Taaksepäin katsotaan aina nykyhetken valossa. Kirjoittaessani tätä katsausta ISS Suomen vuoteen 2021 Euroopan yllä on iso varjo. Konfliktitilanne Ukrainassa ja sitä edeltäneet kaksi koronapandemian vuotta aiheuttavat valtavaa stressiä meille ISS:läisille, meidän asiakkaillemme ja kumppaneillemme – aivan kuten sinullekin. Koko maailmalle.

Osana läntistä Eurooppaa olemme kuitenkin saaneet nähdä, että yhtenäisyys on äärimmäisen vahva arvo. Yhtenäisyys on myös arvo, jonka ISS globaalisti lisäsi vuonna 2021 yrityksemme neljän aiemman arvon joukkoon. Vastuullisuus, rehellisyys, yrittäjyys ja laatu edellyttävät kaikki yhtenäistä tapaa toimia, yhtenäistä yrityskulttuuria, joka meillä ISS:llä merkitsee monimuotoisuuden arvostamista. Suomessa me ISS:läiset edustamme 93 eri kansallisuutta, me tulemme eri ikäryhmistä, me edustamme eri sukupuolia, me olemme kaikin tavoin erilaisia – kukin omanlaisiamme – mutta ISS:läisinä yhdenvertaisia. Meitä ohjaavat yhteiset tavoitteet ja periaatteet.

Ammattilaistemme työn merkitys on konkretisoitunut

Vuosi 2021 oli kokonaisuudessaan koronapandemian värittämä. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia, eivätkä ne sellaisia ole koronapandemiassakaan olleet; vaikka aika on ollut raskasta, on se meille yrityksenä tuonut myös monia mahdollisuuksia. Jo 2020 alkanut siivoustyön ja monien muiden palvelualojen näkyvyyden kehittyminen on jatkunut myönteisenä. Puhdasta, toimivaa, tuottavaa työympäristöä arvostetaan aivan uudella tavalla. Olen ollut iloinen nähdessäni ammattilaistemme työn merkityksen konkretisoituvan kaikille, niin omille osaajillemme kuin asiakkaillemme.

Jotta olemme palvelua pystyneet haastavissa olosuhteissa tuottamaan, on se edellyttänyt meiltä moniammatillista yhteistyötä. Kahden vuoden ajan, jokaisena viikkona, koronaviruspoikkeustyöryhmämme on kokoontunut käsittelemään virustilanteen kehittymistä ja sen vaikutuksia. Näiden tietojen perusteella olemme oikea-aikaisesti ja ennakoiden viestineet ISS:läisille terveysturvallisia työskentelytapoja. Sairauspoissaoloprosenttimme on pysynyt koronaviruspandemian ajan vuoden 2019 tasolla, mikä kertoo onnistumisestamme.

Olemme jatkaneet myös mielen hyvinvointipalveluidemme kehittämistä. Koronaviruspandemia ei ole ollut uhka vain fyysiselle terveydelle, vaan myös mielen hyvinvoinnille. Osoituksena tästä työstä saimme huhtikuussa 2021 MIELI ry:n myöntämän Hyvän mielen työpaikka® -merkin.

Tiedot ja taidot ajan tasalla

Terveys on osa turvallisuuttamme, ja turvallisuus on osa terveyttä. Jo useiden vuosien ajan olemme ISS:llä vahvistaneet turvallisuuskulttuuriamme. Haluamme, että jokainen ISS:läinen pääsee terveenä töistä kotiin, jokainen päivä, aina eläkeikään saakka. Vuonna 2021 päätimme, että jatkossa seuraamme yhä tarkemmin kaikkien työpaikka- ja työmatkatapaturmien laskevaa kehitystä, poissaoloon johtavien LTI-tapaturmien lisäksi.

Olen sitä mieltä, että jokainen tapaturma on turha. ISS:läisenä olen oppinut, itsekin kantapään kautta, että oikeat suojaimet oikeaan tehtävään ja sääolosuhteisiin auttavat pysymään pystyssä ja tekemään työtehtävän turvallisesti. Olen myös oppinut, että ympäristön aktiivisella havainnoinnilla ja epäkohtiin puuttumisella voi auttaa paitsi itseään myös muita. Tämän saman ovat sisäistäneet myös tuhannet työntekijämme.

Yrityksenä tuemme työturvallisuuskulttuurin kehittymistä aktiivisella, monikanavaisella viestinnällä sekä turvallisuushavaintojen tekemistä ja riskienarviointia helpottavalla sovelluksella. Työturvallisuuskulttuurin juurruttaminen alkaa perehdytyksestä ja on mukana ISS:läisen urapolun eri koulutusvaiheissa.

Laaja koulutustarjontamme onkin valttikorttimme työnantajana. Tuomalla koulutuksemme kaikkien ISS:läisten ulottuville varmistamme, että ammattilaistemme tiedot ja taidot pysyvät ajan tasalla. Samalla tarjoamme mahdollisuuksia hyvin monipuolisiin urapolkuihin.

Jotta sinulla on hyvä olla – työpaikallasi ja yhteisellä maapallollamme

Haastavina aikoina sosiaalisen vastuun merkitys kasvaa. Yhtenä Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista meillä onkin monella tapaa tärkeä rooli sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti. Esimerkiksi palkkaamalla satoja kesätyöntekijöitä olemme monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka ja samalla se työpaikka, joka kasvattaa nuoren luottamusta työelämään. Pidämme kunnia-asiana sitä, että niin nuoret osaajamme kuin kaikki muutkin ammattilaisemme voivat olla ylpeitä siitä, että ISS noudattaa tinkimättömästi eettisiä liiketoimintaperiaatteita ja hyvää hallintotapaa.

Tätä myös sidosryhmämme pitivät tärkeänä olennaisuusanalyysissa, jonka toteutamme kolmen vuoden sykleissä, viimeksi syksyllä 2021.

Sosiaalisen vastuun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäksi meitä ja meidän palvelutuotantoamme ohjaavat kestävän kehityksen periaatteet. Meillä on yhteinen ympäristö ja yhteinen maapallo, ja ISS:nä me haluamme osaltamme tehdä parhaamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ympäristövastuullisten näkökohtien huomioiminen on meillä syvään juurtunutta ajattelua, joka johtaa palveluidemme kehittämistä.

Suomessa tavoitteemme on olla hiilineutraali vuonna 2035. Samalla kun määrätietoisesti pienennämme yrityksemme hiilijalanjälkeä, kasvatamme hiilikädenjälkeämme eli sitä mittavaa positiivista vaikutusta, joka palveluillamme on ympäristöön: lisäämme kiinteistöjen energiatehokkuutta, siivoamme mahdollisimman kemikaalivapaasti ja vedenkäyttöä minimoiden moderneilla siivouskoneilla, luomme kestävää ruokakulttuuria korvaamalla ravintoloissamme lihatuotteita kasvikunnan proteiineilla.

Kaikilla vastuullisen toimintamme ulottuvuuksilla palvelemme toimintamme tarkoitusta: Teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla. Luomme näitä tiloja asiakkaillemme, asiakkaidemme henkilöstölle, omille työntekijöillemme – kaikille, jotka työskentelevät, asioivat tai vierailevat kiinteistöissä, joissa ISS:n ammattilaiset siivoavat, kokkaavat, tervehtivät aulassa, vastaavat kiinteistönhuollosta ja tekniikan toimivuudesta, tekevät tiloista turvallisia. Huolehtivat, että sinun arkesi toimii ja sinulla on tänään ja tulevaisuudessa hyvä olla. Työpaikallasi, suomalaisessa yhteiskunnassa, yhteisellä maapallollamme.

Helsingissä maaliskuussa 2022

Jukka Jäämaa
Toimitusjohtaja

Teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla.

ISS Palvelut on Suomen johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys ja yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista. Tehtävänämme on luoda asiakkaillemme palvelukokonaisuus, joka kehittää asiakkaan liiketoimintaa tekemällä ympäristöstä toimivan, älykkään ja tuottavan. Kun arki on sujuvaa, asiakkaamme voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. Lyhyesti sanottuna: Teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla.

Kokonaispalvelumme koostuu siivous-, kiinteistö-, ravintola- ja työpaikkapalveluista. Rakennamme palveluratkaisustamme aina asiakkaan näköisen: ratkaisu perustuu asiakkaan toimintaympäristön ja ydinliiketoiminnan tuntemukseen.

ISS toimii valtakunnallisesti noin 300 kunnassa ja työllistää 7 756 työntekijää. Liikevaihtomme vuonna 2021 oli 423 miljoonaa euroa. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

1.2.1 ISS:n arvot

Jokainen ISS:n työntekijä on tärkeä, kun teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa ihmisten on hyvä olla. Siksi me kaikki elämme ISS:n arvojen mukaisesti. Arvot ovat periaatteita, jotka ohjaavat päivittäistä toimintaamme. Ne opastavat meitä olemaan erinomaisia palveluammattilaisia ja vastuullisia kansalaisia.

Arvomme, jotka ohjaavat jokaisen ISS:läisen päivittäistä toimintaa, ovat yhtenäisyys, rehellisyys, vastuullisuus, yrittäjyys ja laatu.

1.2.2 ISS-konserni ja omistus

ISS Palvelut on osa kansainvälistä, vuonna 1901 Tanskassa perustettua ISS-konsernia, joka toimii yli 30 maassa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa. ISS:n maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2021 oli 9,6 miljardia euroa, ja globaalisti ISS:n palveluksessa oli noin 355 000 henkilöä.

ISS-konsernin pääomistajat KIRKBI Invest A/S, Longview Partners Ltd., Vulcan Value Partners ja Incentive A/S omistavat yhteensä noin 35 prosenttia ISS-konsernista. ISS on listautunut maaliskuussa 2014 Kööpenhaminan pörssiin (NAS­DAQ OMX Copenhagen).

1.2.3 ISS:n palvelut

Asiakaslähtöinen toimintatapa on avain onnistumiseen.

Kokonaispalveluratkaisut

Strategiamme ytimessä on kokonaispalveluratkaisu, joka erottaa meidät kilpailijoistamme. Kokonaispalveluratkaisumme perustuu aina asiakkaan tarpeisiin ja asiakkaalle rakennettuun arvolupaukseen.

Kokonaispalveluratkaisussa ISS johtaa ja kehittää kiinteistön palveluja kokonaisuutena niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka asiakkaan kanssa on sovittu. Asiakkuuteen nimetty johto ja täsmäkoulutettu ISS:n oma henkilöstö toimivat saumattomana tiiminä yli palvelurajojen. He hyödyntävät ISS:n globaaleja konsepteja sekä moderneja työkaluja ja järjestelmiä.

Kokonaispalveluratkaisu on asiakkaalle helppo valinta, joka sujuvoittaa niin asiakkaan kuin tämän työntekijöidenkin arkea ja tuo myös kustannustehokkuutta. Kokonaispalvelua tuottaville ISS:n työntekijöille jatkuvasti kehitettävä palveluratkaisu on erityisen motivoiva.

Siivouspalvelut

ISS:n siivouspalveluihin kuuluvat erilaisten kiinteistöjen ylläpito- ja perussiivouspalvelut sekä erikoissiivoukset. Laadukkaalla ja oikein tehdyllä siivouksella takaamme kiinteistöjen turvallisuuden, puhtauden ja viihtyvyyden. Asiakaslähtöinen toimintatapa on avain onnistumiseen – panostamme erityisesti siihen, että myös asiakkaiden asiakkaat kokevat ISS:n asiakaspalvelun myönteisesti. Arjessa suoriutumista havainnoidaan jatkuvasti. Näin voimme reagoida nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja kehittää palvelujen sujuvuutta ja vaivattomuutta.

Siivoamme toimistotiloissa, liiketiloissa, asuinkiinteistöissä, suurissa pääkonttoreissa, elintarvikealan yrityksissä, teollisuuskiinteistöissä, julkisissa liikennevälineissä, terveydenhuollon tiloissa, liikuntatiloissa ja monissa muissa, isoissa ja pienissä asiakkuuksissa.

Palvelumme joustaa tarpeiden muuttuessa ja kehittyy yhteisten tavoitteiden mukaisesti.

Kiinteistöpalvelut

Kiinteistön ylläpidossa ISS:llä on katkeamaton palveluketju kiinteistön suunnittelusta sen hallintaan ja päivittäiseen ylläpitoon asti, kiinteistön koko elinkaaren ajan. Tuotamme liike-, toimisto-, teollisuus- ja julkisten kiinteistöjen teknisiä huoltopalveluita, korjauspalveluita ja uudistamishankkeita.

• Kiinteistöhuoltomme varmistaa päivittäin kiinteistöjen toimivuuden, tekee ennakkohuollot sekä huolehtii piha- ja viheralueista.
• Tekniset palvelumme varmistaa, että sähkötekniikka, kylmätekniikka, paloturvallisuus, rakennusautomaatio, LVI-tekniikka, tele- ja turvajärjestelyt sekä korjaustyöt hoituvat valtakunnallisesti kohteissamme ympäri Suomen.
• Energia- ja ekotehokkuuspalvelumme optimoi kiinteistöjen olosuhteet ja energianhallinnan.
• Tilapalvelumme kehittää toimintaympäristöjä ja hoitaa tilahallintaa sekä suunnittelee tilat ja sisustukset asiakkaan toimintaa tukeviksi.

Jokaisen projektimme läpiviennistä vastaa ammattitaitoinen työnjohto.

Ravintolapalvelut

Ravintoloidemme tarjonta kattaa lounasruokailupalvelut, korkeatasoiset kokous- ja edustuspalvelut sekä kahvilapalvelut. Kunnille ja kaupungeille tarjoamme ateriapalveluita esimerkiksi päiväkoteihin, oppilaitoksiin sekä hoito- ja hoivapalveluihin. Jokainen henkilöstöravintola ja ateriapalvelu räätälöidään asiakkaamme tarpeita vastaavaksi. Palvelumme joustaa tarpeiden muuttuessa ja kehittyy yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Ruoat valmistetaan ravintoloidemme keittiöissä. Kokkimme tekevät perinteisiä kokin töitä ja osallistuvat keskeisesti myös ravintolapalvelun kehittämiseen. Valmistusmenetelmissä huomioidaan ruoan maku, laatu ja ravitsemusnäkökulmat sekä asiakkaan tarpeet ja makutottumukset. Ruoan valmistukseen valitaan niitä suomalaisia pääraaka-aineita, joita on saatavilla satokauden ja markkinatilanteen mukaan.

Vastaamme kiinteistön kaikista palveluista siten, että kiinteistön käyttäjien arki on sujuvaa.

Työpaikkapalvelut

Työpaikkapalveluissamme korostuu palvelupolkuajattelumme: vastaamme kiinteistön kaikista palveluista niin, että kiinteistön käyttäjien arki on sujuvaa.

Keskeinen osa tätä palvelupolkua on turvallisuus. Turvallisuusajattelu onkin osa kaikkea toimintaamme. Tarjoamme asiakkaalle turvallisuusasiantuntijuuden, kehitämme asiakkaalle sopivan mallin turvallisuudesta huolehtimiseen ja johdamme palvelun, jonka tuotamme joko itse tai sopivimman kumppanin kanssa yhteistyössä. Turvallisuuspalveluiden omatuotannossa keskitymme aula- ja paikallisvartiointipalveluihin eli niihin osa-alueisiin, jotka näkyvät kiinteistöjen loppukäyttäjille ja vaikuttavat näin merkittävästi asiakkaidemme palvelukokemukseen. Turvatekniikan operaatiot hankimme alan parhaan kumppaniverkoston kautta. Kumppanivalinnassa painotamme innovatiivisuutta ja alan edelläkävijyyttä. Hyödynnämme kiinteistön eri järjestelmistä saatavaa dataa turvallisuuden kehittämiseen ja vastaavasti tuemme muuta palvelukokonaisuuttamme turvallisuuspalveluiden henkilökunnan osaamisella.

Työpaikkapalveluitamme ovat myös niin sanotut hoituupalvelut, joita ovat kaikki viihtyisyyttä ja arjen helppoutta tukevat palvelut assistenttipalveluista pesulapalveluihin. Työpaikkapalvelumme kulminoituvat palveluaulaan, jonka ystävällinen henkilökunta saa niin asiakkaamme työntekijät kuin vieraat tuntemaan olonsa tervetulleeksi ja kotoisaksi.

Työpaikkapalvelumme parantavat merkittävästi kiinteistön käyttäjien kokemusta, mikä heijastuu positiiviseksi osaksi asiakkaidemme yrityskuvaa. Samoin työpaikkapalvelumme parantavat asiakkaidemme työntekijöiden kokemusta omasta työpaikastaan ja vaikuttavat siten henkilöstön sitoutumiseen ja parhaiden osaajien rekrytoimiseen.

Pyrimme ratkaisuillamme minimoimaan negatiivisia ympäristövaikutuksia ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksia elinympäristöömme.

ISS Palveluiden toiminnalla on monenlaisia vaikutuksia niin henkilöstölle, asiakkaille, ISS-konsernille kuin koko yhteiskunnalle. Toiminnalla on myös ympäristövaikutuksia. Pyrimme ratkaisuillamme sekä minimoimaan negatiivisia ympäristövaikutuksia että vahvistamaan myönteisiä vaikutuksia elinympäristöömme.

Arvonluonnin kuvaus perustuu kolmen vuoden syklissä toteuttamaamme sidosryhmätutkimukseen (viimeisin syksyllä 2021), ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tekemiimme analyyseihin ja käymiimme keskusteluihin sekä ISS:n sisäiseen työskentelyyn. Tavoitteena on ollut ymmärtää ja kuvata ISS:n toiminnan keskeisiä vaikutuksia ja samalla syvemmin ymmärtää niitä tekijöitä ja resursseja, jotka ovat ISS:n toiminnan kannalta keskeisiä. Päivittäisen toiminnan ja yritysvastuun tarkasteleminen arvonluonnin näkökulmasta avaa uusia näkökulmia vaikutustemme ja onnistumisiemme tunnistamiseen sekä toiminnan kehityskohtien havaitsemiseen.

ISS:n arvonluontiketju ja toiminnan vaikutukset on kuvattu kokonaisuudessaan arvonluontikuvassa tämän luvun lopussa.

1.3.1 Toimintaamme vaikuttavat megatrendit

ISS:n toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Toimintaamme vaikuttavat niin globaalit megatrendit kuin suomalaisen yhteiskunnan ja työskentelykulttuurin muutokset.

Digitalisaatio

Digitalisaatio muuttaa niin yksilöiden, yhteisöjen, yritysten kuin yhteiskuntien toimintaa. Palveluliiketoiminta ja kiinteistöpalveluala sen osana ovat digitalisoituneet nopeasti. Koronapandemia on kiihdyttänyt useiden digitaalisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. ISS:n vahvuudet digitalisaation saralla liittyvät asiakkaan arjen, loppukäyttäjän toiveiden ja palvelutiimien työskentelyn kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen. Tämä tieto yhdistettynä digitaalisten työkalujen luomiin mahdollisuuksiin auttaa ymmärtämään, miten palvelujen tuotanto tulevaisuudessa rakennetaan niin, että se palvelee kaikkia edellä mainittuja ryhmiä sekä ympäristöä.

Lue lisää digitalisaatiosta.

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys

Luonnonvarojen niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos ovat akuutteja kriisejä, joiden hillitseminen ja joihin sopeutuminen edellyttävät mittavia ja kiireellisiä toimenpiteitä koko yritysmaailmalta. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on yhtä paljon yritysten kuin valtioiden, kuntien ja yksilöiden vastuulla. Ihmiskunnan selviytyminen on riippuvainen ratkaisuista, joita eri toimijat tekevät ympäristön hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Ilmaston lämpenemisen hidastaminen edellyttää erityisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Muun muassa energiankäytön tehostaminen, fossiilisista energianlähteistä luopuminen, ilmastoystävälliset ravintoratkaisut, resurssitehokkuus ja vähähiiliset liikkumismuodot on huomioitava niin päivittäisessä toiminnassa kuin pitkän aikavälin suunnittelussa. Jotta pystymme jatkossa entistä tehokkaammin ehkäisemään palveluistamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä tukemaan asiakkaidemme omia hiilineutraaliustavoitteita, olemme asettaneet tavoitteeksemme olla hiilineutraali vuonna 2035.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttävät oman toiminnan luontohaittojen systemaattista minimointia sekä tarkkaa ja pitkäjänteistä raaka-aineiden käytön suunnittelua ja resurssitehokasta käyttöä. Tavoitteenamme on käyttää ravintolapalveluissamme tuotteita, jotka sisältävät ainoastaan 100-prosenttisesti sertifioitua palmuöljyä vuoteen 2023 mennessä.

