariina Silvo on puolestaan tammikuusta alkaen työskennellyt talossa rekrytointiasiantuntijan tehtävässä. Vuotta aikaisemmin, tammikuussa 2020, hänet palkittiin PRO-gaalassa vuoden kahvilatyöntekijänä.

– Olen aina pitänyt tosi tärkeänä sitä, että ihmiset ovat juuri heille oikeissa tehtävissä. Sitä kautta minulle heräsi kiinnostus henkilöstöhallinnon alaa kohtaan, ja päätin opiskella työn ohella tradenomiksi HR:n ja johtamisen painotuksella, Silvo kertoo.

Silvo suoritti opintoihin kuuluvan työharjoittelun ISS:llä, ja pian sen jälkeen talossa aukesikin rekrytointiasiantuntijan paikka.

Sekä Hautala että Silvo valitsivat ISS:n työpaikaksi osittain siksi, että yritys tuntui tarjoavan hyvät mahdollisuudet omalla urapolulla etenemiseen.

Hautala kehottaa muitakin uusista tehtävistä kiinnostuneita ottamaan asian rohkeasti esiin oman esimiehen kanssa. Urapolkuja löytyy, kun tietää mitä haluaa ja tuo sen myös esille. Kollegat ja esimiehet ovat tukena.

– Oma innostukseni asiakaspalvelua kohtaan oli työyhteisössä ihan yleisesti tiedossa. Puhuin viime vuoden lopulla aktiivisesti ihmisten kanssa siitä, että haaveilisin asiakaspalvelutyöstä. Ja sitä kautta unelmat sitten toteutuivat, Hautala kertoo.

Silvon ja Hautalan uudet työnkuvat ovat heti alkuun tuntuneet innostavilta. Kaksikon mukaan parasta työssä on mukavan tiimin kanssa työskentely. Hyvän tiimin avulla uuteen työhön perehtyminen on sujunut mutkattomasti.

Hautalan työn ytimessä on asiakaspalvelu. Hän on tiiviisti yhteydessä ISS:n siivousliiketoiminnan asiakkaisiin ja siivouspalvelun esimiehiin, ja ratkoo erilaisia yhteydenottoja.

– On ihan parasta päästä kuulemaan palautetta suoraan asiakkailta ja välittämään sitä eteenpäin, Hautala tiivistää.

Silvo vastaa työssään rekrytointiprosessin itsenäisestä hoitamisesta ja työskentelee läheisesti myös rekrytoivien esimiesten kanssa.

– Henkilöstö on erittäin tärkeä osa yrityksen koko liiketoimintaa. On mahtavaa päästä itse vaikuttamaan siihen, että osaajia löytyy juuri heille sopiviin rooleihin, Silvo sanoo.

Hautala ja Silvo odottavat kovasti, mitä uusi työ tuo tulevaisuudessa mukanaan. Hautalan tavoitteena on kehittyä mahdollisimman hyväksi asiakaspalvelijaksi ja tiimikaveriksi. Silvo taas haluaa keskittyä uuden työn sisäistämiseen täysillä ja kasvaa rautaiseksi HR-ammattilaiseksi.

”Jo haastatteluvaiheessa minuun teki vaikutuksen ISS:n halu tukea ja kehittää Global Management Trainee -ohjelmaan valittavia nuoria. Ohjelman pääpiirteet ja tavoitteet määritellään ISS-konsernin pääkonttorilla Tanskassa, mutta lisäksi jokaisen henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet otetaan huomioon. Esimerkiksi itselläni esimieskokemusta oli jo edellisestä työpaikastani, mutta toivoin enemmän harjoitusta liiketoiminnan lukujen ymmärtämisessä ja Excelin pyörittelyssä. Nämä toiveet ovat toteutuneet.

ISS Suomen moni asiakkuus on tullut minulle tutuksi; olen päässyt perehtymään eri palveluihimme ja saanut hyvän yleiskuvan, miten ISS toimii Suomessa. Innolla odotin myös mahdollisuutta päästä näkemään ISS:n toimintaa jossakin toisessa maassa. Kolmen kuukauden ulkomaanvaihtojaksoni Sveitsin Zürichissä on pian päättymässä. Työhöni kuuluu monipuolisia tehtäviä eri asiakasprojekteissa. Tarkoituksenani on parhaiden työmenetelmien kartoittaminen ja niiden Suomeen tuominen.

Sveitsi on pinta-alaltaan Suomeen verrattuna pikkuinen maa, mutta väkiluku on kaksinkertainen. Tämä näkyy suoraan asiakkuusprofiileissa ja tuottamissamme palveluissa. Suomessa ISS:llä on monipuolisesti erilaisia asiakkaita, esimerkiksi useita suuria teollisuusasiakkaita; Sveitsissä taas suurimmaksi osaksi toimistokohteita. Kun kerroin Sveitsin teknisen tiimin jäsenille, kuinka monet heidät kollegansa Suomessa käyttävät päivittäin kypäriä, suojalaseja ja muita suojavarusteita, he olivat ihmeissään. Heidän kohteissaan tekninen palvelu tarkoittaa enimmäkseen laitteiden vuosihuoltoja.