Ulkoistaminen

Yhä useammat yritykset ulkoistavat toimintoja ja palveluita. ISS:lle tämä tuo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Samanaikaisesti se asettaa entistä suuremmat odotukset palveluiden kustannustehokkuudelle, laadulle ja toimivuudelle. Vastaamme näihin odotuksiin hyvin johdetulla, jatkuvasti kehitettävällä ja asiakkaan näkökulmasta helposti hallittavalla kokonaispalveluratkaisullamme, jonka tuotamme vastuullisesti.

Demografiset muutokset

Väestön ikärakenteen muutokset ja maahanmuuton tuomat kulttuuriset vaikutukset tuovat sekä paljon mahdollisuuksia että haasteita. Tämä vaikuttaa rooliimme työnantajana sekä tuottamiimme palveluihin. Kilpailu osaavasta ja motivoituneesta työvoimasta kiristyy. Merkittävänä työllistäjänä ISS:n on pystyttävä tarjoamaan entistä joustavampia työsuhteita, jotka palvelevat erilaisia elämäntilanteita ja toiveita, jotka liittyvät niin työaikoihin, työsuhteiden pituuksiin, työnteon malleihin kuin työn merkityksellisyyteen. Demografiset muutokset vaikuttavat myös odotuksiin palveluiden laajuudesta ja laadusta, kun asiakkaidenkin tarpeet muuttuvat.

Työelämän muutokset

Työelämä on muuttunut nopeasti viime vuosina. Työelämän muutokset näkyvät ISS:llä niin asiakkaiden kuin oman henkilöstön muuttuvina tarpeina. Digitalisaatio, globalisaatio, hybridityö, uudenlaiset osaamisen tarpeet, työurien pidentyminen ja ammattirajojen hälveneminen muuttavat tapaamme tehdä töitä. Esimerkiksi digitalisaation myötä ja koronaviruspandemian kiihdyttämänä ajan ja paikan merkitys pienenee erityisesti asiantuntijatyössä ja tuo sekä mahdollisuuksia että haasteita muun muassa tiimien johtamiseen. Työelämässä pärjääminen vaatii uudenlaisia taitoja, monitaituruutta ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Työurat ovat entistä pidempiä ja monimuotoisempia. Erityisesti nuoret hakevat työltä vahvaa merkityksellisyyttä, ja tähän työnantajien tulee vastata. Lisäksi yksityiselämän ja työn tasapainon merkitys on kasvanut.

1.3.2 Resurssimme

Palvelualttiin ja osaavan henkilökunnan avulla luomme arvoa kaikille sidos­ryhmillemme.

Arvonluonnin keskeisin ajuri ja suurin resurssimme on ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö. Palvelualttiin ja osaavan henkilökunnan avulla luomme arvoa kaikille sidosryhmillemme: asiakkaille, henkilökunnalle, tavaran- ja palveluntoimittajille, kunnille ja valtiolle.

Inhimillisten resurssien lisäksi muita keskeisiä arvonluonnin ajureita ovat taloudelliset resurssit, kiinteät resurssit, aineettomat resurssit ja ulkoiset resurssit. ISS pyrkii välttämään pitkiä hankintaketjuja sekä valitsemaan paikallisia yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita sekä vastuullisia ja mahdollisuuksien mukaan paikallisesti valmistettuja tuotteita.

1.3.3 Palvelumme ja tuotoksemme

Resurssiemme avulla tuotamme asiakkaillemme kokonaispalvelun, joka rakentuu siivous-, kiinteistö-, ravintola- ja työpaikkapalveluista, mukaan lukien turvallisuuspalvelut. Suunnittelemme palvelukokonaisuutemme ja arvolupauksemme aina asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Toteutamme asiakkaillemme myös projekteja, esimerkiksi tilauudistuksia.

Tärkeä osa palveluamme on myös sisäinen palvelu, jolla tuemme asiakkuustiimejämme. Esimerkiksi uusi, vuonna 2021 perustettu Operations Performance -yksikkö tukee liiketoimintamme suorituskykyä muun muassa palvelutuotteitamme kehittämällä. Rekrytointi, Viestintä ja Markkinointi tekevät yhteistyötä löytääksemme tiimeihimme parhaat palveluammattilaiset. IT-osaajamme huolehtivat, että palvelutuotantoa tukevat sovelluksemme ja tietojärjestelmämme ovat jatkuvasti toimintavarmoja.

Lue lisää ISS:n palveluista.

1.3.4 Toimintamme vaikutukset

Toimintamme vaikutukset kohdistuvat erityisesti asiakkaisiin, henkilöstöön, ISS-konserniin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Olemme koonneet kaikki vaikutukset alla olevaan, avattavaan kuvaan.

ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemää hallintotapaohjeistusta.

ISS Suomi on osa ISS-konsernin Northern Europe -liiketoiminta-aluetta. Konsernin johdon ja sen hallituksen päätösten toimeenpanoa Suomessa seuraa liiketoiminta-alueen johto tiiviissä yhteistyössä ISS Suomen johdon kanssa. ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemää hallintotapaohjeistusta ja täydentää sitä tarvittaessa maakohtaisella ohjeistuksella. Konsernin sisäinen tarkastus valvoo säännöllisesti, että ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemiä ohjeita.

Vuoden 2021 alussa ISS Palvelut Oy:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Nicolai Søegaard sekä jäsenet Lasse Fjeldgaard ja Carsten Højlund. Kesäkuussa Nicolai Søegaard siirtyi pois hallituksesta. Gary Kidd valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi ja hallituksen puheenjohtajaksi. Marraskuussa Carsten Højlund siirtyi pois hallituksesta. Peter Harder Thomsen valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi. Kaikki hallituksen jäsenet ovat miehiä. Yksi hallituksen jäsen on 30–50-vuotias ja kaksi jäsentä yli 50-vuotiaita.

ISS Suomen johtoryhmä kokoontui vuoden 2021 aikana 11 kertaa.

Vuoden 2021 alussa johtoryhmän jäseninä olivat toimitusjohtaja Jukka Jäämaa, talousjohtaja Seppo Haapalainen, henkilöstöjohtaja Sari Suono-Rasehorn, kaupallinen johtaja Soile Kankaanpää, Service Excellence -johtaja Harri Nikander, sekä liiketoimintajohtajat Jukka-Pekka Tilus, Lasse Forsman, Eeva-Riitta Tuominen, Riku Kolari ja Henri Häyrinen. Kesäkuussa toimintansa aloitti uusi Operations Performance -yksikkö, jota vuoden 2021 loppuun asti johti oman toimensa ohessa Seppo Haapalainen. Harri Nikander jäi pois johtoryhmästä kesäkuussa. Elokuussa Sari Suono-Rasehorn siirtyi ISS Hongkongin henkilöstöjohtajaksi, ja lokakuussa Maria Pajamo aloitti uutena henkilöstöjohtajana.

Johtoryhmän jäsenistä kolme on naisia ja kuusi miehiä. Kolme jäsentä on 30–50-vuotiaita ja kuusi jäsentä yli 50-vuotiaita.

Organisaation johtamiskyvykkyyttä arvioidaan vuosittain Johtamisen kehyksen avulla osana kehityskeskusteluja.

ISS:llä johtaminen perustuu yrityksen arvoihin, strategiaan ja konsernitasolla määriteltyihin politiikkoihin ja periaatteisiin. Johtamisessa noudatetaan ISS-konsernin määrittelemää hyvää hallintotapaa, johtamiskäytäntöjä ja läpinäkyvyyttä.

Liiketoimintaa johtaa johtoryhmä, joka vastaa pitkän aikavälin strategisesta suunnittelusta sekä vuosittaisesta liiketoimintasuunnittelusta. ISS:n strategiset tavoitteet asetetaan nelivuotiselle strategiakaudelle osana liiketoimintastrategiaa, joka käsitellään johtoryhmässä ja hyväksytään hallituksessa. Siitä johdetaan vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan vuositavoitteet ja toimenpiteet liiketoimintayksiköittäin. Toimintaa ja tavoitteita seurataan säännöllisesti johtoryhmässä. Niiden edistymisestä raportoidaan hallitukselle.

Organisaation johtamiskyvykkyyttä arvioidaan vuosittain Johtamisen kehyksen avulla osana kehityskeskusteluja. ISS:llä kannustetaan oma-aloitteisuuteen ja yhteistyöhön; yrittäjyys ja yhtenäisyys ovat keskeisiä arvojamme.

1.7.1 Toiminnan periaatteet

Kaikessa ISS:n toiminnassa noudatetaan seuraavia perusperiaatteita:

Lakien noudattaminen

Paikallisia lakeja ja määräyksiä noudatetaan aina.

ISS:n arvot ja johtamisen periaatteet

Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea ja noudattaa ISS:n yhteisesti määriteltyjä arvoja – yhtenäisyys, rehellisyys, yrittäjyys, vastuu ja laatu.

ISS:n eettiset periaatteet (Code of Conduct)

Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea myös ISS:n eettiset periaatteet. Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että ISS:n liiketoimintaa johdetaan näiden periaatteiden mukaisesti ja että henkilöstö noudattaa niitä. Eettiset periaatteet on päivitetty vuonna 2010 yhdenmukaisiksi YK:n Global Compact -periaatteiden kanssa. Ne on lisäksi arvioitu ja päivitetty vuonna 2021. Jokainen työntekijä sitoutuu noudattamaan näitä periaatteita hyväksyessään työsopimusehtonsa ISS:n kanssa.

ISS:llä on käytössä Speak Up -kommunikointikanava, jossa työntekijät voivat ilmiantaa eettisiä periaatteita tai lakeja rikkovan menettelyn.

ISS:n toimintapolitiikkojen ja -ohjeiden noudattaminen on ISS:n maajohdon vastuulla ja jokaisen ISS:läisen työn perusta.

Politiikat ja toimintaohjeet

ISS:n toimintapolitiikkojen ja -ohjeiden noudattaminen on ISS:n maajohdon vastuulla ja jokaisen ISS:läisen työn perusta. ISS:n Suomessa määrittelemä toimintapolitiikka kuvaa, miten yrityksen toimintaa ohjataan ja johdetaan niin, että yrityksen asettamat tavoitteet ja päämäärät toteutuvat. Toimintapolitiikan tueksi on määritelty ja dokumentoitu ISS:n toimintajärjestelmä.

ISS:n toimintajärjestelmä on kuvaus ISS:n tavasta toimia (The ISS Way). Toimintajärjestelmä määrittää yhdessä sovitut toimintatavat, jotka selkeyttävät ja yhtenäistävät organisaation toimintaa ja sen myötä parantavat ISS:n kilpailukykyä ja tehokkuutta.

Toimintajärjestelmän avulla ISS

• varmistaa korkean asiakastyytyväisyyden ja asiakkaalle annetun arvolupauksen toteutumisen
• varmistaa henkilöstön tyytyväisyyden, osaamisen ja työhyvinvoinnin systemaattisen kehittämisen
• varmistaa päivittäisten toimintaprosessien sujuvuuden, yhdenmukaisuuden ja tasalaatuisuuden koskien kaikkia palveluita, yksiköitä ja paikkakuntia
• varmistaa ISS:n liiketoiminnan vastuullisuuden ja turvallisuuden
• luo pohjan systemaattiselle toiminnan kehittämiselle sekä jatkuvalle parantamiselle jakamalla parhaita käytäntöjä palveluiden ja yksiköiden välillä.

ISS:n sertifioitua toimintajärjestelmää parannetaan jatkuvasti hyödyntämällä palautetta ja arviointeja. Toimintajärjestelmä perustuu seuraaviin standardeihin:

• ISO 9001:2015, laadunhallintajärjestelmät
• ISO 14001:2015, ympäristöjärjestelmät
• ISO 22000:2018, elintarviketurvallisuusjärjestelmät
• ISO 45001:2015, työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät
• ISO 50001:2018, energianhallintajärjestelmät

Toimintajärjestelmä kuvaa toiminnan prosessit, mittaamisen, organisaation toimintaperiaatteet sekä sen, miten toimintaa kehitetään. Toimintajärjestelmässä määriteltyjen prosessien, dokumenttien, tietojärjestelmien, lomakkeiden, mallien ja ohjeiden avulla uudet ja nykyiset työntekijät tietävät, kuinka heidän kuuluu toimia ISS:n tavalla.

1.7.2 Taloudellinen johtaminen

Taloudellinen johtaminen tähtää toiminnan kannattavuuden turvaamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kannattava ja kilpailukykyinen liiketoiminta on perusta asiakaslupausten lunastamiselle ja luotettavana työnantajana toimimiselle.

Taloutta johdetaan ISS:n yleisen johtamiskäytännön mukaisesti. Selkeät vastuut, tavoitteet sekä jatkuva seuranta ja sisäinen valvonta ovat johtamisen kulmakiviä. Näiden lisäksi riskienhallinnalla on keskeinen rooli talouden johtamisessa.

Taloudellisesta raportoinnista vastaa talousyksikkö, ISS-konsernin raportointijärjestelmiä hyödyntäen. Talousyksikkö raportoi yhtiön johdolle ja hallitukselle yhtiön taloudellisesta kehityksestä.

Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden ja prosessien toimivuuden tarkastaa Ernst & Young Oy. Konsernin tilinpäätökset laaditaan IFRS-standardien mukaan ja maayhtiöiden erillistilinpäätökset Suomen kirjanpitolain mukaan.

ISS haluaa tarjota työntekijöilleen alan parhaan tuen ja parhaat toimintaedellytykset työssä onnistumiselle. ISS:n tavoitteena on olla alan halutuin työpaikka.

1.7.3 Henkilöstöjohtaminen

ISS:n henkilöstöstrategia perustuu hyvään henkilöstöjohtamiseen, henkilöstön osaamisen, motivaation ja hyvinvoinnin kehittämiseen sekä siihen, että oikeat ihmiset toimivat oikeilla paikoilla.

Henkilöstövaltaisena palveluyrityksenä ja yhtenä Suomen suurimpana yksityisenä työnantajana hyvä henkilöstöjohtaminen on yksi ISS:n menestystekijöistä. Hyvä esimiestyö on keskeistä myös henkilöstön sitoutuneisuuden ja motivaation lisääjänä. ISS haluaa tarjota työntekijöilleen alan parhaan tuen ja parhaat toimintaedellytykset työssä onnistumiselle. ISS:n tavoitteena on olla alan halutuin työpaikka.

Johtamisen kehys luo pohjan yhtenäiselle tavalle johtaa henkilöstöä. Johtamisen kehyksen mukaista osaamista arvioidaan ja seurataan vuosittain kehityskeskusteluissa.

Henkilöstöä koskevien tavoitteiden seurannasta ja toteutuksesta vastaa henkilöstöyksikkö. Henkilöstöjohtaja raportoi säännöllisesti johtoryhmälle.

ISS varmistaa lain ja työehtosopimusten mukaisen toiminnan riittävällä koulutuksella, sisäisillä ohjeistuksilla ja valvonnalla. Keskitetyn työsuhdeneuvonnan lisäksi jokaisessa ISS:n liiketoimintayksikössä toimii oma henkilöstöpäällikkö esimiesten ja henkilöstön tukena muun muassa työhyvinvointi-, koulutus- ja työsuhdeasioiden hoitamisessa. Henkilöstöjohtamisessa esimiehiä tukee HRM-järjestelmä, joka kokoaa kaikki työsuhteen elinkaareen liittyvät ohjeistukset ja mallipohjat, uudet työsopimukset ja työntekijöiden henkilötiedot.

ISS kouluttaa esimiehiä säännöllisesti henkilöstön johtamisessa, varhaisen välittämisen mallissa ja työsuhdeasioissa. Esimiehiä koulutetaan myös esimerkiksi itsensä ja monimuotoisen tiimin johtamisessa, vaikeiden asioiden puheeksi ottamisessa, yhteistoiminta-asioissa, liikkeenluovutuksissa sekä muissa työsuhdeasioissa.

Henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi ISS:llä käytetään sähköistä työturvallisuus-, terveys- ja työkykyjärjestelmää eli TTT-järjestelmää. Se on työkalu ennakoivaan työhyvinvoinnin, työkyvyn ja työturvallisuuden johtamiseen. Järjestelmä on kehitetty ISS:n tarpeiden mukaan.

1.7.4 Asiakkuusjohtaminen

Asiakkuuksien johtamisesta vastaa kullekin asiakkuudelle nimetty asiakkuuspäällikkö, Key Account Manager tai palvelujohtaja, joka raportoi johtoryhmään kuuluvalle liiketoimintajohtajalle. ISS:n Operations Performance -yksikkö tukee asiakkuustiimejä ja liiketoiminnan suorituskykyä sekä vastaa tuotejohtamisesta; yksikkö huolehtii, että asiakkuuksien käytössä ovat ISS:n parhaat käytännöt, konseptit ja tuoteinnovaatiot. Asiakkuusjohtamisen apuna on asiakkuudenhallintajärjestelmä, CRM.

Asiakkuuksien kehittämistä tukee Account Development Plan, ADP, ja asiakkuustiimien päivittäistä johtamista ja viestintää ISS Team Board, jonka äärellä varmistetaan, että koko tiimi päivittäisessä työssään palvelee asiakkuutta sille annettua arvolupausta toteuttaen. Huolehdimme, että palvelusopimus on kaikkien palvelua tuottavien saatavilla arjessa: teemme, mitä lupaamme. Arjen asiakkuusjohtamista tukee niin ikään esimiehen vuosikello, johon on kirjattu myös asiakasyhteistyön malli. Tällä varmistetaan säännöllinen yhteydenpito asiakkaan kanssa. Säännöllistä yhteydenpitoa rikastetaan tyytyväisyyskyselyillä, jotka voivat olla asiakkuus- tai tuotekohtaisia, ISS Suomi -tasoisia tai globaalisti ohjattuja.

ISS:n asiakkuusjohtaminen noudattaa arvontuottomallia. Asiakkaille kootaan sopivat ratkaisut ISS:n konseptien mukaisista palveluista, jotka toteutetaan asiakkaan toimintaan liittyvät erityispiirteet huomioiden. ISS huolehtii, että palveluratkaisua on toteuttamassa oikea määrä henkilöstöä, jolla on oikeanlaista osaamista. Palveluratkaisua kehitetään yhdessä, ja asiakas voi lisätä palveluita ISS:n tuotettavaksi. ISS puolestaan huolehtii omasta tehokkaasta toiminnastaan. Tehokasta toimintaa tuetaan liiketoimintayksikkökohtaisesti soveltuvilla työkaluilla ja malleilla. Esimerkiksi ISS Directillä on käytössään Direct Net: keskitetty kanava asiakkaiden ja directläisten välillä, joka asiakkaiden näkökulmasta lisää palvelun tilaamisen helppoutta ja ISS:n näkökulmasta tukee palvelutuotannon joustavuutta.

1.7.5 Ympäristöjohtaminen

Ympäristövastuullinen palvelutuotanto on ISS:n liiketoiminnan peruslähtökohta sekä keskeinen osa toimintaamme ja sen kehittämistä.

ISS:llä on käytössä DNV GL:n myöntämä valtakunnallinen, kaikki kiinteistö- ja toimitilapalvelut kattava, sertifioitu ISO 14001:2015 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka toimii työkaluna toiminnan jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Lisäksi WWF:n Green Office -järjestelmä aktivoi pääkonttorin henkilöstöämme osallistumaan oman työyhteisön ympäristövastuullisuuden kehittämiseen.