Olen päässyt seuraamaan eri rooleissa toimivien työntekijöidemme arkea, joka on aika erilaista kuin Suomessa. Ensinnäkin työpäivät Sveitsissä ovat pidempiä. Työpäivän pituus on 9 tuntia, mutta etenkin uransa alkumetreillä olevien odotetaan panostavan töihinsä 100-prosenttisesti ja venyttävän työpäiviään pitkälle iltaan. Töihin zürichiläiset kulkevat julkisilla liikennevälineillä, jotka kulkevat tarkalleen aikataulussa. Julkista liikennettä hyödynnetään myös viikonloppuisin, jolloin monet suuntaavat vuorille retkeilemään.

Minua on hämmästyttänyt se, miten konservatiivinen maa Sveitsi joissakin asioissa on. Työnantajalla on mahdollisuus vaikuttaa vaikkapa työntekijöiden hiusten väriin ja kengän korkeuteen tai vaatia huulipunan käyttöä aulapalvelutyöntekijöiltä. ISS Suomen Pride-kumppanuus edustaa monille sveitsiläisille merkittävää edelläkävijyyttä.

Sveitsiin kuuluu vahvasti monikielisyys. Maassa on neljä virallista kieltä – saksa, ranska, italia ja retoromaani – muttei ole takeita siitä, että esimerkiksi läntisissä osissa puhuttaisiin saksaa tai idässä ranskaa. Siksi ISS:n avainasiakkuusjohtajiksi valikoituu Sveitsissä usein monikielisiä henkilöitä, jotta ympäri maata ulottuvien asiakkuuksien hoito varmasti onnistuu tavoitteiden mukaisesti.

Koko harjoittelun ja vaihtojakson parasta antia on ollut omiin ammattilaisiimme tutustuminen. Olen ollut myös vaikuttunut siitä, miten minut on otettu joka paikassa vastaan ja osaksi tiimiä. Kaikki ovat aina valmiita auttamaan ja kertomaan omasta työnkuvastaan. Sveitsin kollegoilta olen saanut myös vinkkejä viikonlopun viettoon ja kutsuja fondueiltoihin, vaelluksille ja jääkiekkopeleihin. Siitä olen kiitollinen.”

Ensimmäinen ISS Insinööriohjelma pyörähti käyntiin marraskuussa 2018, kun 30 kiinteistön ylläpidon ammattilaista ryhtyi opiskelemaan työn ohessa talotekniikan insinööreiksi. Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin ensimmäiset opiskelijat ovat saaneet tutkinnon suoritettua. Mari Ahtola puristi opinnot pakettiin jo maaliskuun lopussa.

– Siinä kyllä putosi iso taakka hartioilta. Tiukka deadlinejen ja aikataulujen seuraaminen helpottui. Oli mahtava fiilis, kun koulun lähettämä todistus tuli kotiin, Mari kertoo.

ISS Insinööriohjelma pitää sisällään samat vaatimukset kuin muutkin vastaavat ammattikorkeakoulututkinnot. Opintojen toteutuksesta vastaa Metropolia Ammattikorkeakoulu.

– Tämä on ollut todella mahtava mahdollisuus, josta olen erittäin kiitollinen. Olisi ollut paljon isompi kynnys lähteä opiskelemaan kokonaan omalla rahalla ja ajalla. Ja kyllähän yrityskin ohjelmasta hyötyy, joten kyseessä on kaikin puolin win-win-tilanne, Mari sanoo.

Asiakkuuspäällikkö Jukka Revolle yksi kimmoke opiskeluun oli ammatillisen pätevyyden hankkiminen. Kiinteistöhuoltoalan kilpailutuksissa on yhä useammin edellytyksenä, että tarjotun organisaation osaaminen osoitetaan myös koulutuksellisen pätevyyden kautta.

– Insinöörin paperit eivät ehkä mullista arkityötäni, mutta tutkinnolla todennettu osaaminen on silti arvokasta. Opinnoista tarttui mukaan myös paljon uusia taitoja, joiden myötä tulee
otettua omalle kontolle uudenlaisia projekteja, joihin insinööriosaaminen tuo perusteita, pohtii Jukka.

– On kunnia-asia, että olen saanut osallistua tällaisen kurssin pilottiryhmään. Hienoa on sekin, että ISS on tarjonnut myös tällaiselle hieman kokeneemmalle, viisikymppiselle tekijälle tilaisuuden hakea osaamiselleen vahvistusta, Jukka jatkaa.

Niille, joita sama opintopolku kiinnostaa, Marilla ja Jukalla on lukuisia käytännön neuvoja.