Sertifioitu ISO 50001:2018 -energianhallintajärjestelmä kuvaa tapaamme toimia energiatehokkaasti palveluidemme ja asiakkaidemme hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Olemme toteuttaneet vuodesta 2019 lähtien vuosittain palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan, joka toimii perustana matkallamme kohti hiilineutraaliutta. Asettamamme välitavoitteet ja konkreettiset toimenpideohjelmat kirittävät toiminnan jatkuvaan parantamiseen, ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti HSEQ-ohjausryhmässä.

Tunnistamme ja arvioimme asiakaskohteissamme ja omissa toimipisteissämme ympäristöön liittyviä riskejä. Kehitämme turvallisuushavaintojen perusteella toiminnan turvallisuutta. Dokumentoimme ympäristöön liittyvät turvallisuushavainnot sähköiseen raportointityökaluun. Vuonna 2021 ei sattunut yhtään ISS:n toiminnasta johtuvaa ympäristövahinkoa, eikä ISS:n toimintaan kohdistunut ympäristölainsäädännön rikkomukseen liittyvää tutkintaa tai sanktioita.

1.7.6 Hankintajohtaminen

Kaikista ISS:n hankinnoista vastaa hankintayksikkö. Keskitetty hankinta mahdollistaa tasapuolisen ja tehokkaan hankintaprosessin. Lähes kaikki alihankinta tehdään paikallisesti Suomessa. Myös kansainvälisissä materiaaliostoissa käytetään paikallisia tukkureita ja logistiikkakumppaneita. ISS:n kaikkien toimittajien tulee kuulua Vastuu Groupin Luotettava Kumppani -palveluun. Lisäksi heidän tulee hyväksyä toimittajan menettelytapasäännöt, yhteistyökumppanin turvallisuusohje ja toimittajan salassapitositoumus sekä tutustua alihankkijan perehdytyskorttiin.

Hankinnoista on tehty hankintaohje esimiehille. ISS käyttää koko hankintaprosessissa sähköisiä työkaluja, jotka ohjaavat toimimaan ISS:n hankintastrategian mukaisesti. ISS:llä on käytössä työkalut hankintadatan analysoimiseen ja hankintojen kilpailuttamiseen, ja hankintasopimukset tehdään sekä arkistoidaan sähköisesti. Vuonna 2021 otettiin käyttöön ISS-konsernin yhteinen hankinnasta maksuun -työkalu, joka ohjaa käyttämään vain hankinnan hyväksymiä toimittajia.

ISS:n työntekijät voivat arvioida LuurISSa-sovelluksen avulla toimittajia ja antaa palautetta. Tieto on kaikkien nähtävillä, ja hankinta hyödyntää sitä toiminnan kehittämisessä.

Koronaviruspandemia vaikutti vuoden 2021 – kuten jo vuoden 2020 – hankintojen määriin etenkin työsuojaimien, käsidesien sekä erilaisten puhtaanapitoon liittyvien menetelmien ja aineiden osalta.

1.7.7 Yritysvastuun johtaminen

Jo­kai­nen esi­mies vas­taa hen­kilöstöön liit­ty­vien ta­voit­tei­den to­teu­tu­mi­ses­ta sekä ta­lou­del­li­ses­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta omas­sa yk­sikössään.

Yritysvastuun näkökulmat otetaan huomioon sekä päivittäisissä johtamiskäytänteissä että liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa. ISS:n strategiset vastuullisuustavoitteet asetetaan nelivuotiselle strategiakaudelle osana liiketoimintastrategiaa, joka käsitellään johtoryhmässä ja hyväksytään hallituksessa. Siitä johdetaan vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan vuositavoitteet ja toimenpiteet liiketoimintayksiköittäin. Niiden toteutumista seurataan yksiköiden johtoryhmissä osana ISS:n johtamisjärjestelmää ja koko organisaation tasolla vuosittain erillisissä johdon katselmuksissa.

Vastuullisuustavoitteita toteutetaan myös yksikkötasolla. Jokainen esimies vastaa muun muassa henkilöstöön liittyvien tavoitteiden, kuten tapaturmataajuuden vähentämisen toteutumisesta sekä taloudellisesta kannattavuudesta omassa yksikössään.

Yritysvastuun toteutumisesta vastaa yrityksen johtoryhmä. Johdon edustajana, päätöksentekijänä ja vastuullisuustoimenpiteiden toteuttajana toimii HSEQ (Health, Safety, Environment and Quality) -ohjausryhmä, jossa puhetta johtaa henkilöstöjohtaja. HSEQ-ohjausryhmä huolehtii, että vastuullisuusasiat huomioidaan liiketoimintastrategian suunnittelussa ja vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa.

Osana ISS:n johtamisjärjestelmää ISS suorittaa auditointeja omaan toimintaansa liittyen sekä erikseen sovitusti yhdessä asiakkaan tai hänen nimeämänsä edustajan kanssa. Auditoinneilla varmistetaan ISS Palveluiden yhtenäinen tapa toimia eri palveluissa. Auditoinneilla myös todennetaan ISS:n johtamisjärjestelmän toimivuus ja soveltaminen käytännössä sekä tutkitaan, täyttääkö toimintajärjestelmä standardien (ISO 9001, ISO 14001, OHSAS 18001, ISO 50001 ja ISO 22000), lakien ja viranomaismääräysten vaatimukset. Auditointien tuloksia ja niissä tehtyjen havaintojen pohjalta käynnistettyjen ehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti HSEQ-ohjausryhmän johdon katselmuksissa.

Riskienhallinnalla parannetaan suorituskykyä, kannustetaan innovaatioihin ja tuetaan tavoitteiden saavuttamista.

Hallittujen riskien ottaminen ja riskien hallinta ovat olennainen osa koko ISS-konsernin liiketoimintaa, jatkuvaa menestystä ja kasvua sekä osa arvonluontia asiakkaille sekä muille sidosryhmille. Tarkka ja kattava riskienhallinta luo vakautta, vaikuttaa välillisesti tulokseen ja on keskeinen osa myös maineenhallintaa.

1.8.1 Avainriskit

ISS-konsernin määrittelemät avainriskit ovat

Liiketoiminnalliset riskit
Epäonnistuminen liiketoiminnallisten ja muutoksiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, joista tärkeimpänä OneISS-strategian toteutuminen.

Henkilöstöön liittyvät riskit
Riski, että ISS ei onnistu rekrytoimaan ja sitouttamaan oikeanlaisia ihmisiä toiminnan ylläpitämiseksi ja asiakasvelvoitteiden täyttämiseksi. Tämä on korostunut koronapandemian aikana, jolloin työmarkkinat ovat ylikuumentuneet.

Informaatioteknologiaan ja digitalisaatioon liittyvät riskit
Epäonnistuminen IT-strategiamme toteuttamisessa, jonka tarkoitus on muodostaa yhtenäinen, globaalisti hallittu ja tehokas IT-infrastruktuuri tukemaan asiakkaidemme odotuksia ja tarpeita.

Tietoturvariskit, ml. kyberriski
ISS:n joutuminen kyberhyökkäysten kohteeksi, mikä johtaisi liiketoiminnan häiriöihin ja/tai ISS:n ja/tai asiakkaidemme tietojen paljastumiseen.

Sopimusriskit
Epäonnistuminen asiakassopimusten keskeisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa, arvioimisessa ja hallitsemisessa, mikä vaikuttaisi haitallisesti kannattavuuteen ja johtaisi toiminnan tai säännösten noudattamatta jättämiseen, taloudellisiin menetyksiin tai mainehaittoihin.

Talousraportointiin liittyvät riskit
Epäonnistuminen meneillään olevan taloushallinnon muutoksen toteuttamisessa, joka tähtää vahvempiin, johdonmukaisempiin taloushallintaprosesseihin, parempaan tiedon laatuun ja valvontaan.

Vaatimuksenmukaisuusriskit
Sovellettavien lakien ja määräysten noudattamatta jättäminen, mukaan lukien vaaditut lisenssit ja luvat. Tämä voisi johtaa sääntelyn, toiminnan ja maineen menetyksiin.

Alihankkijoihin liittyvät riskit
Riski, että ISS ei pysty palvelemaan asiakkaitaan sovitun mukaisesti alihankkijoidensa epäonnistumisen vuoksi, mukaan lukien alihankkijoiden tarkastukset ja suorituskyvyn seuranta.

Yritysvastuullisuuteen liittyvät riskit
Riski ja menetetty mahdollisuus, jos ISS ei pysty täyttämään odotuksia vastuullisena yrityskansalaisena ympäristö-, sosiaali- ja yrityshallintoprosessien mukaisesti, mukaan lukien ESG-strategiamme ja ilmastoon liittyvien aloitteidemme toteuttaminen ja viestintä.

1.8.2 Riskienhallinta

Riskienhallinnan tarkoituksena on sekä arvon luominen että suojaaminen. Riskienhallinnalla parannetaan suorituskykyä, kannustetaan innovaatioihin ja tuetaan tavoitteiden saavuttamista. ISS tunnistaa, että riskienhallinta on osa päivittäistä liiketoimintaa jokaisella organisaation tasolla ja että riskien hallitseminen on jokaisen riskinomistajan vastuulla. Tehokas riskienhallinta edellyttää tietoisuutta ja sitoutumista kaikilta organisaation jäseniltä. ISS edistääkin avoimuuden ja tiedon jakamisen kulttuuria koko organisaatiossa.

ISS:n riskienhallintajärjestelmä on ISS-konsernin laatima ohjeisto, jonka avulla varmistetaan, että riskejä hallitaan määriteltyjen riskinottohalujen puitteissa ja organisaation strategisten tavoitteiden mukaisesti. Riskienhallintajärjestelmä kattaa kaikki ISS:n toiminnot, maat ja ISS:llä työskentelevät henkilöt. ISS on omaksunut yleisesti hyväksytyn kolmen puolustuslinjan mallin määritelläkseen riskienhallinnan roolit ja vastuut.

Kolmen puolustuslinjan riskienhallintaan liittyvät vastuut ovat seuraavat:

Ensimmäinen puolustuslinja: Johto ja esimiehet ovat vastuussa riskien hallinnasta oman asiantuntemuksensa puitteissa.

Toinen puolustuslinja: Konsernin riskienhallinta on vastuussa tarvittavan riskienhallintakehyksen kehittämisestä ja täytäntöönpanosta.

Kolmas puolustuslinja: Konsernin sisäinen tarkastus valvoo riskienhallintatoimia toteuttamalla sisäisiä tarkastuksia.

Käytössämme ovat jatkuvat prosessit, joiden avulla tunnistetaan liiketoimintaan liittyvät riskit ja arvioidaan ne todennäköisyyden ja seurausten perusteella, määritellään riskien minimoimis- ja hallinnoimistoimenpiteet sekä nimetään riskien vastuutahot.

1.8.3 Yritysturvallisuus ja varautuminen

Varautumisella ja siihen liittyvällä suunnittelulla ISS pyrkii ennakolta tunnistamaan toimintaa uhkaavia tilanteita ja suojautumaan niiltä.

Yritysturvallisuus (Corporate Security) on käsite, joka kattaa yrityksen kaikkien toimintojen turvallisuuden. Turvallisuustoiminnalla ehkäistään häiriöitä sekä suojataan henkilöitä, tietoa, mainetta, omaisuutta ja ympäristöä. Turvallisuustoiminta vaikuttaa ISS:n kilpailukykyyn ja parantaa yrityksen tuottavuutta.

ISS:n turvallisuustoiminta perustuu ISS:n turvallisuuspolitiikkaan, ja sen pääpainopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Tavoitteena on turvallisuuden kiinteä integroituminen yrityksen johtamiseen, prosesseihin, palveluihin ja henkilöstön toimintaan. Turvallisuus ja sen toteutuminen ovat jokaisen ISS:n työntekijän vastuulla.

Varautumisella ja siihen liittyvällä suunnittelulla ISS pyrkii ennakolta tunnistamaan toimintaa uhkaavia tilanteita ja suojautumaan niiltä. Tavoitteena on säilyttää riittävä ja hallittu toimintakyky kriisitilanteissa sekä pyrkiä mahdollistamaan nopea toipuminen sen vaikutuksista. ISS Palveluiden varautumissuunnitelmassa on kuvattu kriisitilanteen kannalta oleelliset toimintamallit tilannekuvan muodostamisesta, johtamisesta, operatiivisesta toiminnasta, toipumisesta ja jälkiarvioinnista.

Vuosi 2021 oli edellisvuoden tapaan myös turvallisuustoiminnan näkökulmasta poikkeuksellinen vuosi. Varautumisen ja poikkeustilannetoiminnan osalta koronaviruspandemia vaikutti toimintaan useilla tasoilla, kun henkilöstön ja asiakkaiden suojaaminen haastavassa tilanteessa nousi toiminnan keskiöön. Palvelutoiminnan prosesseja ja toimintatapoja muokattiin jatkuvasti poikkeustilanteen mukaista tarvetta vastaaviksi. Tilanteen mukainen reagointi onnistui nopeasti, usein ennakoivastikin, koko ISS-organisaation tinkimättömällä yhteistyöllä. Olennaisia asioita olivat kaikille yhteiset arjen menettelytavat, kuten turvaetäisyyksien ylläpitäminen, käsihygieniasta huolehtiminen ja kasvomaskien käyttö. Lisäksi ISS:n ja sen työntekijöiden rooli vakiintui merkittäväksi tuotettaessa asiakkaille palveluja ja ympäristöjä, jotka olivat turvallisia myös muuttuneessa tilanteessa.

ISS:n vastuullisuuslupaus: Luomme kestävää hyvinvointia.

ISS:n toiminnalla on merkittäviä taloudellisia, inhimillisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Toiminnan eri piirteet, vaikutukset sekä sidosryhmien näkemykset ja odotukset huomioidaan niin tavoitteiden asetannassa kuin päivittäisen toiminnan ja viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa.

1.9.1 Olennaisuusanalyysi

ISS kartoittaa ja päivittää kolmivuotisella syklillä toimintansa vaikutuksia ja keskeisiä vastuullisuusteemoja sisäisen työskentelyn sekä sidosryhmätutkimuksen avulla. Prosessi on osa ISS:n toiminnan kehittämistä. Viimeisin kartoitus tehtiin syksyllä 2021. Tuloksia hyödynnetään muun muassa vastuullisuustavoitteiden asetannassa sekä yritysvastuuraportoinnissa.

Sidosryhmätutkimuksessa kartoitetaan niin sisäisten kuin ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä ISS:n toiminnasta, vastuullisuudesta sekä tärkeimmistä kehityskohteista. Asiakkaat, sopimustoimittajat, potentiaaliset työntekijät ja erilaiset järjestöt edustavat ulkoisia sidosryhmiä. Sidosryhmätutkimuksen keskeisiä tuloksia käytiin läpi ISS:n johtoryhmän kanssa sekä esiteltiin avoimessa sisäisessä webinaarissa. Lisäksi teemoja ja painopisteitä työstettiin sisäisissä palavereissa.

Olennaisuusprosessin tuloksena hahmottui kuusi eri osa-aluetta, jotka ovat ISS:n vastuullisen toiminnan toteutumisen kannalta keskeisiä. Näitä ovat:

• Henkilöstön työhyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen
• Asiakkaiden vastuullisuustavoitteiden tukeminen
• Ilmastonmuutoksen hillintä, kiertotalouden tukeminen ja resurssitehokkuus
• Eettisten liiketoimintaperiaatteiden noudattaminen ja hyvä hallintotapa
• Vakavaraisuus
• Avoin ja aktiivinen viestintä ja raportointi

Olennaiset vastuullisuusteemat ovat johtoryhmän hyväksymät sekä ISS-konsernin linjan mukaiset.

Vastuullisuuslupaus

Jotta vastuullisuus toteutuisi näiden painopistealueiden mukaisesti kaikkien ISS:n keskeisten sidosryhmien keskuudessa, ISS antaa vastuullisuuslupauksen: Luomme kestävää hyvinvointia. Tämä tarkoittaa seuraavaa:

Asiakkaille

Tuemme vastuullisuustavoitteitanne huolehtimalla työntekijöidenne ja ympäristön hyvinvoinnista. Lue lisää luvusta Asiakkaat.

Henkilöstölle

Tarjoamme vakaan ja turvallisen työpaikan, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen. Lue lisää luvusta Henkilöstö.

Ympäristölle

Viemme kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta yhdessä asiakkaidemme kanssa. Lue lisää luvusta Ympäristö.

Yhteiskunnalle

Tuemme yhteiskunnan hyvinvointia tarjoamalla työpaikkoja, maksamalla veroja, estämällä korruptiota ja tekemällä kestäviä hankintoja. Lue lisää luvusta Yhteiskunta.

Näiden lupausten konkreettiset tavoitteet ja mittarit löytyvät päivitetystä vastuullisuusohjelmasta.

1.9.2 YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tukeminen

ISS on valinnut YK:n universaalin kestävän kehityksen tavoitteista ne, joiden toteutumista se voi merkittävimmin edistää.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia, poistaa äärimmäinen köyhyys, turvata maapallon kantokyky ja ympäristömme tulevaisuus sekä mahdollistaa kestävä ja rauhanomainen globaali kehitys. Niin koko ISS-konsernilla kansainvälisesti kuin ISS Palveluilla Suomessa on merkittävä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja kestävän huomisen rakentamisessa. Lisäksi kestävän kehityksen vaatimat ratkaisut tarjoavat ISS:n kaltaiselle yritykselle liiketoimintamahdollisuuksia.

YK:n 17 universaalin kehityksen tavoitteen joukosta on valittu kuusi tavoitetta, joita ISS Suomi erityisesti sitoutuu edistämään toiminnassaan. Tavoitteista on valittu ne, joiden toteutumista ISS voi merkittävimmin edistää. Tavoitteet ovat yhteneväiset koko ISS-konsernin kanssa. Alla on esitetty nämä tavoitteet ja piirteet, jotka ISS:n toiminnassa tukevat kyseisen tavoitteen saavuttamista.

ISS:n vastuullisuusohjelma kokoaa päivitetyt vastuullisuuslupauksemme ja -tavoitteemme sekä keskeiset keinot niiden saavuttamiseksi. Lisäksi ohjelmassa määritellään keskeiset mittarit toiminnan ja tavoitteiden edistymisen seuraamiseksi. Ohjelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

Kokonaispalvelun kehittämisen perusta on yksittäispalveluidemme erinomaisuuden jatkuva kehittäminen.

ISS:n strategian ja kilpailukyvyn ytimessä on hyvin johdettu ja jatkuvasti kehittyvä kokonaispalvelumme. Kokonaisuuden onnistumisessa asiakkaidemme liiketoiminnan ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin asiantuntijuus omissa palveluissamme. Koronaviruspandemian aikana yhteisen toiminta- ja elinympäristömme ymmärtäminen on painottunut erityisellä tavalla. Olemme huolehtineet ennakoivalla ja aktiivisella sisäisellä viestinnällä ja ohjeistuksella omien työntekijöidemme suojauksesta koronaviruspandemian aikana ja tukeneet omalla esimerkillämme ja palveluiden kohdentamisella asiakkaidemme turvallista työskentelyä.

Niin poikkeusaikoina kuin normaalimmissa olosuhteissa rakennamme palvelukokonaisuutemme aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Jollekin asiakkaalle tärkeintä on oman toiminnan häiriöttömyys, toiselle taas parhaiden osaajien houkutteleminen, kolmas haluaa rakentaa brändiään ja ymmärtää palvelun olevan olennainen osa sitä. ISS:n kannalta keskeistä on, että ymmärrämme asiakkaan liiketoiminnan ja toimintaympäristön ja luomme tämän ymmärryksen pohjalta ratkaisun, joka on asiakkaalle helposti hallittavissa ja joka luo lisäarvoa paitsi asiakkaalle itselleen, myös tämän asiakkaille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille. Kokonaispalveluratkaisussamme asiakkuustiimimme tekee töitä joustavasti yli palvelurajojen, mikä tuo asiakkaalle myös kustannustehokkuutta.

Kokonaispalvelumme koostuu nimensä mukaisesti eri palveluistamme. Usein asiakkuus alkaa jostakin palvelusta ja laajenee molemminpuolisen luottamuksen kasvaessa. Kokonaispalvelun kehittämisen perusta onkin yksittäispalveluidemme erinomaisuuden jatkuva kehittäminen.

Kokonaisvaltaisilla palveluillamme tuemme monia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Toteutamme esimerkiksi päivittäisiä ilmastotekoja parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta, minimoimalla asiakaskohteissamme ruokahävikkiä, sekä edistämällä kemikaalivapaata siivousta.

Vastuullisuuslupauksemme mukaisesti luomme kestävää hyvinvointia kiinteistöjen lisäksi niiden käyttäjille: kehitämme palvelupolkua niin, että asiakkaamme, heidän työntekijänsä ja asiakkaiden asiakkaat saavat jokaisessa kohtaamispisteessämme hyvää palvelua – ja hyvän mielen. Palvelukokonaisuudellamme onkin yhä merkittävämpi rooli kiinteistön käyttäjien kannalta. Kehittämällä työympäristöä yhdessä ISS:n kanssa asiakkaamme työntekijät viihtyvät työpaikallaan. Työpaikallaan viihtyvä työntekijä on sekä onnellinen että tuottelias. Siksi työpaikkakokemukseen kannattaa panostaa. Yhtä lailla palvelumme vaikuttaa siihen mielikuvaan, jonka asiakkaamme asiakkaat ja tärkeät yhteistyökumppanit saavat yrityksestä kiinteistössä vieraillessaan.

2.1.1 Asiakaspalvelu

Kasvatamme asiakkuuksiamme kumppanuuksiksi, joissa kehitämme palvelukokonaisuuttamme avoimella ja rehellisellä keskustelulla.

Vastuullisuuslupauksemme Luomme kestävää hyvinvointia johtaa hyvään mieleen monesta suunnasta. Kun tuotamme palvelumme siten, että vaikutamme yhteisen ympäristömme hyvinvointiin, tuottaa se meille kaikille hyvää mieltä – niin asiakkaillemme kuin meille ISS:läisille ja koko yhteiskunnallemme. Kun palvelua tuottavat hyvinvoivat osaajat, jotka edustavat eri ikäryhmiä, eri kansallisuuksia ja eri sukupuolia, saamme asiakkaidemmekin iloksi laajasti näkemyksiä, jotka johtavat uusiin oivalluksiin. Kun pidämme huolen toimintamme läpinäkyvyydestä sekä torjumme harmaata taloutta ja korruptiota muun muassa vastuullisen hankintaprosessimme kautta, se tuottaa paitsi itsellemme myös asiakkaillemme turvallisen ja luottavaisen olon.

Turvallista oloa luomme myös panostamalla työturvallisuuteen. Se, että ammattilaisemme pääsevät terveinä kotiin joka päivä, on edellytys sille, että he pystyvät tuottamaan asiakkaillemme palvelua ja maailman parhaan palvelun kautta hyvää mieltä.

Hyvää mieltä niin ISS:läisille kuin asiakkaillemmekin synnyttää myös tiivis yhteistyö. Kasvatamme asiakkuuksiamme kumppanuuksiksi, joissa kehitämme palvelukokonaisuuttamme avoimella ja rehellisellä keskustelulla sekä yhteisissä työpajoissa. Kehitystyötämme ohjaavat myös asiakastyytyväisyyskyselyt.

ISS:n monikanavaisesta asiakaspalvelukeskuksesta vastaa Vakka-Suomen Puhelin Oy eli VSP. Kumppanuus VSP:n kanssa aloitettiin vuonna 2019 tavoitteena saada asiakaspalveluun lisää laatua ja jatkuvuutta. VSP huolehtii palvelupyyntöjen ja vikailmoitusten vastaanottamisesta sekä välittämisestä.

2.1.2 Työturvallisuus

Palveluratkaisujen toteuttamisen ja asiakastyytyväisyyden varmistamisen kulmakivi on hyvinvoiva henkilöstö, joka välittää sekä omasta että muiden turvallisuudesta. Panostamme systemaattisesti vaarojen tunnistamiseen ja niiden poistamiseen sekä henkilöstömme turvallisuusosaamiseen ja -asenteeseen osana perehdytys- ja koulutuspolkuja sekä johtamisjärjestelmää. Turvallisuus- ja hyvinvointiteemat on integroitu esimerkiksi kehityskeskusteluihin ja tiimipalavereihin. Kun kiinnitämme erityistä huomiota omien työtehtävien ja -kohteiden turvallisuuteen, parannamme samalla asiakkaidemme ja kaikkien kiinteistöjen käyttäjien turvallisuutta ja hyvinvointia.

Lue lisää turvallisuuskulttuuristamme.

2.1.3 Hankinta palveluna

Hankintaprosessimme on läpinäkyvä, jäljitettävä ja tehokas.

Hankinta vaatii erityisosaamista, kuten mikä tahansa erityisala. ISS:llä hankinta on keskitetty yksikölle, jonka kaikki ammattilaiset on koulutettu ISS Procurement Academyssa.

ISS:llä on kansainvälisten sopimusten kautta suuret volyymit useille toimittajille: hankintamme Suomessa olivat 162 miljoonaa euroa vuonna 2021, ja suurin osa hankinnoista on keskitetty noin 400 toimittajalle, joista tärkeimpien kanssa innovoimme hyvässä yhteistyössä myös tulevaisuuden ratkaisuja. Tämän lisäksi meillä on suuri määrä paikallisia toimittajia, jotka tuottavat erilaisia paikallisia palveluita. Tarjoamme myös asiakkaillemme mahdollisuutta hankkia kauttamme sopimuskumppaneidemme tuotteita ja kilpailuttaa projekteja. Olemme keskittäneet hankintoja muun muassa työsuojainten sekä siivousvälineiden ja -aineiden osalta muutamalle kansainväliselle toimittajalle. Keskittämisen ansiosta onnistuimme muun muassa saamaan nopeasti asianmukaisia työsuojaimia henkilökunnallemme koronaviruspandemian alkaessa. Pandemian aikana onnistuimme auttamaan myös asiakkaitamme esimerkiksi käsihuuhteiden hankinnassa.

Hankintaprosessimme on läpinäkyvä, jäljitettävä ja tehokas. Hyödynnämme sähköisiä järjestelmiä koko prosessissa aina kilpailutuksesta sopimuksen tekoon ja tilauksesta laskun maksuun saakka. Kaikkien toimittajien tulee sitoutua yritysvastuudokumentteihimme.

Tätä prosessia hyödyntämällä asiakkaamme saavat varmuuden siitä, että alihankkija täyttää kaikki lakisääteiset velvoitteet eikä syyllisty korruptioon. Samalla vältetään hajautettu hankinta, jossa kulutuksen seuranta ja hallinta on usein hankalaa.

Hybridityö

Koronapandemian myötä hybridityöstä on tullut arkipäiväinen käsite, ja monet yritykset ovat tehneet digiloikan. ISS Palvelut on panostanut hybridityöhön jo yli vuosikymmenen. Tämä on ollut luonnollista työn luonteen sekä maanlaajuisen organisaation ja asiakasverkoston johdosta. Videoneuvottelut ovat korvanneet fyysisiä palavereita koko 2010-luvun, ja kaikilla toimihenkilöillä on laitteiden ja ohjelmistojen puolesta mahdollisuus tehdä töitä ajasta ja paikasta riippumattomasti.

Valtaosalla ISS:n esimiehistä on useita asiakaskohteita ja alaisia ympäri kaupunkia, maakuntaa tai jopa maata. Näin ollen töitä tehdään osittain aina etänä. Kokoontumisrajoitukset ovat kuitenkin tuoneet Teams-palaverit tutuiksi myös asiakaskohteissa työskenteleville ammattilaisillemme. Näiden avulla on voitu jakaa tietoa ja parhaita käytäntöjä, aivan kuten säännöllisissä läsnäolopalavereissa on tehty aiemmin.

LuurISSa-sovellus

Tiedon saatavuus ja raportointi mahdollisimman reaaliaikaisesti työkohteessa on ollut ja on jatkossakin keskeistä digitaalisessa kehityksessä ISS:llä. Olemme jo viiden vuoden ajan kehittäneet omaa LuurISSa-mobiilisovellusta, jonka avulla jokaisella työntekijällä on aina käytössään esimerkiksi kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ja erilaisten koneiden turvallisen käytön ohjeet. Sovelluksen avulla toteutetaan myös palveluiden laadunarvioinnit sekä tehdään kehittäviä ja positiivisia havaintoja työturvallisuudesta. Sovellus onkin ollut avainasemassa työturvallisuuskulttuurimme vahvistumisessa. Kehitys jatkuu, ja tulevaisuudessa työntekijöillä on yhä paremmin saatavissa työkohteen tiedot ja ohjeet sovelluksen kautta. Näin vanhentuneita ohjeita ei jää ilmoitustauluille ja paperikansioihin.

K-ERP

Kehitämme myös sovelluksia, joilla kiinteistöhuollon ammattilaiset pystyvät tekemään raportoinnin suoraan kohteessa mobiilisti ja näkemään aiemman huoltohistorian matkapuhelimestaan. Näin esimerkiksi huollon aloittamisesta asiakkaalle toimitettavaan raporttiin kulunut aika saadaan mahdollisimman lyhyeksi. Kaikki osapuolet hyötyvät, kun tarvittavat tiedot viedään sähköiseen muotoon suoraan kentällä ja raportiksi tilaajalle. Kutsumme hanketta nimellä K-ERP. Kun tieto kerätään suoraan digitaaliseen rakenteelliseen muotoon, päästään sitä tulevaisuudessa myös analysoimaan koneellisesti ja ennakoimaan ongelmia, joita ei perinteisesti raportteja lukemalla pystyisi tai ehtisi ennustamaan.

Robotit työkavereina

Vuoden 2021 aikana siivoojiemme työpareiksi tuli joukko siivousrobotteja. Nämä robotit imuroivat avoimia tiloja ja pitkiä käytäviä yhdessä siivoojien kanssa, jotka samaan aikaan puhdistavat vaikeammin saavutettavia alueita. Näin työ nopeutuu ja yksitoikkoisen työn määrä vähenee. Robottien määrää kasvatetaan tulevina vuosina, mutta koska robotit eivät vielä kykene siirtymään eri kohteiden välillä, yhdessä kohteessa pitää töitä riittää koko päiväksi.

Myös kiinteistönhoitajille on etsitty kaveria isommasta robotista. ISS pilotoi heinäkuussa 2021 kotimaisen Trombian kanssa katualueiden ja parkkipaikkojen puhdistamista Helsinki-Vantaan lentokentällä. Trombia on lakaisukonevalmistaja, joka kehittää robottia parhaan lakaisuteknologiansa ympärille. Robotti puhdistaa asfalttia pölyttömästi, mutta kuitenkin vedettömästi. Tämä mahdollistaa robotin käytön talvella kylmissä parkkihalleissa ja säästää vettä. Robotti on sähkökäyttöinen, mikä madaltaa melusaastetta ja auttaa minimoimaan puhdistamisen CO₂-päästöjä. Laskelman mukaan yksi robotti säästäisi 30 tonnia CO₂-päästöjä vuodessa.

ISS HUB

Viimeisten vuosien aikana olemme myös vahvasti kehittäneet älykästä rakennusautomaatiota. ISS HUB on vuorokauden ympäri pyörivä asiantuntijakeskus, jonka ammattialiset työskentelevät kiinteistöjen olosuhteiden, energian ja talotekniikan hälytysten parissa. Parhaimmillaan ISS HUBin asiantuntija pystyy aloittamaan vian selvityksen heti, kun kiinteistöautomaatio antaa hälytyksen – vaikka keskellä yötä – samalla, kun päivystävä kiinteistönhoitaja aloittaa matkansa kohteeseen. Kiinteistönhoitaja saa ikään kuin etätyökaverin keikalleen. Monissa tapauksissa ongelma pystytään jopa korjaamaan täysin etänä.

Hävikin vähentäminen

Korona-aika on muuttanut toimintaa myös ravintoloissamme. Teemme yhteistyötä digitaalisten alustatalousyritysten kanssa. Monista ravintoloistamme ruokaa voi tilata kotiin Foodoran avulla, ja mikäli ennustuksemme päivän menekistä on mennyt yläkanttiin, on hävikkiä vältetty tarjoamalla aterioita ResQ-sovelluksen avulla. Lämpötilojen omavalvonta on jo digitalisoitu yhteistyössä Fredman Groupin kanssa. Nyt kehitämme toimintaa seuraamalla hävikkiä ketjun eri osa-alueilla digitaalisten työkalujen avulla. Hävikkiä syntyy ruoan valmistuksessa, tarjoilussa sekä lautasilta.

ISS:n lähes 8 000 ammattilaista vaikuttavat päivittäin työllään niin ympäristöön kuin ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Kiinteistöjen käytönaikaisella ylläpidolla voidaan tehdä merkittäviä ilmastotekoja, sillä Suomessa käytetystä energiasta yli kolmannes kuluu kiinteistöihin ja rakennettuun ympäristöön. Noin 76 prosenttia rakennetun ympäristön päästöistä syntyy kiinteistöjen käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Rakennettu ympäristö onkin yksi merkittävimmistä hiilidioksidipäästöjen tuottajista, mikä korostaa sen tärkeyttä ja mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Marraskuussa pidettiin Glasgow’n ilmastokokous, jossa valmistui Glasgow Climate Pact. Climate Pactiin kirjattiin kohtia, jotka vaikuttavat myös kiinteistöjen ylläpitoon. Osallistujamaita pyydetään muun muassa harkitsemaan lisätoimenpiteitä muiden kasvihuonekaasujen, kuten metaanin, vähentämiseksi. Tämä liittyy kiinteistöjen suoriin kasvihuonekaasupäästöihin kylmäaineiden käytön kautta. Lämpötilan nousu ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen muuttavat osaltaan kiinteistöjen ylläpitoa tulevina vuosina.

Myös 2021 valmistunut ISS:n sidosryhmätutkimus paljastaa yhteisen huolen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Asiakkaamme, henkilöstömme ja muut sidosryhmämme osaavat jo odottaa ISS:ltä suunnannäyttäjän roolia ja vastuun kantamista.

ISS:n 8 000 ammattilaista vaikuttavat päivittäin työllään niin ympäristöön kuin ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Meillä onkin merkittävä vaikutusmahdollisuus kiinteistöjen hiilijalanjäljen pienentämiseksi palveluratkaisujemme kautta. Olemme toteuttaneet vuodesta 2019 lähtien vuosittain palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin, ja laskenta toteutetaan yhdessä Clonet Oy:n kanssa. Toteuttamalla siivous-, ravintola- ja kiinteistön ylläpitopalveluita CO₂-päästöjä vähentäen, materiaalitehokkaasti, luonnon monimuotoisuutta ylläpitäen ja kiertotaloutta rakentaen tuemme asiakkaidemme hiilineutraaliustavoitteita. Oman ilmastotavoitteemme mukaisesti olemme hiilineutraali vuoden 2035 aikana. Uskomme, että erilaiset sopeutumistoimenpiteet, joita voimme kiinteistöpalvelujen ammattilaisina edistää, nousevat jatkossa yhä useammin ja painavammin mukaan keskusteluihin asiakkaidemme kanssa.

2.3.1 Kiinteistön ylläpitopalveluilla kohti kiinteistöjen hiilineutraaliutta

Kiinteistöjen energiatehokkuus ja olosuhteiden hallinta ovat keskeisessä asemassa asiakkaille räätälöitävissä palvelukokonaisuuksissa. Palveluratkaisujen tulokset näkyvät konkreettisesti asiakkaan energian- ja vedenkulutuksessa, päästöjen vähentymisenä sekä erilaisina kiertotalousratkaisuina. Ammattitaitoisesti toteuttamamme palveluratkaisut vaikuttavat lisäksi positiivisesti rakennusten elinkaareen, sisäilman laatuun ja kiinteistövarallisuuden ylläpitoon.

Palveluratkaisuillamme vaikutamme noin 1 TWh:n suuruiseen energiankulutukseen ja sen aiheuttamiin CO₂-päästöihin. Ammattilaistemme suorittamilla toimenpiteillä voimme saavuttaa asiakaskohteissamme tyypillisesti noin kolmen prosentin energiansäästön talotekniikkaa optimoimalla ja 15–20 prosentin säästöt investoinneilla.

Sertifioidulla ISO 50001 -energianhallintajärjestelmällä osoitamme kykymme tarjota laaja-alaista asiantuntemusta asiakkaidemme kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Hyödynnämme myös entistä enemmän digitaalisuutta ja älykkäitä ratkaisuja palveluissamme. Ratkaisuillamme pyrimme löytämään keinoja viedä kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta.

2.3.2 Kiinteistön energiankulutus hallintaan

Ottamalla kokonaisvaltaisen vastuun asiakkaan kiinteistön toimivuudesta, viihtyisyydestä ja energiatehokkuudesta vaikutamme myös kiinteistön hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Kiinteistön energiatehokkuuden ja sisäilmaolosuhteiden optimointi edellyttää ennakoivaa työtä ja jatkuvaa olosuhteiden hallintaa sekä reagoimista havaittuihin poikkeamiin. Kokonaispalveluratkaisumme perustuu asiakkaan prosessien ja taloteknisten laitteistojen kokonaisvaltaiseen hallintaan tiedolla johtamisen ja jatkuvan parantamisen keinoin. Palvelu muodostuu kiinteistönhoitajan päivittäisestä työstä asiakaskohteessa, ISS HUBin 24/7-etävalvonnasta sekä taloteknisten erikoisosaajien toteuttamasta kiinteistön ylläpitotyöstä.

Palvelumme kulmakiven muodostaa aina kiinteistön olosuhteiden hallinta. Ottamalla kokonaisvaltaisen vastuun asiakkaan kiinteistön toimivuudesta, viihtyisyydestä ja energiatehokkuudesta vaikutamme myös kiinteistön hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kiinteistön omistajat hyötyvät energiansäästön tuoman kustannussäästön lisäksi kiinteistön arvon säilymisestä.

Vuonna 2021 ISS HUBissa oli kiinni noin 1 000 rakennusta sekä yksittäisiä laitteita lähes 26 000 kappaletta. Valvomme näiden kohteiden automaatiojärjestelmien ja laitteiden toimivuutta 24/7 ja varmistamme näin optimaalisen lämmön, sähkön ja veden käytön. ISS HUBissa työskentelevät ISS:n ammattilaiset tekivät vuonna 2021 lähes 21 000 havaintoa ja kehitysehdotusta liittyen kiinteistöjen taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin.

ISS:n energiamanagerit johtavat asiakkaiden energia-asioiden hallintaa sekä suunnittelevat tarvittavat toimenpiteet ja investoinnit energiatehokkuuden ja olosuhteiden parantamiseksi. Energiamanagerin tehtävät soveltuvat parhaiten isojen kiinteistöjen, suuren kiinteistömäärän tai maantieteellisesti hajallaan olevan kiinteistökannan systemaattiseen kehittämiseen.

Kiinteistön omistajalle hyödyt näkyvät energiakustannusten ja kiinteistön korjausvelan pienenemisenä. Kiinteistön käyttäjille palvelu konkretisoituu esimerkiksi miellyttävinä lämpö-, valaistus- ja sisäilmaolosuhteina.

2.3.3 Puhtaasti parempi siivouspalvelu tekee ympäristöstä terveellisen

Vietämme työpaikoilla ja oppilaitoksissa lähes kolmasosan vuorokaudesta, joten rakennusten sisäilmaolosuhteiden merkitys ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on suuri. Huonot sisäilmaolosuhteet ovat tutkitusti merkittävä työn tehokkuutta laskeva tekijä. Ammattimainen kiinteistöjen käyttö, hoito ja ylläpito muodostavat perustan kiinteistöjen energia- ja ekotehokkuudelle sekä arvon säilymiselle, mutta myös terveellisille ja turvallisille sisäilmaolosuhteille kiinteistön elinkaaren eri vaiheissa.

Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella tarjoamme asiakkaalle puhtaat tilat ilman allergisoivia kemikaali- tai hajustejäämiä sisäilmassa. Kemikaaliton siivous on tuoksutonta siivousta, joten puhdas on oikeasti puhdas ja samalla siis myös tuoksuton. Uudella menettelyllä saavutamme puhtaan ympäristön ilman puhdistusaineen tuoksua ja pintojen kemikaalijäämiä.