– Olennaista on kurinalaisuus ja aikatauluttaminen. Arvioitu työmäärä yhtä opintopistettä kohti on 28 tuntia, ja kokemukseni mukaan se ei ole kaukana toteutuneesta. Tutkintoon vaaditaan 240 opintopistettä, joten siitä voi alkaa laskea tarvittavaa ajankäyttöä, Jukka sanoo.

Molemmat korostavat jatkuvan tekemisen merkitystä – mieluummin joka päivä vähän opintoja kuin kerran viikossa paljon.

– Koulutus etenee aika ripeästi. Jos aikoo pysyä valmistumisrytmissä, aikatauluista täytyy pitää kiinni. Mikäli jäät heti alussa muiden tahdista, kiinni kurominen ei tahdo onnistua. On myös tärkeää kertoa kotiväellekin, että opinnot nielevät osan vapaa-ajasta, Mari muistuttaa.

Molemmat pitävät opintojen ehdottomasti parhaana kokemuksena työskentelyä oman opintoryhmän kanssa.

– Ryhmän tuki ja hyvä porukkahenki on ollut käytännössä välttämätön onnistumisen edellytys. Meitä oli mukana hyvin monenlaisella työkokemus- ja koulutustaustalla, ja jokaisen vahvuuksia tarvittiin, Jukka linjaa.

– Suurin osa tehtävistä tehtiin ryhmissä ja porukalla, yleensä luurit päässä etäyhteyksien välityksellä, ja siitä oli ihan valtava tuki. Aina joku osasi jonkin asian hyvin, joten kenenkään ei tarvinnut jäädä jumiin, Mari sanoo.

Opintojen kuluessa pilottiopiskelijat ovat pyrkineet antamaan paljon palautetta, jotta räätälöityä koulutusta voidaan kehittää entistä paremmaksi. Yhtenä kehitysideana Jukka mainitsee, että hankkeen ohjausryhmään on jatkossa hyvä saada myös opiskelijaedustus. Ohjausryhmän kautta opiskelijoiden näkemykset kulkisivat paljon tehokkaammin eri osapuolten tietoon.

ISS Insinööriohjelman toinen ryhmä aloitti opintonsa syksyllä 2021 >>

”Positiivinen ja tsemppihenkinen asiakaspalvelija, joka huomioi niin asiakkaat kuin omat tiimikaverit.”

”Kiire tai tiukat tilanteet eivät näy hänen toiminnassaan, vaan asiakas tuntee aina olevansa huomioitu ja tärkeä.”

”Hän on aina iloinen ja huomaavainen, ja hänen aurinkoinen hymynsä saa kenet tahansa hyvälle tuulelle.”

Työkavereiden ja asiakkaiden palautteet puhuvat puolestaan: Vuoden Omena -titteli on mennyt oikeaan osoitteeseen. Mitä Lorena itse tuumaa voitosta?

– Jo finaalipaikan saaminen tuntui aivan uskomattomalta, ja nyt tämä voitto… tässä menee hetki sulatellessa. Minä teen joka päivä vain omaa työtäni ja palvelen asiakkaita omana itsenäni. Kyllä se tuntuu ihanalta, että työtäni arvostetaan ja huomioidaan näin, onnellinen Lorena kuvailee tunnelmiaan.

Lorena toimii tarjoilijana ja asiakaspalvelutehtävissä ISS:n ravintoloissa Helsingin Pitäjänmäellä. Koronapandemian aikana hän on tarttunut rohkeasti myös muun muassa siivoustöihin.

– Kun korona alkoi vaikuttaa ravintolapalveluihimme, minäkin olin vähän aikaa lomautettuna. Mutta sitten päätin, että tartun kaikkiin työmahdollisuuksiin myös oman kuplani ulkopuolella. Ja olen niin kiitollinen, että olen saanut tehdä töitä, oppia uutta ja saada uusia työkavereita eri asiakaskohteissamme. En ollut edes tajunnut, miten monessa paikassa ISS:läisiä Pitäjänmäellä työskentelee, Lorena kertoo.

Lorena on työskennellyt ISS:llä kuusi vuotta, ja hänellä on ravintola-alan kokemusta myös Espanjasta ja kotimaastaan Kolumbiasta. ISS on hänelle kuin oma suomalainen perhe.

– Koska oikea perheeni on kaukana Suomesta, on mahtavaa, että minulla on työkavereita, joiden kanssa voin jakaa ilot ja surut ja jotka ovat aina apuna. Tiimin ja yhteistyön merkitys on suuri jokaisena työpäivänä: aina löytyy joku, joka osaa tarvittaessa auttaa. Myös koko ISS on minulle suuri tuki ja tärkeä osa elämääni.

Todellisen asiakaspalveluammattilaisen työssä parasta on se, kun saa tehtyä asiakkaalle hyvän mielen.

– Kun olen laittanut kokoustarjoilut neukkariin kauniisti esille, ja asiakas menee sinne ja sanoo Wow!, siitä tulee itsellekin hyvä mieli. Aika pienillä asioilla saa tehtyä hyvää asiakaspalvelua, tuore Vuoden Omena sanoo.