Tehokasta mutta vastuullista korona-ajan siivousta

Vuonna 2021 jatkoimme edellisen vuoden tapaan pandemian tuomien haasteiden parissa. Lisäämällä Tersanon otsonoidun veden käyttöä kosketuskohtien pyyhinnässä saimme kuitenkin minimoitua desinfioivien aineiden käyttöä. Myös aiemmin palvelukonseptiimme lisätyt valokatalyysipinnoite ja ilmanpuhdistimet helpottivat pintahygienian ja sisäilman puhtauden hallintaa.

Pandemian myötä olemme entistä paremmin oppineet huolehtimaan siivouksessa tärkeästä käsi- ja käsinehygieniasta. Olemme myös edelleen kouluttaneet henkilöstöämme korona-altistumisten hallintaan sekä koronasiivousten toteutukseen. Pyrimme jatkossakin huolehtimaan siitä, että toteutamme siivouspalvelumme ympäristövastuullisesti pintahygieniasta tinkimättä.

Kemikaalivapaa siivous soveltuu kaikkiin tiloihin ja kaikenlaisille pinnoille, erityisesti kaikkien kosketuskohtien ja tasopintojen siivoukseen.

Kemikaalivapaa ylläpitosiivous, parasta ympäristön huomioimista

Kemikaalivapaa siivous on ollut käytössämme jo vuodesta 2018 alkaen. Se on yksi tärkeimmistä keinoista lisätä ympäristömyötäisyyttä siivouspalvelussa. Kemikaalivapaan siivouksen avulla pystymme vähentämään merkittävästi kemikaalien ja muovipakkausten käyttöä. Toteutamme palvelun ultrapuhtaan tai otsonoidun veden, siivouskoneiden, twister-laikkojen ja mikrokuitutuotteiden avulla.

Kemikaalivapaa siivous soveltuu kaikkiin tiloihin ja kaikenlaisille pinnoille, erityisesti kaikkien kosketuskohtien ja tasopintojen siivoukseen. Otsonoidulla vedellä on todistetusti desinfioiva vaikutus, joten se soveltuu myös tehostettuun kosketuskohtien pyyhintään, jota on vuoden 2021 aikana toteutettu useassa asiakaskohteessamme.

Jäämättömän puhtaat pinnat, puhtaampi sisäilma, yksinkertainen siivousprosessi, turvallinen kaikille pinnoille ja kiinteistön käyttäjille, vähäisempi vedenkulutus ja nopeampi siivousprosessi, vähemmän muovi- ja pakkausjätettä, vähemmän kemikaalijäämiä vesistöön – kaikkea tätä on tarjolla, kun siivouksessa ei käytetä puhdistusaineita.

Yksi tärkeimmistä hyödyistä on työntekijöiden turvallisuus. Ultrapuhtaan tai otsonoidun veden käyttö vähentää siivoojien kemikaalialtistusta ja auttaa pitämään ihon ja keuhkot paremmassa kunnossa. Myös parantuneesta sisäilmasta on näyttöjä, joten olemme näin mukana kansanterveyden tukemisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa sekä vastuullisen kuluttamisen ja ilmastotekojen talkoissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Työvälineet uudistuvat

Siivouspalvelumme kehittyi vuoden 2021 aikana entisestään. Tekstiililattioiden imurointiin erikoistunut robotti-imuri Whiz jatkoi tehokasta työskentelyään useassa asiakkuudessamme ja vapautti henkilöstömme työaikaa muihin tehtäviin, kuten yläpölyjen poistoon. Saimme käyttöömme myös ulkoisesti upean ja käytössä tehokkaan siivousvaunun Rekolalta, ja lisäsimme kierrätysmuovista valmistettujen tuotteiden osuutta muun muassa wc-harjavalikoimassa.

Lattioiden siivouksessa käytettävien mikrokuitutuotteiden valikoimamme laajeni, ja käytössämme on kierrätysmateriaalista tehtyjä lattiamoppeja. Lisäksi käytämme kierrätetyistä PET-pulloista valmistettuja twister-laikkoja lähes kaikissa kohteissamme varmistamassa yhdistelmäkoneajojen tehokkuuden. Twister-laikkojen kanssa siivous hoituu pääasiassa pelkällä vedellä, joten menetelmä on osa kemikaalivapaata siivoustamme.

2.3.4 Vastuullista ruokailua, terveellistä ravintoa

Kestävät raaka-ainevalinnat ja niiden jäljitettävyys muodostavat perustan ravintolapalveluillemme.

Vuonna 2021 ISS:n ravintolapalveluissa keskityttiin turvallisen ja terveellisen ruokakokemuksen luomiseen. Otimme ravintolapalveluissa askelia kohti hiilineutraaliustavoitettamme muun muassa vähentämällä muovisten kertakäyttöastioiden käyttöä, keskittymällä ruokahävikin vähentämiseen ja kehittämällä oman reseptiikkamme hiilijalanjälkilaskentaa. Jatkoimme turvallisen ruokailukokemuksen toteuttamista ravintoloissamme toimivien hygienialähettiläiden ja digitalisoidun omavalvontajärjestelmän avulla.

Korona vaikutti vuonna 2021 edelleen merkittävästi erityisesti henkilöstöravintoloiden ja korkeakouluravintoloiden asiakasmääriin ja aukioloon. Pystyimme kuitenkin tarjoamaan isolle osalle ravintolahenkilökuntaa työtä muiden palveluidemme piiristä.

Luomme kestävää ruokakulttuuria

Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Raaka-ainevalinnat ja moderni reseptiikka ovat avainasemassa kestävän ruokakulttuurin luomisessa sekä kulutus- ja makutottumuksien uudistamisessa.

• Kestävät raaka-ainevalinnat ja niiden jäljitettävyys muodostavat perustan ISS:n toiminnalle.
• Valmistamamme ruoka on turvallista, ja tunnemme käyttämiemme raaka-aineiden alkuperän.
• Käytämme kotimaisia raaka-aineita, lähi- ja luomutuotteita sekä erilaisia sertifioituja raaka-aineita.
• Käyttämämme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja.
• Huomioimme ruokalistasuunnittelussa sesonkituotteet sekä tuotteiden hiili- ja vesijalanjäljet.
• Käyttämämme lihatuotteet ovat 100-prosenttisesti kotimaisia, ja olemme vähentäneet naudanlihan osuutta lihavalikoimassamme. Naudanlihan sijaan käytämme kotimaista rypsiporsasta ja broileria.
• Korvaamalla lihatuotteita kasvikunnan proteiineilla vaikutamme merkittävästi ruoan alkutuotannon ympäristövaikutuksiin.
• Käytämme pelkästään kotimaisia maitotuotteita sekä kotimaisia vapaan kanan munia. Suosimme ruoanvalmistuksessa perunaa ja erilaisia viljatuotteita, kuten ohraa. Vilja ja leipomotuotteet ovat myös kotimaista alkuperää.

Vuonna 2021 lanseerattiin ensimmäisissä ISS-ravintoloissa lounaan hiilijalanjälkitieto. Tämän tiedon avulla asiakkaidemme on mahdollista tehdä yhä vastuullisempia ruokavalintoja. Hiilijalanjälkitietoa hyödynnetään myös omassa reseptiikan kehitystyössä, kun luomme entistä jäljettömämpiä ruokavaihtoehtoja.

Ruokahävikin hallinta on keskeinen osa vastuullisuustyötämme. Viime vuodelle asetetut tavoitteet ruokahävikin suhteen olivat kunnianhimoiset, emmekä aivan päässeet asettamaamme –35 prosentin tavoitteeseen. Hävikkimme väheni vuonna 2021 33 prosenttia, ja sen lisäksi onnistuimme vakioimaan ruokahävikin seurannan säännölliseksi toimenpiteeksi jokaisessa ravintolassamme. Vuonna 2021 tarjosimme asiakkaillemme entistä laajemman mahdollisuuden ostaa ylijäänyttä ruokaa kotiin. Ravintoloistamme osa alkoi myydä hävikkiruokaa tätä tarkoitusta varten kehitetyn sovelluksen kautta.

Ravintoloissamme suositaan kotimaista lähiruokaa, luomuruokaa sekä erilaisia sertifioituja tuotteita, ja kaikki raaka-aineemme ovat jäljitettävissä. Vuonna 2021 kartoitimme luomutuotteiden käyttöä ravintoloissamme, ja jatkotoimenpiteenä otamme osaa Luomutetaan ruokapalvelut (LuRu) -hankkeeseen vuosina 2022–2024.

Laitteiden tarkoituksenmukaisella ja oikea-aikaisella käytöllä sekä järkevillä valmistusmenetelmillä ISS:n ravintoloissa säästetään keittiössä kuluvaa energiaa. Jätteet lajitellaan aina ensisijaisesti materiaalikierrätykseen ja toissijaisesti energiahyötykäyttöön. Keittiöissämme on käytössä ympäristölle ystävälliset puhdistusaineet ja -menetelmät, kuten biohajoavat SURE-tuotteet ja otsonoitu vesi. Muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävän SUP-direktiivin mukaisesti olemme luopuneet muovisten kertakäyttöastioiden, -aterimien ja -pillien käytöstä ja korvanneet nämä kierrätettävillä materiaaleilla ja kartonkituotteilla.

Terveellisyyttä ja sydänystävällisyyttä vaalitaan ravintoloissamme entistä enemmän.

Terveellinen ravinto

Terveellisen ja ilmastoystävällisen ruokavalion perusta koostuu kasvikunnan tuotteista, täysjyväviljasta ja rasvattomista maito- tai kasvijuomavaihtoehdoista. Ilmastoystävällinen ruokavalio sisältää kohtuudella eläinkunnan tuotteita. ISS Ravintolapalveluissa ohjaamme asiakkaita terveellisiin ja kestäviin ruokavalintoihin tarjoamalla tuoreet ja sesonginmukaiset kasvikset ennen lämmintä pääruokaa ja kasvisruokavaihtoehdon ennen liharuokaa. Ohjaamme asiakkaita myös lautasmallilla, jonka avulla asiakkaat osaavat valita lautasen puolilleen kasviksia ja täyttää neljänneksen hiilihydraateilla ja neljänneksen proteiinilla.

Terveellisyyttä ja sydänystävällisyyttä vaalitaan ravintoloissamme entistä enemmän. Käytössämme on täysjyvätuotteita ja sydänmerkittyjä raaka-aineita, joissa on huomioitu kuidun, suolan ja rasvan määrä sekä laatu. Kaikki terveydenhuolto-, koulu- ja päiväkotikohteemme kuuluvat Sydänmerkki-aterioita tarjoaviin kohteisiin. Terveellisyyden lisäksi lounasruoalta vaaditaan elämyksellisyyttä ja makua. Hummukset ja tahinit maistuvat suomalaisille ennätyksellisen hyvin rasvalevitteiden korvikkeena. ISS:n ravintoloissa terveellisyys ei tarkoita hajutonta ja mautonta, vaan herkullista ja houkuttelevaa.

2.3.5 Jätehuolto- ja kierrätyspalvelut

Etsimme jatkuvasti yhdessä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja jätteiden määrän vähentämiseksi ja uudelleen käytettävien materiaalien kierrättämiseksi.

Osana kokonaispalveluratkaisuamme tarjoamme asiakkaillemme ympäristö- ja jätehuoltopalveluja. Palveluratkaisullamme vaikutamme positiivisesti asiakkaidemme kierrätys- ja kiertotalousratkaisuihin. Palvelumme perustan muodostavat aina asiakkaan omat tavoitteet, lainsäädäntö ja jätehierarkia.

Vuoden 2021 aikana neuvoimme asiakkaitamme uuden, heinäkuussa voimaan tulleen jätelain uudistuksista ja teimme konkreettisia asiakaskohtaisia toimenpidesuunnitelmia kiertotalouden parantamiseksi. Kehittääksemme henkilöstömme ympäristöosaamista sekä tukeaksemme asiakkaidemme ilmastotavoitteiden saavuttamista otimme käyttöön uuden Kohti kiertotaloutta -koulutuskokonaisuuden.

Etsimme jatkuvasti yhdessä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja jätteiden määrän vähentämiseksi ja uudelleen käytettävien materiaalien kierrättämiseksi. Tärkeä osa palveluratkaisuamme on jätteiden sisälogistiikkapalvelu, joka tehostaa kohteen kierrätystä sekä minimoi jätteiden kuljetuksista aiheutuvia CO₂-päästöjä. ISS:n ympäristöhoitajilla on tärkeä rooli asiakkaan henkilökunnan ja jätekuljettajien välillä jätehuoltoketjun tehokkuuden varmistamisessa ja jatkuvassa palvelun kehittämisessä. Vuoden 2021 aikana keräsimme asiakkuuksistamme yli 120:tä eri jätejaetta, jotka kaikki vietiin turvallisesti jatkokäsittelyyn. Oikein lajitellut ja puhtaat raaka-aineet jalostetaan uusiksi tuotteiksi ja energiatuotantoon, mikä vähentää merkittävästi neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja siitä aiheutuneita päästöjä. Saavutettuja ilmastohyötyjä voimme tarkastella asiakkaidemme kanssa vuonna 2021 käyttöönotetusta jätehuollon ilmastolaskurista.

Raportointityökalun avulla asiakkaamme voivat seurata omia tavoitteitaan sekä jätemääriä kuukausi-, kvartaali- ja vuositasolla jätelajeittain, jäteluokittain, loppusijoituskohteittain sekä vastaanottolaitoksittain. Monipuolinen raportointi tukee asiakkaitamme heidän omissa viranomais- tai muissa raportointitarpeissa. Vuoden 2021 alusta lähtien asiakkaamme ovat päässeet seuraamaan ja arvioimaan raportointityökalussa jätehuollon hiilijalanjälkeä.

Tiukentuvat vastuullisuustavoitteet sekä monimutkaiset ja muuttuvat toimintaympäristöt luovat tarvetta myös erillisille asiantuntijapalveluille. Ympäristöjohtamisen palveluilla vaikutamme tehokkaasti kiinteistönkäytön aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin ja asiakkaiden hiilineutraalisuustavoitteisiin. ISS:n ympäristöasiantuntijat voivat vastata esimerkiksi asiakkaidemme sertifiointiprojekteista.

ISS:n kilpailukyky syntyy osaavien työntekijöiden ammattitaidosta ja hyvinvoinnista.

ISS panostaa voimakkaasti toimintansa vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen ja tasapuolisuuteen. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan lakeja ja asetuksia sekä omalle toiminnalleen asettamia vastuullisuuskriteerejä. Työntekijöidemme henkilökorttiin on liitetty veronumero osoituksena työnantajavelvoitteiden vastuullisesta hoitamisesta ja harmaan talouden torjumisesta. ISS:n kilpailukyky syntyy osaavien työntekijöiden ammattitaidosta ja hyvinvoinnista. Vastuullisuus on siten keskeistä myös työsuhdeasioissamme. Henkilöstön terveys, turvallisuus ja työkyky ovat meille ensiarvoisen tärkeitä. Kuuntelemme henkilöstöämme ja kohtelemme heitä yksilöinä avoimesti ja kunnioittavasti.

Arvostamme erilaisuutta ja monimuotoisuutta. ISS:n 7 756 työntekijää edustavat 93:a eri kansallisuutta, ja iältään he ovat 16–75-vuotiaita. ISS edistää toiminnassaan tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö heijastaa yhtiön arvoja, joita ovat yhtenäisyys, rehellisyys, yrittäjyys, vastuullisuus ja laatu. Syrjintä on ISS:llä ehdottomasti kielletty, ja sitä pyritään torjumaan kaikilla osa-alueilla.

3.1.1 Henkilöstö lukuina 2021

Tavoitteenamme on tarjota jokaiselle työntekijälle hänen elämäntilanteeseensa sopiva työsuhde.

Rekrytoidessamme uusia työntekijöitä kohtelemme kaikkia hakijoita tasavertaisesti ja valitsemme tehtävään parhaiten soveltuvan hakijan tehtävälle asetettuihin kriteereihin peilaten. Kohtelemme hakijoitamme tasa-arvoisesti ja arvostamme monimuotoista työyhteisöä, sillä yhteiskunta tarvitsee jokaisen työpanosta.

Tavoitteenamme on tarjota jokaiselle työntekijälle hänen elämäntilanteeseensa sopiva työsuhde. Tarjoamme väyliä työelämään vastavalmistuneille, kokeneille ammattilaisille, vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille, pitkään työtä vailla olleille aikuisille, alan vaihtajille, osatyökykyisille, maahanmuuttajataustaisille sekä oppisopimusopiskelijoille ja harjoittelijoille.

Haluamme luoda jokaiselle työnhakijalle hyvän hakijakokemuksen. Annamme kaikille hakijoille palautteen hakemuksen saapumisesta ja rekrytointipäätöksistä. Lisäksi huolehdimme, että hakeminen ISS:lle on aina luottamuksellista ja ettei hakemustietoja luovuteta eteenpäin ilman hakijan lupaa.

Henkilöstömme terveys, turvallisuus ja työkyky ovat ensiarvoisen tärkeä osa strategiaamme.

ISS on palveluntuottaja, jonka kilpailukyky rakentuu osaavien työntekijöiden tiedoista, taidoista, motivaatiosta ja kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnista. Henkilöstömme terveys, turvallisuus ja työkyky ovat ensiarvoisen tärkeä osa strategiaamme.

Terveys-, turvallisuus- ja työkykyjohtamisemme perustuvat vahvaan esimiestyöhön sekä ennakointiin, seurantaan ja reagointiin. Olennaista on tiivis yhteistyö ja yhteisesti sovitut toimintamallit muun muassa työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Tästä muodostuu vahva ja saumaton työkykyketju.

Noudatamme ISS-konsernin terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamisjärjestelmää (HSEQ Management System) sekä ISS Palveluiden toimintajärjestelmää. Toimintaohjeissamme on kuvattu terveys- ja turvallisuusasioiden hallinta ja kehittäminen ISO 45001 -standardin mukaisesti.

3.3.1 Työterveyshuolto

Pitkä ja luottamuksellinen kumppanuus työterveyshuollon kanssa mahdollistaa rakentavan ja kehittävän yhteistyön.

Ennakoiva ja reagoiva työkykypolku on välittävää ja vastuullista esimiestoimintaa työhyvinvoinnin johtamisessa. Varhainen tuki, yhteistyö sekä toimenpiteet vakuutusyhtiön, Kelan ja työterveyshuollon kesken mahdollistavat oikea-aikaiset ja yksilölliset työhyvinvoinnin toimenpiteet henkilöstölle koko työuran aikana.

ISS ja työterveyshuolto ovat kehittäneet prosesseja aktiivisesti, ja yhteistyön painopisteet ovat siirtyneet entistä enemmän ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Digitaalisten ratkaisujen kehittyminen on antanut uusia mahdollisuuksia työterveyshuollon palveluiden toteuttamiselle ja sujuvoittanut prosesseja. ISS:n henkilöstöstä yli 75 prosenttia käyttää digiklinikkaratkaisuja. OmaMehiläisen palvelukokonaisuus on kehittynyt vuoden 2021 aikana palvelemaan entistä paremmin ISS:n strategian mukaisia työhyvinvointikokonaisuuksia.

Yhteiskunnassa jatkuneesta pandemiasta huolimatta ja sen aikana työterveyshuoltoyhteistyö on toiminut saumattomasti. Yhdessä rakennetut prosessit, luottamus yhteistyöhön ja joustavasti poikkeustilanteessa käyttöönotetut työkalut varmistivat onnistuneen lopputuloksen liiketoiminnan ja työterveyshuollon kesken.

Vuonna 2021 jatkettiin ja vakiinnutettiin edelleen tilapäisten työjärjestelyiden hyödyntämistä koko ISS:llä. Työterveyshuolto suositteli tilapäisiä työjärjestelyjä noin 900 kertaa sairauspoissaolojen sijaan. Tilapäiset työjärjestelyt ovat kaikkien etu silloin, kun sairaus, vika tai vamma ei estä kokonaan työn tekemistä.

3.3.2 Työhyvinvointi ISS:llä

Poikkeusaika on tuonut entistä tärkeämmäksi huolehtia jaksamiseen, hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja henkiseen selviytymiseen liittyvistä asioista.

Työhyvinvoinnin tavoitteina on ennakoida ja tunnistaa henkilöstöömme kohdistuvia työkyky- ja työturvallisuusriskejä, lisätä henkilöstön työhyvinvointia ja pidentää työuria. Lisäksi tavoitteena on tuoda iloa, yhteisöllisyyttä ja hyviä toimintatapoja arkityöhön, alentaa työkyvyttömyydestä aiheutuneita kustannuksia, lisätä tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä tuottaa hyvää palvelua asiakkaillemme.

Vuonna 2021 käyttöönotettiin ISS Palvelun oma toimintajärjestelmä työkyky- ja työhyvinvointijohtamisen apuvälineeksi. ISS Polku -järjestelmä rakennettiin ISS:n IT-yksikön, Solitan ja työhyvinvointitiimin yhteistyönä.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat edelleen eniten työkyvyttömyyttä ISS:llä. Vuodesta 2019 aloitettu TULE-hanke jalostui vuonna 2021 pysyväksi yhteistyömalliksi työterveyshuollon ja ISS:n välille. Panostus tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn sekä prosessin tarkastelu uudesta näkökulmasta ovat osoittautuneet oikeiksi toimenpiteiksi kaikilla seuratuilla mittareilla. Vuonna 2021 tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuneita poissaoloja ja oli 7 563 päivää vähemmän kuin vuonna 2020.

Mielen hyvinvointi

Vuonna 2021 otimme käyttöön ISS Mielikuntoon -toimintamallin. Koronavuosi toi entistä tärkeämmäksi huolehtia ihmisten jaksamiseen, oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja henkiseen selviytymiseen liittyvistä asioista. Näillä toimenpiteillä halusimme varmistaa sekä tukea henkilöstömme selviytymistä ja jaksamista poikkeuksellisena vuotena ja tulevaisuudessa.

ISS:lle myönnettiin vuonna 2021 Suomen Mielenterveys ry:n Hyvän mielen työpaikka -merkki. Kriteereinä merkille oli muun muassa, kuinka ISS työyhteisönä johtaa suunnitelmallisesti mielenterveyden edistämistä, vahvistaa mielenterveyden voimavaroja ja puuttuu epäkohtiin.

Muu työhyvinvoinnin tukeminen

ISS:llä toteutettiin useita yksittäisiä työhyvinvointia tukevia interventioita, muun muassa Senaatti- asiakkuudessa esimiesten työhyvinvointisparraus, Oman työhyvinvoinnin sankari -valmennus sekä webinaareja, joiden aiheina olivat uupuneen ja masentuneen henkilön kohtaaminen, fyysinen ja psyykkinen palautuminen sekä etätyön ergonomia. Lisäksi julkaisimme kuukausittain eri viestintäkanavissa hyvinvointivinkin.

Sairauspoissaolot ja terveysprosentti

Sairauspoissaolojen seuranta kuuluu ISS:llä jokaisen liiketoiminnan johtoryhmän ja esimiehen perusesimiestyöhön. Jokainen esimies ymmärtää työkykyjohtamisen vaikutukset sairauspoissaoloihin ja henkilöstökustannuksiin, työhyvinvoinnin johtaminen on esimiehen päivittäistä perusjohtamistyötä.

Koronapandemiasta huolimatta poissaoloihin johtaneet sairastumiset eivät lisääntyneet; vuonna 2021 sairauspoissaoloprosenttimme oli 4,4. Terveysprosentti oli 46,7. Se tarkoittaa, että lähes puolella henkilöstöstämme ei ollut lainkaan sairauteen liittyviä poissaoloja vuonna 2021.

Turvallisuus on ISS:n tapa tehdä työtä; turvallisuutta ei haluta nähdä vaihtuvana prioriteettina, vaan arvona.

Olemme asettaneet itsellemme riman korkealle työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyen Suunta 100 -vision muodossa. Numero 1 tarkoittaa tahtoa olla tunnistettu alan parhaana toimijana työturvallisuus- ja työterveysasioissa, 0 kuolemaan johtavaa työtapaturmaa ja toinen 0 sitä, että meillä ei satu vakavia onnettomuuksia tai tapaturmia.

Menestyksemme perusta rakentuu sille, että työntekijämme pääsevät terveinä kotiin joka päivä. Olemme sen vuoksi rakentaneet systemaattisesti työturvallisuuden johtamisjärjestelmää ja kulttuuria kymmenen vuoden ajan matkalla kohti visiotamme. Turvallisuus on ISS:n tapa tehdä työtä; turvallisuutta ei haluta nähdä vaihtuvana prioriteettina, vaan arvona.

Työturvallisuusjohtamisen selkärangan muodostavat ISS:n globaali HSEQ-johtamisjärjestelmä sekä kansainväliset laatustandardit. Työturvallisuuden ja -terveyden standardin globaalin uudistuksen myötä olimme ensimmäisten organisaatioiden joukossa, joille myönnettiin uusi ISO 45001 -sertifikaatti Suomessa. Työterveyslaitoksen koordinoima Nolla tapaturmaa -foorumi puolestaan myönsi ISS Palveluille toiseksi ylimmän tasoluokituksen (II) merkkinä sitoutumisesta ja tuloksekkaasta työstä kohti nollan tapaturman tavoitetta.

Voimakas vipu turvallisuuskulttuurimme syventämisessä on ollut ylimmän johdon sitoutuminen. Sitoutuminen työturvallisuuteen näkyy konkreettisesti muun muassa siinä, että turvallisuus näkyy keskeisissä mittareissamme, kuukausittaiset henkilöstöinfot alkavat aina työturvallisuusasioilla, johtoryhmän kokoukset alkavat aina työturvallisuusasioilla, johtoryhmän jäsen osallistuu aina vakavien tapaturmien tutkintaan ja jokainen johtoryhmän jäsen on antanut henkilökohtaisen ja julkisen turvallisuuslupauksen.

Trendi näyttää oikeaa suuntaa

Tapaturmataajuus (LTIF, Lost Time Injury Frequency) on yksi turvallisuuskulttuurin tasoa osoittava mittari. Viime vuonna LTIF nousi tasolle 6,1. Laskemme tähän tunnuslukuun kaikki tapaturmat, jotka johtavat yhden päivän tai pidempään poissaoloon. Tässä lyhyen aikavälin negatiivisessa kehityksessä näkyy erityisesti haasteemme pysyä pystyssä, kun voimakkaat muutokset talven sääolosuhteissa nostivat liukastumistapaturmia. Pitkän aikavälin trendi näyttää kuitenkin oikeaa suuntaa, ja jatkamme systemaattista työtä turvallisuuskulttuurimme vahvistamiseksi.

Riskinhallinta kehittämisen keskiössä

Jatkoimme riskienhallinnan prosessin ja työkalujen systemaattista kehittämistä viime vuonna. Kohderiskienarviointia varten rakensimme entistä laaja-alaisemman työkalun, jotta kaikki turvallisuutta tai terveyttä vaarantavat tekijät jäisivät haaviin ja tulisivat tunnistetuiksi. Esimiehiä varten laadimme uuden valmennuksen varmistaaksemme riittävän osaamisen kohderiskienarviointien toteuttamiseen.

Osaamisen ja pätevyyksien vahvistamista osana riskinhallintaa tuetaan myös uudistetun työturvallisuuskorttikoulutus-ohjelman avulla. Pandemian sulkiessa luokkahuonekoulutusten toteuttamisen mahdollisuuden ISS:llä ei jääty tuleen makaamaan, vaan kehitimme ISS Palveluiden tarpeisiin räätälöidyn, ketterästi ja monimuotoisesti moduuleina toteutettavan ohjelman yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa.

Aktivoimme entistä enemmän henkilöstön osallistamista vaarojen tunnistamiseen.

Kolmas esimerkki riskinhallinnan keinojen vahvistamisesta on toimintatapa työtehtävissä, joihin liittyy vakava vaara, esimerkiksi putoaminen. Olemme teroittaneet tällaisten töiden suunnittelu- ja lupakäytäntöä sekä riskinhallintaohjeita.

Kun työpaikan arjen todelliset asiantuntijat löytyvät kentältä, aktivoimme entistä enemmän henkilöstön osallistamista vaarojen tunnistamiseen. Tämä näkyy esimerkiksi kehityskeskustelun aiheissa sekä uudessa oman työtehtävän riskienarviointiprosessissa. Tämä oman työtehtävän riskinarviointi sekä monet muut ennakoivaa työturvallisuuskulttuuria tukevat toiminnallisuudet tuotiin koko henkilöstön käytettäväksi uudella mobiilistikin toimivalla SUUNTA-järjestelmällä.

Yhteinen sitoutuminen

Ennakoivat mittarit osoittavat koko henkilöstön vahvaa sitoutumista. Esimerkiksi turvallisuushavaintoja tehtiin keskimäärin yli neljä per henkilö, ja mikä arvokkainta, koko ajan kasvava määrä henkilöstöä kantaa kortensa kekoon turvallisuuden varmistamiseksi: viime vuonna 74,5 prosenttia henkilöstöstä teki havaintoja, kun vuotta aiemmin tämä luku oli 61,1 prosenttia.

Yksi valtti turvallisuuskulttuurin vahvuudessamme on erinomainen yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa. Viime vuonna aloitimme uuden työsuojelun toimikauden, jolloin saimme uuden ryhmän vaaleilla valittuja työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojeluasiamiehiä. Joukossa on sekä edelliseltä kaudelta jatkaneita että työsuojelutehtävässä kokonaan uusia henkilöitä. Ja voimme ylpeä kertoa, että koko joukolla on vahva tahto edistää työturvallisuutta ja -terveyttä ISS:llä. Ohessa ote kahden työsuojeluvaltuutettumme ajatuksista ja työtehtävistä.

Lähiesimiesten rooli on turvallisuusasioissakin onnistumisen kulmakivi.

Monessa asiassa, niin myös työturvallisuudessa, lähiesimiesten rooli on onnistumisen kulmakivi. Sen vuoksi pyrimme systemaattisesti tukemaan heitä tärkeässä roolissaan. Esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdytyksen tueksi on rakennettu vahva verkkokoulutusten kokonaisuus. Edellä mainittu SUUNTA-järjestelmä helpottaa ennakoivan työturvallisuustoimintojen hallintaa, esimerkiksi turvavarttien raportointia ja sovittujen toimenpiteiden toteutumisen seurantaa. Uuden järjestelmän käytön oppimisesta rohkaiseva signaali on turvavarttien lukumäärä, joka kasvoi 38 prosenttia viime vuonna.

Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstömme työmotivaatioon ja työviihtyvyyteen sekä koko toimialan arvostukseen.

Henkilöstö on ISS:n tärkein voimavara. Arvostamme ISS:llä henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa ja osoitamme sen panostamalla systemaattisesti sekä ammattiteknisen että muun osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstömme työmotivaatioon ja työviihtyvyyteen sekä koko toimialan arvostukseen ja vetovoimaan työmarkkinoilla.

ISS:n monipuolinen koulutustarjonta kattaa perusammatillisen osaamisen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen sekä esimiestyötä, johtamista ja asiantuntijatyötä kehittävää valmennusta.

Lisäksi tuemme ja kannustamme henkilöstöämme kehittymään muun muassa projektitoimeksiantojen, urakierron ja työssä oppimisen avulla. Tarjoamme tarvittaessa myös mahdollisuuden mentorointiin tai uravalmennukseen.

Koulutus- ja valmennusohjelmien avulla varmistamme henkilöstön osaamisen korkean tason, ISS:n strategian toteutumisen sekä asiakaslupausten lunastamisen jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Haluamme tarjota henkilöstöllemme paikan, jossa voi kasvaa. Tahtotilamme on luoda toimivia tiloja, joissa on hyvä olla. Siihen pääsemme vain pitkäjänteisellä kehitystyöllä ja kyvyllä mukautua muutoksiin unohtamatta jokaisen sitoutumista yhteisen tavoitteeseen.

Osaamisen kehittämisestä vastaa keskitetysti ISS:n People & Culture -tiimi yhdessä liiketoiminnan ja muiden tukiyksiköiden kanssa. Yhteistyö muiden ISS-maiden kanssa on jatkuvaa, ja esimerkiksi asiakkuuksien sekä johtamisen kehittämisen valmennusohjelmat suunnitellaan yhteistyössä usean ISS-maan kanssa. Näin varmistamme mahdollisimman laajan osaamisen hyödyntämisen eri maiden kesken sekä huolehdimme siitä, että parhaat käytännöt eri maiden välillä jalkautuvat jokaisen käyttöön.

Teemme myös merkittävää yhteistyötä eri koulutustoimijoiden kanssa: Metropolian kanssa toteutetusta ISS Insinööriohjelmasta valmistuivat ensimmäiset AMK-insinöörit keväällä 2021, ja ISS:n omaan tradenomiohjelmaan valittiin ensimmäiset opiskelijat marraskuussa 2021.

3.5.1 Perehdyttäminen ja työhön opastus

Perehdytyksessä on huomioitu työturvallisuuslain mukaiset vaatimukset sekä eri tehtävissä tarvittava erikoisosaaminen.

Haluamme tukea uuden työntekijän matkaa ISS:läiseksi. Oikeanlaisella tuella, koulutuksella ja huolellisella perehdyttämisellä varmistamme henkilöstöllemme hyvät eväät työn aloittamiseen. Perehdyttämisen sisällöstä ja menetelmistä vastaa People & Culture -tiimi, joka laatii valtakunnalliset perehdytysohjelmat ja seuraa niiden suorittamista. ISS-konsernissa on määritelty, millainen uuden esimiehen ja työntekijän perehdytys minimissään on. Perehdytyksessä on huomioitu työturvallisuuslain mukaiset vaatimukset sekä eri tehtävissä tarvittava erikoisosaaminen.

Esimies vastaa siitä, että uusi työntekijä perehdytetään sovitun prosessin mukaisesti. Esimies voi nimetä uudelle työntekijälle lisäksi työkummin auttamaan ja tukemaan työntekijää arjessa ja työhön opastamisessa. Vakituisten uusien henkilöiden lisäksi perehdytämme määräaikaiset työntekijät, harjoittelijat, tehtävästä toiseen vaihtavat, pitkiltä vapailta palaavat henkilöt sekä vuokratyöntekijät. Perehdytys koostuu yritykseen, työtehtävään, työturvallisuuteen, tuotettaviin palveluihin ja asiakkuuteen perehdyttämisestä. Dokumentoimme perehdytyksen ja seuraamme sen toteutumista yritys- ja liiketoimintayksikkötasoilla säännöllisesti.

Suomessa käytetään ISS:ssä globaalisti käytössä olevaa ISS MyLearning LMS -järjestelmää (Learning Management System). Sen avulla saamme koulutustarjonnan kaikkien ISS:läisten nähtäville, jolloin jokainen saa paremman käsityksen omista kouluttautumismahdollisuuksistaan. Myös ISS:n verkkokoulutukset ovat entistä paremmin kaikkien saatavilla. Myös perehdytyskurssimme ovat verkkokurssimuotoisia. Näin perehtyminen on ketterämpää, ja kaikki materiaali on saatavilla heti ensimmäisestä päivästä alkaen.

Lisäksi esimiesroolissa olevat saavat aiempaa helpommin ja selkeämmin näkyviin koko tiimin koulutustilanteen. Työprofiilien perusteella henkilöstön jäsenille voidaan valmiiksi nimetä koulutuksia suoritettavaksi sen lisäksi, että jokainen voi valita avoimesta tarjonnasta itselleen tarpeellisia koulutuksia.

3.5.2 Jatkuva kehittyminen ja koulutukset

Koulutus- ja valmennusohjelmiemme suunnittelu pohjautuu yrityksen strategiaan, työtehtävien edellyttämiin osaamisvaateisiin, liiketoiminnan tarpeeseen, asiakkaiden kanssa tunnistettuihin kehittämiskohteisiin sekä kehityskeskusteluissa esille tulleisiin tarpeisiin.

Kehityskeskustelut ovat olennainen osa henkilöstöjohtamistamme, ja niiden toteutumista ja laatua seurataan kaikilla organisaatiotasoilla. Tällä henkilöstöjohtamisen avainprosessilla on vahva historia ISS:llä, ja olemme toteuttaneet sitä eri muodoissaan jo kahden vuosikymmenen ajan.

Strukturoitujen keskusteluiden avulla vahvistamme henkilöstömme sitoutumista, motivaatiota sekä kyvykkyyttä suoriutua työtehtävistä. Hyvällä johtamisella haluamme varmistaa, että jokainen tietää omalle työtehtävälleen asetetut odotukset ja tavoitteet. Samalla pääsemme rauhassa keskustelemaan myös henkilökohtaisesta kehittymisestä, työssä jaksamisesta sekä hyvinvointia ja työturvallisuutta koskevista teemoista. Kehityskeskustelut pidetään vähintään kerran vuodessa. Toimihenkilöiden kehityskeskusteluprosessiin kuuluu lisäksi kerran vuodessa pidettävä seurantakeskustelu.

360-palaute tukee esimiehenä kehittymistä

ISS Palveluilla on mahdollista saada palautetta omasta toiminnastaan 360-arvioinnin avulla. Arvioinnissa henkilö kerää palautetta omasta johtamisestaan ja tavastaan tehdä yhteistyötä muiden kanssa omalta esimieheltään, kollegoiltaan, alaisiltaan sekä muilta sidosryhmiltä. Prosessi on osa esimieskoulutusohjelmaamme, ja sen piiriin kuuluvat esimiesasemassa olevat ISS:läiset. Arviointi on mahdollista toteuttaa myös yksilöllisesti tarpeen mukaan. Arviointiprosessiin kuuluu aina henkilökohtainen palautekeskustelu yhdessä coachin kanssa. Palautteen perusteella tehdään henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.

360-prosessin avulla rakennetaan ja vahvistetaan ISS:n yhdenmukaista ja tavoitteellista johtamiskulttuuria. Lisäksi arviointi tukee jokaisen arvioitavan kehittymistä esimiehenä, kollegana ja oman vastuualueensa johtajana. Arviointiprosessissa kehitetään lisäksi palautteen antamisen ja vastaanottamisen kulttuuria ISS:llä. Osallistujat ovat antaneet arviointiprosessista myönteistä palautetta, ja se on koettu todella hyödylliseksi työkaluksi.

Palvelukulttuurin kehittäminen on arvolupauksemme ytimessä

Arvolupauksemme päättyy sanoihin ”me välitämme sinusta”. Tätä lupausta toteutamme vahvalla panostuksella palvelukulttuurin kehittämiseen. Kehittämistä teemme muun muassa asiakkuusjohtamiseen ja erinomaiseen asiakaspalvelukokemukseen tähtäävillä ohjelmillamme.

Placemaker’s Path -palvelukulttuuriohjelma

Painopisteemme on palvelukulttuurimme kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Vuonna 2021 lanseerasimme uuden palvelukulttuuriohjelmamme Placemaker’s Pathin. Sen avulla toteutamme toimintamme tarkoitusta, arvolupaustamme ja strategiaamme käytännössä: meillä on yksi, yhteinen koulutusohjelma, jossa opimme, kuinka luomme asiakkaillamme yhä parempia tiloja, joissa meidän kaikkien on hyvä olla.

Jokainen meistä on placemaker. Termillä viitataan sloganiimme People Make Places. Path taas tarkoittaa polkua: haluamme rakentaa jokaiselle ISS:läiselle, jokaiselle placemakerille, oman polun ISS:llä. Placemaker’s Path kulkeekin ISS:läisen rinnalla koko työsuhteen ajan rekrytoinnista ja perehdytyksestä alkaen.

Placemaker’s Path -koulutusohjelmassa kehitetään myös esimiesten taitoja johtaa tiimejä ja palveluita. Arvolupauksemme muuttuu sanoista teoiksi, kun työntekijöillämme on toimintaympäristö, jossa he voivat onnistua ja luoda toimivia, älykkäitä sekä tuottavia tiloja.

Key Account Manager Certification (KAMC)

Halumme palvella asiakkaita erinomaisesti kaikilla tasoilla näkyy myös panostuksessa asiakkuuksien kehittämiseen. Jokainen asiakkuusjohtajamme suorittaa sertifioinnin konsernin koulutusohjelmassa ja saa sitä kautta valmiuksia entistä parempaan asiakkuuksien johtamiseen. Valmennuksen läpikäynyt on ohjelman päätteeksi sertifioitu johtamaan avainasiakkuuksia ylimmän johdon toimesta. Sertifioinnin läpäisemiseksi asiakkuusjohtajien on tullut osoittaa, että he systemaattisesti kehittävät omia asiakkuuksiaan sekä henkilöstöään asiakkaan odotusten mukaisesti ISS:n prosesseja ja työkaluja noudattaen.

Valmennuksesta on saatu erittäin positiivisia kokemuksia. Myös asiakkaita on otettu mukaan kuulemaan, miten haluamme kehittää asiakkaan saamaa palvelua ja yhteistyötä.

ISS Universityn koulutusohjelmat

ISS University on yleisnimitys ISS:n yhteisille koulutuksille. Sen tarjontaan sisältyy perehdytys, palvelukulttuurin kehittäminen sekä liiketoiminnan ja johtamisen kokonaisuuteen kuuluvat kehittämisohjelmat. ISS Universityn tarjoamat konsernin yhteiset koulutusohjelmat edistävät strategian toteuttamista ja vahvistavat ISS:n yhteistä kulttuuria. Koulutusohjelmien avulla kehitetään johtamista ja yhtenäistä ajattelutapaa.

Global Management Trainee Programme

ISS:n kansainvälinen Global Management Trainee Programme tarjoaa lahjakkaille ja kunnianhimoisille nuorille kyvyille mahdollisuuden tulla osaksi ISS:n menestystarinaa ja viedä yritystä kohti strategisia päämääriämme keskitettyjen kokonaispalveluratkaisujen tuottajana.

ISS Global Management Trainee -ohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2012 lähtien. 18 kuukauden mittaisessa ohjelmassa traineet työskentelevät harjoittelujaksoilla eri puolilla palveluorganisaatiotamme sekä ulkomaanvaihdossa toisessa ISS-maassa. Tätä kautta heille muodostuu hyvä kokonaiskäsitys ISS:n paikallisesta ja kansainvälisestä toiminnasta sekä laaja kontaktiverkosto yrityksen sisällä. Ohjelman jälkeen traineet jatkavat ISS-uraansa avainasiakkuuksissamme esimies- ja asiantuntijarooleissa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on edetä kokemuksen kautta ylemmän johdon tehtäviin. Ohjelma käynnistyy vuosittain syyskuussa, ja hakuaika on käynnissä aina edellisen vuoden vaihteessa.

3.5.3 Tutkintotavoitteinen koulutus

Tavoitteenamme on varmistaa henkilöstön oikeanlainen osaaminen asiakkaiden ja oman työtehtävän tarpeisiin.

Ammatillisen osaamisen kehittämisen tavoitteena on varmistaa henkilöstömme oikeanlainen osaaminen asiakkaiden ja oman työtehtävän tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen vuosittaiset tavoitteet hyväksytään konserniyhteistyöryhmässä, jossa on sekä ylimmän johdon että henkilöstön edustus.

Tutkintotavoitteiseen koulutukseen osallistuu vuosittain noin 300 henkeä. Koronapandemian vuoksi opiskelijoita ja valmistuneita on ollut normaalia vähemmän, sillä osa lähiopetusta vaativista kokonaisuuksista siirrettiin myöhemmin suoritettavaksi.

Koulutamme henkilöstöämme tutkintotavoitteisen koulutuksen ohella asiakaskohtaisesti räätälöidyissä koulutusohjelmissa, työturvallisuudessa, asiakaspalvelutaidoissa ja palvelukäyttäytymisessä, palvelukonseptin hallinnassa, ympäristöasioissa sekä laadunhallinnassa. Esimiestaitoja vahvistamme esimiesten ja johdon valmennusohjelmilla.

Joka vuosi merkittävä osa ammatillisen osaamisen tavoitteista ja koulutuksesta ISS:llä liittyy erilaisiin lakisääteisiin tai asiakasympäristön vaatimiin lupa- ja pätevyyskoulutuksiin. Seuraamme ennakoivasti lupien voimassa oloa ja ohjaamme henkilöstöämme sen pohjalta koulutukseen. Näin varmistamme tarvittavien säädösten ja asetusten täyttymisen työtehtäviemme hoitamisen yhteydessä. Esimerkiksi työturvallisuuskortti on asetettu pakolliseksi pätevyydeksi useissa eri toimenkuvissa. Luokkahuonekoulutuksen ohella ja tukena koko henkilöstöllämme on mahdollisuus suorittaa verkkokursseja. Pandemian takia valtaosa korttikoulutuksista suoritettiin verkkototeutuksina vuoden 2021 aikana.

3.5.4 Koulutusinvestoinnit

Vuonna 2021 toimihenkilörooleissamme olevat työntekijät käyttivät koulutukseen yhteensä noin 748 päivää eli keskimäärin 0,9 päivää per toimihenkilö. Työntekijärooleissamme olevat kouluttautuivat yhteensä 1 680 päivää eli keskimäärin 0,4 päivää per työntekijä. Lisäksi tutkintoon valmistui 136 henkilöä.

ISS:llä on käytössä 113 erilaista henkilöstölle suunnattua verkkokoulutusohjelmaa liittyen muun muassa perehdytykseen, turvallisuuteen, henkilöstön ja asiakkuuden johtamiseen, ympäristövastuuseen ja tuotekoulutukseen. Verkkokoulutuksia suoritettiin vuonna 2021 yhteensä 16 309 kertaa, mikä vastaa yhteensä 1 171 päivän opiskelua.

Koronapandemialla oli merkittävä rooli etäopiskelun lisääntymisessä vuoden 2021 aikana. Vaikka osa koulutuksista saatiin siirrettyä etätoteutuksiin, jouduttiin pandemian takia silti osa koulutuksista siirtämään myöhempään ajankohtaan.

Palkitsemisen avulla huomioidaan onnistuneita työsuorituksia, työturvallisuuskulttuurin edistämistä sekä pitkiä työuria.

ISS:n palkkapolitiikka perustuu työehtosopimusten ja työn vaativuuden mukaiseen palkkaukseen. Palkitsemisen avulla huomioidaan onnistuneita työsuorituksia, työturvallisuuskulttuurin edistämistä sekä pitkiä työuria.

Vuoden 2021 tammikuussa julkaistiin yhteinen kertapalkitsemisen raami, jonka puitteissa esimiehet voivat huomioida kattavasti yksilöitä ja tiimejä erinomaisista ja poikkeuksellisista työsuorituksista.

ISS:llä arvostetaan pitkiä työuria, ja yritys palkitsee työntekijöitään, kun 10, 20, 30 ja 40 vuoden palvelusvuodet tulevat täyteen. Vuonna 2021 ISS myös haki itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä kuudelle ansioituneelle ammattilaiselle. Suomen tasavallan presidentti myönsi Suomen Valkoisen Ruusun mitalin Matti Paakalalle ja Pirjo Kinnuselle, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein Jaana Kaunisvaaralle ja Tuula Nuoralle, Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin Sari Suono-Rasehornille ja Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin Jukka Jäämaalle.

ISS palkitsi myös vuonna 2021 työntekijöitään Omena-palkinnolla. Omena-ohjelman tarkoitus on rakentaa asiakaskeskeisempää kulttuuria palkitsemalla henkilöitä, jotka tarjoavat ainutlaatuisia palvelukokemuksia ja auttavat asiakkaita saavuttamaan tavoitteensa. Omena-ohjelman avulla nostetaan esiin esimerkillisiä työkavereita inspiraatioksi muille.

Jokainen Omena-ehdokas palkittiin pikapalkkiolla ja kiitoksella. Rahapalkkion saavia voittajia valittiin joka kuukausi ehdotettujen keskuudesta viisi eli yksi jokaisesta ISS:n liiketoimintayksiköstä. Usein ehdokkaana oli kokonainen tiimi, joka strategiamme mukaisesti oli toteuttanut palvelurajat ylittävää työtä asiakkaan hyväksi. Näin ollen yhteensä 187 ISS:läistä sai kuukauden Omena-palkinnon vuonna 2021. Vuoden lopulla kuukausivoittajien keskuudesta valittiin liiketoimintayksiköiden finalistit, jotka saivat palkinnoksi iPadin ja jatkoivat kilpailemista 5 000 euron arvoisesta ISS Vuoden Omena -palkinnosta. ISS Suomen Vuoden 2021 Omena -palkinnon voitti KA1-liiketoimintayksiköstä tarjoilija Lorena Gómez López.

Viestintäämme ohjaavat muun muassa ISS Suomen strateginen suunnitelma ja siinä määritellyt prioriteetit.

Teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla. Tämä on toimintamme tarkoitus ja viestintämme perusta. Viestintäämme ohjaavat myös ISS Suomen strateginen suunnitelma ja siinä määritellyt prioriteetit. Toteutamme viestintää laadukkailla, eri muotoisilla sisällöillä ja niiden oikealla kohdentamisella tarkoituksenmukaisille kohderyhmille.

Sosiaalisen median tilimme LinkedInissä, Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä ovat vuosi vuodelta tärkeämpiä kanavia niin ISS:läisten kuin ulkoisten sidosryhmiemme tavoittamisessa. ISS:läiset ovat myös osoittaneet jatkuvasti kasvavaa mielenkiintoa jakaa ISS-aiheisia sisältöjä omilla sosiaalisen median tileillään. Tämä kertoo niin viestintäkentän kuin ISS:n yrityskulttuurin muutoksesta. Tuemme näitä työntekijälähettiläitämme ja iloitsemme siitä ylpeydestä ISS:ää kohtaan, jota he sisältöjä jakamalla osoittavat.

Vuonna 2021 totutimme edellisvuoden lopussa aloitettua uudenlaista urapolkuvideoiden sarjaa, jolla rakensimme työnantajamielikuvaamme. Urapolkuvideot saivat näkyvyyttä sosiaalisen median kanavissamme, inforuuduillamme niin omissa toimitiloissamme kuin asiakkuuksissamme sekä erilaisissa rekrytointitapahtumissa, joista iso osa toteutui virtuaalisesti.

Tärkein kanavamme niin urapolkuvideoille kuin muille ISS:stä työnantajana kertoville sisällöille on töISSä-digilehtemme, joka on avoimessa internetissä ja siten vaivatta kaikkien ulottuvilla. Digilehti toimii mobiilisti, joten tärkeät uutiset kulkevat koko ajan lukijan mukana. Vuonna 2021 digilehdellämme oli 8 950 palaavaa käyttäjää, enemmän kuin meitä ISS:läisiä on Suomessa. TöISSä-digilehden sisällöt kertovat koulutus- ja kehittymismahdollisuuksistamme sekä työturvallisuus- ja työhyvinvointiaiheistamme. Jatkoimme myös vuoden 2020 tapaan palauteominaisuuden käyttöä: sisältöjen lopussa digilehtemme lukijoilla on mahdollisuus helposti antaa palautetta ja kommentoida sisältöjä. Tämä on ollut tärkeä ja konkreettinen askel kohti tavoitteemme mukaista kaksisuuntaista viestintää.

Kertomalla monipuolisesti monenlaisista osaajistamme ja heidän mahdollisuuksistaan ISS:llä kerromme samalla ISS:läisten tekemän työn merkityksellisyydestä. Merkityksellinen, asiakastarpeisiin vastaava työ johtaa myös taloudelliseen kannattavuuteen. Yhteistyöstä asiakkaidemme kanssa kerroimme vuonna 2021 blogi.iss.fi-julkaisualustallamme. Sekä blogissa että töISSä-digilehdessä julkaistuja sisältöjä on julkaistu myös globaaleilla nettisivuillamme ja sitä kautta kaikissa ISS-maissa. Vuonna 2020 uudistetun kotisivustomme iss.fi rakenne ja sisältö on yhdenmukainen ISS-konsernin ja kaikkien ISS-maiden kanssa. Tällä ratkaisulla viestimme sitä, että olemme yksi ISS, luotettavasti samanlainen kaikkialla maailmassa.

Koska ihmiset ovat ISS:n tärkein voimavara, viestintä on ISS:llä keskeinen osa hyvää johtamista.

Myös tämän parhaillaan lukemasi yritysvastuuraportin koostaminen on keskeinen osa viestintää, kuten vastuullisuusteemat laajemminkin. Vuonna 2021 loimme uuden Oikeilla jäljillä -vastuullisuusviestintäkonseptin tavoitteenamme kasvattaa laajan vastuullisuustyömme näkyvyyttä. Konsepti lanseerattiin sisäisesti marraskuussa ja asiakkaille joulukuussa, varsinainen viestintä suurelle yleisölle alkaa helmikuussa 2022 ja sillä pohjustamme tämän yritysvastuuraportin julkaisua.

Koska ihmiset ovat ISS:n tärkein voimavara, viestintä on ISS:llä keskeinen osa hyvää johtamista. Toimitusjohtaja pitää kuukausittain henkilöstölle 45-minuuttisen infon, jota koronaviruspandemian vuoksi seurattiin vuonna 2021 etäyhteyksien päässä. Kuukausi-infon tallenteen ja siitä kirjoitetun tiedotteen voi myös katsoa ja lukea myöhemmin intranetistä.

Intranetissä julkaistaan myös kuukausittain henkilöstöjohtamisen uutiskirje, joka tukee esimiestyötä ja yhdenmukaistaa tiimipalavereiden viestiä. Esimiehillä on tärkeä rooli ISS:n sisäisessä viestinnässä.

Kerran vuodessa, tammikuussa, ISS:n esimiehet kokoontuvat Finland Leadership Conferenceen, jossa käydään läpi koko ISS-konsernin ja ISS Palveluiden strategiset pääviestit. Päivä huipentuu ISS Suomen Omena-voittajan valintaan. Tammikuussa 2021 järjestimme tämän yhteisen kokoontumisen virtuaalisesti.

Edelleen vuonna 2021 yksi merkittävimmistä viestinnän ulottuvuuksista oli toimia osana koronaviruspoikkeustilannetyöryhmää sekä luoda ja pitää ajan tasalla selkeää ohjeistusta poikkeustilanteessa toimimisesta kaikille ISS:läisille.

Meillä on mahdollisuus vaikuttaa rakennusten hiilijalanjälkeen.

Ympäristövastuullisuus sisältyy ISS:n arvoihin ja on olennainen osa päivittäistä palvelutuotantoamme. Kestävillä palveluratkaisuillamme vaikutamme positiivisesti kiinteistöjen käytönaikaisiin ympäristövaikutuksiin – tämä on hiilikädenjälkemme. Yhdessä asiakkaidemme kanssa meillä on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa rakennusten aiheuttamaan hiilijalanjälkeen.

Lue Asiakkaat-osiosta, miten palveluillamme tuemme asiakkaidemme omia vastuullisuustavoitteita ja viemme kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta.

Asettamalla oman ilmastotavoitteemme olemme osoittaneet sitoutumisemme Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen tavoitteeseen hillitä lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen. Tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuonna 2035. Scope 1:n ja Scope 2:n osalta tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2030. Lisäksi YK:n Global Compact -aloite ja kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat kaikkea toimintaamme. Olemme liittyneet Science Based Target -aloitteeseen (SBTi), ja alkuvuodesta 2022 toimitamme määrittelemämme tavoitteet SBTi:n hyväksyttäväksi. Tavoitteenamme on parantaa SBTi:n avulla koko arvoketjumme vähähiilisyyttä ja resurssitehokkuutta.

Vuodesta 2019 alkaen olemme laskeneet palveluidemme hiilijalanjälkeä. Laskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin, ja se on toteutettu yhteistyössä Clonet Oy:n kanssa. Laskentamme kattaa kokonaisuudessaan myös Scope 3 -päästöt, jotka syntyvät arvoketjussamme. Merkittävimmät ympäristövaikutuksemme syntyvät asiakaskohteisiin tapahtuvan liikkumisen CO₂-päästöistä sekä raaka-aineiden ja muiden tuotteiden hankinnasta. Palvelukohtainen hiilijalanjälkilaskenta sekä merkittävät ympäristönäkökohdat toimivat pohjana toimintamme kehittämiselle ja konkreettisten tavoitteiden asettamiselle. Vuonna 2021 aloitimme valituissa ravintoloissamme lounaskohtaisen hiilijalanjäljen laskemisen. Näin asiakkaamme pystyvät halutessaan huomioimaan lounaan ilmastovaikutuksen valitessaan päivän lounasta.

Henkilöstöllämme on tärkeä vaikutus vastuullisuustyössämme. Vuoden 2021 lopussa lanseerasimme uuden vastuullisuuskonseptimme Oikeilla jäljillä. Oikeilla jäljillä -teeman alla edistämme yrityksemme vastuullisuustavoitteita ja lisäämme niin oman henkilöstömme kuin asiakkaidemme ympäristötietoisuutta. Vuonna 2021 istutimme yhteensä 8 000 puuta eli yhden puun jokaista ISS:läistä kohden kiitokseksi jokapäiväisestä työstä vastuullisuuden edistämiseksi. Tämän lisäksi palkitsimme erikseen tiimejä ja yksittäisiä ISS:läisiä arjen vastuullisuusteoista. ISS Suomen oma metsä löytyy täältä >>

4.2.1 Luomme kestävää ruokakulttuuria

Tavoitteenamme on puolittaa hävikki vuoteen 2027 mennessä. Vuonna 2021 hävikki väheni 33 prosenttia.

Ravintolapalveluissa tavoitteenamme on luoda kestävää ruokakulttuuria. Tässä onnistuaksemme kehitämme jatkuvasti reseptiikkaa lihatuotteiden vähentämiseksi, käytämme vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita ja minimoimme ruokahävikin syntyä. Hyödynnämme hiilijalanjälkilaskennasta saamiamme tuloksia reseptiikan kehittämisessä.

Avaamalla uusia makumaailmoja tuhansille asiakkaillemme päivittäin voimme edistää vastuullisten raaka-aineiden päätymistä entistä useampaan kotikeittiöön, osaksi arjen ruokarutiineja. Laskimme viime vuonna myös lounaidemme keskimääräisen hiilijalanjäljen. Laskennasta näkee hyvin selkeästi raaka-ainevalintojen merkityksen päästöjen vähentämisessä, sillä noin 68 prosenttia lounaan hiilijalanjäljestä aiheutuu elintarvikkeista. Tavoitteenamme on vähentää ravintolapalveluiden CO₂-päästöjä 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Korvaamalla lihatuotteita kasvikunnan proteiineilla vaikutamme merkittävästi ruoan alkutuotannon ympäristövaikutuksiin, kuten luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Ravintoloissamme on tarjolla asiakkaillemme maukas kasvisruokavaihtoehto päivittäin. Huomioimme ruokalistasuunnittelussa aina myös sesonkituotteet. Käyttämämme liha- ja maitotuotteet, kananmunat sekä vilja- ja leipomotuotteet ovat 100-prosenttisesti kotimaisia, kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja. Lisäksi suomalaiset järvikalat ovat osa lounastarjontaamme. Valikoimaamme kuuluu myös Reilun kaupan ja Rainforest Alliancen tuotteita sekä luomu- ja lähituotteita.

Ruokahävikin minimointi on osa jokapäiväistä toimintaa ravintoloissamme. Ruokaa voi tilata kotiin useista ravintoloistamme, ja mikäli ruokaa jää jäljelle, minimoimme hävikkiä kotimyynnillä. Tavoitteenamme on puolittaa hävikki vuoteen 2027 mennessä. Vuonna 2021 hävikki väheni 33 prosenttia. Tavoitteenamme oli hävikin vähentäminen 35 prosenttia.

Muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävän SUP-direktiivin mukaisesti olemme luopuneet muovisista kertakäyttöastioista ja -pilleistä ja korvanneet nämä kierrätettävillä materiaaleilla ja kartonkituotteilla. Vuoden 2021 materiaaliostoistamme 72 prosenttia oli puuperäistä materiaalia ja 27 prosenttia muoviperäistä materiaalia.

Tuomme yrityksemme siivouspalveluiden osaamista ja menetelmiä myös ravintolatilojen vastuulliseen siivoukseen. Käytössämme on kasvipohjaiset puhdistusaineet, jotka on valmistettu 100-prosenttisesti elintarviketeollisuuden sivutuotteista. Lisäksi käytämme ravintolasalien puhdistamisessa kemikaalivapaata siivousmenetelmää.

4.2.2 Vastuullista siivouspalvelua

Kestävän kehityksen mukainen siivouspalvelumme perustuu kemikaalien käytön sekä veden- ja energiankulutuksen minimointiin, kestäviin hankintoihin, muovin käytön vähentämiseen sekä kiertotalouteen.

Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella olemme jo useamman vuoden ajan muokanneet perinteisiä siivouspalveluiden toimintatapoja ja vähentäneet merkittävästi kemikaalien käyttöä, muovin kulutusta ja päästöjä vesistöihin. Koronapandemia on aiheuttanut tarvetta pintojen desinfioinnille, mutta lisäämällä Tersanon otsonoidun veden käyttöä olemme onnistuneet pienentämään desinfioivien aineiden käyttöä. Myös käyttämämme valokatalyysipinnoite ja ilmanpuhdistimet ovat helpottaneet pintahygienian ja sisäilman puhtauden hallintaa.

Olemme säästäneet puhdasta vettä lähes 10 miljoonaa litraa uusilla resurssitehokkailla koneilla ja menetelmillä. Vastaavasti olemme lahjoittaneet saman määrän puhdasta juomavettä Future Cleaning Technologiesin toimesta Made Blue -organisaatiolle kehitysmaihin.

Kestävät siivoushankinnat ovat olennainen osa asiakkaalle tuottamaamme siivouspalvelua. Siivouspalvelumme hiilijalanjäljestä noin 82 prosenttia on Scope 3 -päästöjä eli ne syntyvät toimitusketjussamme. Suosimme aina ympäristömerkittyjä, uusiutuvista tai kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita, jotka voidaan kierrättää edelleen materiaalina. Hyvänä esimerkkinä kiertotalouden ratkaisusta on 100-prosenttisesti kasvipohjaisten, elintarviketeollisuuden sivutuotteista valmistettujen puhdistusaineiden käyttäminen silloin, kun puhdistusaineiden käyttö on välttämätöntä. Muovin käyttöä minimoimme käyttämällä siivousvaunuissa kestosäkkejä. Olemme lisänneet kierrätysmuovista valmistettujen tuotteiden osuutta valikoimassamme, ja käytössämme on esimerkiksi kierrätysmateriaalista tehtyjä lattiamoppeja sekä kierrätetyistä PET-pulloista valmistettuja twister-laikkoja, joiden kanssa ei tarvita puhdistusaineita.

4.2.3 Vastuullisuus kiinteistön ylläpitopalveluissa

Valitsemme aina käytettävät laitteet ja työkoneet huomioiden niiden monikäyttöisyyden sekä elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset.

Kiinteistön ylläpitopalveluissa ensisijaisia toimenpiteitämme omien päästöjemme vähentämiseksi ovat työkoneista ja liikkumisesta aiheutuvien CO₂-päästöjen minimointi sähköautoja ja muita vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäen, koneiden käytön ja reittien optimointi sekä henkilöstön kouluttaminen taloudelliseen ajotapaan.

Valitsemme aina käytettävät laitteet ja työkoneet huomioiden niiden monikäyttöisyyden sekä elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Vuonna 2021 otimme valikoimiimme laajamittaisesti sähkökäyttöisiä pienkoneita vähentääksemme pienkoneiden käytöstä aiheutuneita CO₂-päästöjä. Pilotoimme myös sähkökäyttöistä robottilakaisukonetta katualueiden ja parkkipaikkojen puhdistamisessa Helsinki-Vantaan lentokentällä. Robotti puhdistaa katualueita pölyttömästi, vaikka toimiikin vedettömästi. Arvion mukaan yhden robotin käytöllä voi säästää 30 tonnia CO₂-päästöjä vuodessa.

Kiertotalous, materiaalitehokkuus ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen näkyvät aine- ja tarvikevalinnoissamme. Kiinteistön ylläpitopalveluiden hiilijalanjäljestämme 81 prosenttia on Scope 3 -päästöjä eli ne muodostuvat toimitusketjussamme. Valitsemme laadukkaita komponentteja rikkoutuneiden tilalle sekä varmistamme ennakkohuolloilla teknisten järjestelmien toimivuuden. Käyttämämme lämmönsiirtonesteet ovat ympäristölle turvallisia, ja olemme korvanneet viemärinavauksessa käytettävät kemikaalit mekaanisilla puhdistusmenetelmillä.

4.2.4 Liikkuminen ja työkoneet

Teemme yhteistyötä vuokranantajiemme kanssa latauspisteiden rakentamiseksi.

Scope 1 -päästömme syntyvät asiakaskohteisiin tapahtuvasta liikkumisesta sekä kiinteistön ylläpitopalveluissa käytettävien työkoneiden käytöstä. ISS:n käyttämät autot ovat leasing-autoja. Vähentääksemme liikkumisesta aiheutuvia päästöjä olemme aloittaneet siirtymän kohti sähköistä tuotantoautokantaa. Vuonna 2021 säästimme sähköautoja käyttämällä 31,4 tCO₂ ekv. verrattuna vastaavaan ajosuoritteeseen dieselautolla. Tällä hetkellä suurin haaste palvelutuotannossa käytettävien sähköautojen laajamittaiselle käytölle liittyy latausverkostoon. Teemme yhteistyötä vuokranantajiemme kanssa latauspisteiden rakentamiseksi vuokratilojemme yhteyteen.

Vuonna 2021 koronapandemiasta johtuva etätyöskentely on jatkunut edelleen, mutta liikkuminen asiakaskohteisiin on elpynyt selvästi vuoteen 2020 verrattuna (luku 4.3.3 Oman toimintamme kasvihuonekaasupäästöt).

4.2.5 Arvoketjun päästöt

Palveluidemme hiilijalanjälkilaskennat sisältävät myös Scope 3- eli koko arvoketjumme päästöt. Hiilijalanjäljestä merkittävä osa, lähes 85 prosenttia, syntyy arvoketjussamme eli ne luokitellaan Scope 3 -päästöiksi. Tärkeä kehittämisalueemme onkin yhteistyö palveluiden hankintaketjuissa eri kumppaneiden kanssa. Valitsemme kumppanimme ja käyttämämme tuotteet ympäristönäkökulmat huomioiden. Palvelutuotannossa suosimme uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, kestäviä ja monikäyttöisiä tuotteita materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden varmistamiseksi sekä minimoimme palvelusta syntyvän jätteen määrää.

Vuodesta 2020 alkaen päästöjemme Scope 3 -laskentaan on sisällytetty energiaan eli polttoaineisiin ja ostosähköön liittyvät upstream-päästöt. Käytännössä nämä pitävät sisällään siirtohäviöistä sekä polttoaineiden tuotannosta, jalostuksesta ja kuljetuksista aiheutuvat päästöt. Vuoden 2021 Scope 3 -laskennan sisältö on merkittävästi laajempi verrattuna aiempiin vuosiin (taulukko 4.3.3). Luvuissa on mukana arvoketjumme päästöt palveluidemme osalta. Tämä lisää laskennan luotettavuutta, mutta samalla kasvattaa päästöjä verrattuna edellisiin vuosiin.

Vuonna 2021 olemme laskeneet palveluistamme aiheutuvaa hiilijalanjälkeä useille asiakkaillemme osaksi heidän arvoketjunsa eli Scope 3 -päästöjen raportointia.

Vähensimme toimitiloista aiheutuvia CO₂-päästöjä parantamalla tilojen monikäyttöisyyttä ja energiatehokkuutta.

Merkittävin vaikutusmahdollisuutemme ilmastonmuutoksen hillintään piilee kiinteistöjen käytönaikaisen hiilijalanjäljen minimoimisessa kiinteistön ylläpito- ja energianhallintapalvelujemme kautta – tämä on hiilikädenjälkemme. Toteutamme samoja energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä myös omissa toimitiloissamme sekä vähennämme päästöjä hankkimalla uusiutuvaa energiaa. Lisäksi vaikutamme palveluistamme syntyviin CO₂-päästöihin minimoimalla ajoneuvojen ja työkoneiden käytöstä aiheutuvia päästöjä. Sertifioidun ISO 50001 -energianhallintajärjestelmämme tavoitteena on parantaa ilmastonmuutoksen hillinnän vaikuttavuutta paitsi asiakkaille tuottamiemme energianhallintapalveluiden avulla myös omien tilojen ja liikkumisemme osalta.

4.3.1 Omat toimitilat – energian ja veden kulutus

Tuotamme palveluita asiakkaidemme kiinteistöissä valtakunnallisesti. Omistamme itse yhden kiinteistön, ja muissa toimipisteissämme olemme vuokralaisina. Laskennassamme huomioimme sähkön osalta sekä ostamamme sähkön että käyttämämme sähkön. Vuonna 2021 olemme sisällyttäneet laskentaan myös tiedot vuokrakohteissa käyttämämme kaukolämmön osalta. Aiempina vuosina emme ole saaneet vuokranantajilta vastaavia tietoja. Tästä johtuen laskennan sisältö on laajempi verrattuna aiempiin vuosiin.

Vuonna 2021 hankimme EECS:n (European Energy Certificate System) alaisia RES-GO-sähkön (Renewable Energy Sources – Guarantee of Origin) alkuperätakuita 1 512 MWh, mikä vastaa ISS:n omien toimipisteiden energiankulutusta vuonna 2021. Sähkön tuotantomuotona on 100-prosenttisesti suomalainen tuulivoima ja vesivoima. Pääkonttorimme sijaitsee LEED Platina -luokituksen saaneessa business parkissa. Vähensimme toimitiloista aiheutuvia CO₂-päästöjä vuonna 2021 toteuttamalla tilatehokkuusprojekteja sekä parantamalla tilojen monikäyttöisyyttä ja energiatehokkuutta. Lisäsimme myös IoT-teknologian käyttöä tiloissamme.

Käytämme toimipisteissämme kunnallista vedenjakelua, ja toiminnastamme syntyvä jätevesi menee kunnalliseen viemäriverkostoon. Omassa toiminnassamme käytämme vettä siivouspalveluissa, ravintolapalveluissa sekä kiinteistön ylläpitopalveluissa. Siivouspalveluissa minimoimme veden kulutusta erityisesti menetelmä- ja välinevalinnoilla, ravintolapalveluissa tehokkailla pesuprosesseilla ja vesikalusteiden optimaalisilla säädöillä sekä kiinteistön ylläpitopalveluissa hiekan noston ajoittamisella sääolosuhteiden mukaisesti.

4.3.2 Omat toimitilat – jätehuolto

Noudatamme kaikessa toiminnassamme jätehierarkiaa eli lainsäädännön mukaista jätteiden etusijajärjestystä. Ensisijaisena tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää, jonka lisäksi pyrimme jatkuvasti parantamaan myös materiaalitehokkuutta ja varmistamaan jätteiden käsittelyn materiaalina uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Tavoitteenamme on 65 prosentin kierrätysaste omissa toimipisteissämme.

Vuonna 2021 päätoimipisteemme tuottivat yhteensä 36 tonnia jätteitä, joista materiaalikierrätykseen toimitettiin 52 prosenttia. Jätteistä 48 prosenttia hyödynnettiin energiantuotannossa. Vuoden 2020 ja 2021 hyötykäyttöaste oli pienempi verrattuna aiempiin vuosiin, koska koronapandemian ja etätyösuositusten takia esimerkiksi keräyspaperia syntyi huomattavasti aiempaa vähemmän. Vuonna 2021 panostimme lisää jätteiden vähentämiseen omassa toiminnassamme ja otimme sitä tukeaksemme käyttöön uuden ”Kohti kiertotaloutta” -koulutuksen.

4.3.3 Oman toimintamme kasvihuonekaasupäästöt

Vuodesta 2019 alkaen olemme laskeneet palveluidemme hiilijalanjälkeä. Laskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin, ja se on toteutettu yhteistyössä Clonet Oy:n kanssa.Laskentamme kattaa kokonaisuudessaan myös Scope 3 -päästöt, jotka syntyvät arvoketjussamme. Merkittävimmät ympäristövaikutuksemme syntyvät asiakaskohteisiin tapahtuvan liikkumisen CO₂-päästöistä sekä raaka-aineiden ja muiden tuotteiden hankinnasta.

Omien toimitilojen ympäristövaikutuksiin ja päästöihin vaikutamme optimoimalla tilatehokkuutta. Työpisteiden yhteiskäyttöisyys, työn muuttuminen entistä liikkuvammaksi sekä teknologian mahdollistama virtuaalinen työtapa ovat vähentäneet tilankäytön tarvetta. Digitaalisuus ja virtuaaliset työkalut luovat ekologisempia toimistoja, mutta ympäristövaikutukset vähenevät myös silloin, kun voimme tehdä töitä mistä tahansa; etätyömahdollisuuksien lisääntyminen vähentää ajokilometrejä ja päästöjä sekä säästää aikaa. Suunnittelemme ja rakennamme myös asiakkaillemme uusia työympäristöjä, joissa ihmiset viihtyvät ja pystyvät toimimaan tehokkaasti, tuottavasti sekä ympäristövastuullisesti.

Vuonna 2021 olemme sisällyttäneet Scope 2 -laskentaan myös tiedot vuokrakohteissa käyttämämme kaukolämmön osalta. Aiempina vuosina vastaavia tietoja ei ole ollut saatavilla vuokranantajilta. Laskennan sisältö on laajempi verrattuna aiempiin vuosiin. Tämä lisää laskennan luotettavuutta, mutta samalla kasvattaa raportoituja Scope 2 -päästöjä.

Olemme monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta tukeva organisaatio ja takaamme yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja kohtelun kaikille.

ISS on monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta tukeva organisaatio, joka takaa yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja kohtelun kaikille. Allekirjoitimme FIBS-yritysvastuuverkoston monimuotoisuussitoumuksen ensimmäisten suomalaisyritysten joukossa syksyllä 2012.

Monimuotoisuus tarkoittaa ISS:llä erilaisia ihmisiä: maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita, ikääntyviä, harjoittelijoita, osatyökykyisiä sekä koulutus-, kulttuuri- tai kokemustaustaltaan erilaisia henkilöitä. Vuonna 2021 henkilöstöstämme lähes 11 prosenttia oli alle 25-vuotiaita ja 22 prosenttia yli 55-vuotiaita. ISS:läiset edustivat 93 eri kansallisuutta.

Teemme yhteistyötä Startup Refugeesin kanssa turvapaikanhakijoiden työllistämiseksi. Projektin tavoitteena on nopeuttaa osaavien ja motivoituneiden tulokkaiden tietä työelämään ja integroida heidät ympäröivään yhteiskuntaan.

ISS on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka ja kokemus työelämästä. Pandemiasta huolimatta pystyimme tarjoamaan vuonna 2021 kesätyöpaikan noin 650 nuorelle. Monet kesätyöntekijät työllistyivät kesän jälkeen ISS:lle vakituiseen työsuhteeseen, ja osa jatkoi työskentelyä joustavasti opintojen ohella.

Uudelleensijoittaminen pandemian aikana on ollut ISS:n rekrytointitiimille vaativa haaste. Olemme pystyneet sisäisen sijoittelun avulla tarjoamaan lomautuksen tai irtisanomisen sijaan korvaavan työtehtävän kymmenille ISS:läisille.

Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä.

Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä. Verojalanjäljen raportoinnin tarkoituksena on kuvata normaalien tuloverojen lisäksi myös kaikki muut verot ja veroluonteiset maksut, joiden suorittaminen on yrityksen vastuulla tai jotka liittyvät yrityksen toimintaan.

ISS:n verojalanjälki vuonna 2021 oli yhteensä 145,3 miljoonaa euroa. Henkilöstöön liittyviä veroluonteisia maksuja oli yhteensä 41 miljoonaa euroa ja työntekijöiden ennakonpidätyksiä 34 miljoonaa euroa. Tuloveroa ISS maksoi yhteensä 3 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron osuus oli 67 miljoonaa euroa.

ISS haluaa olla alan suunnannäyttäjä harmaan talouden torjumisessa.

Lahjonta ja korruptio ovat ISS:n ydinarvojen (yhtenäisyys, rehellisyys, yrittäjyys, vastuullisuus ja laatu) vastaisia. ISS onkin sitoutunut vahvasti torjumaan korruptiota, kiristystä ja lahjontaa kaikkialla, missä se harjoittaa liiketoimintaa. ISS on ollut osa Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact (UNGC) -aloitetta ja tukenut sitä sen perustamisesta lähtien.

Korruptio ja lahjonta ovat ehdottomasti kiellettyjä ISS:n menettelytapasäännössä (Code of Conduct). ISS kilpailee asiakkaista vain palvelujensa ja valikoimansa kaupallisten ansioiden perusteella. Toimittajat valitaan tuotevalikoiman kaupallisten ansioiden ja vastuullisuuden perusteella. ISS on vuonna 2021 julkaissut menettelytapasääntöä tarkentavat erilliset ohjeet korruption vastaista toimintaa sekä lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskien. Ohjeistukset vahvistavat entisestään ISS:n ja sen koko henkilöstön sitoutumista liiketoiminnan harjoittamiseen vastuullisesti ja rehellisesti.

Kaikki ISS:n esimiehet ovat velvollisia varmistamaan, että heidän työntekijänsä tuntevat ISS:n menettelytapasäännön ja sen perusteella annetut tarkennetut ohjeistukset sekä ymmärtävät ja noudattavat niitä. Pakolliset aiheeseen liittyvät koulutukset suoritetaan verkkokoulutusjärjestelmä MyLearningissä. Koulutukset kuuluvat myös ISS:n perehdytysohjelmaan. Näin varmistetaan koko henkilökunnan sitoutuminen muun muassa korruption vastaiseen toimintaan.

Harmaa talous koskettaa erityisesti työvoimavaltaisia aloja, kuten rakennus-, kiinteistöpalvelu-, ravitsemus-, majoitus- ja kuljetusalaa. ISS haluaa olla alan suunnannäyttäjä harmaan talouden torjumisessa ja tekee jatkuvaa yhteistyötä vastuullisten tilaajien, viranomaisten ja ammattiliittojen kanssa harmaan talouden kitkemiseksi.

Harmaan talouden yleisenä toimintamallina on muun muassa ketjuttaa töitä eteenpäin alihankintaketjussa. ISS:n toimintamallina on alihankintaketjutuksen tietoinen vähentäminen. ISS kieltää alihankkijoitaan ketjuttamasta työtään ilman ISS:n kirjallista etukäteishyväksyntää. ISS noudattaa lakia tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä.

Toimittajien edellytetään kuuluvan Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun sekä noudattavan toimittajia koskevaa menettelytapasääntöä. Sääntö velvoittaa muun muassa toimimaan soveltuvien lakien ja määräysten, mukaan lukien, muttei rajoittuen kilpailulainsäädännön, tietosuojalainsäädännön ja korruption vastaisten lakien ja määräysten mukaisesti. ISS:llä on nollatoleranssi petokseen, korruptioon tai muuhun vakavaan lainrikkomukseen syyllistyneeseen toimittajaan nähden.

ISS huomioi kaikissa tarjouspyynnöissä vastuullisuusnäkökohdat.

ISS:llä on kansainvälisiä toimittajia sekä valtakunnallisia ja paikallisia toimittajia Suomessa. Lähes kaikki alihankinta tehdään Suomessa paikallisesti. Myös kansainvälisissä materiaaliostoissa käytetään paikallisia tukkureita ja logistiikkakumppaneita.

ISS huomioi kaikissa tarjouspyynnöissä vastuullisuusnäkökohdat muun muassa pyytämällä tietoja ympäristösertifikaateista ja ympäristömerkityistä tuotteista sekä tähtää vastuulliseen kuluttamiseen. Lisäksi huomioidaan kumppanin liiketoiminnan ja tuotteiden laatu, logistiset kanavat sekä turvallisuusnäkökohdat. Kumppaneiden ja tavarantoimittajien tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

• Noudattaa Suomen lakia
• Kuuluu Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun
• Täyttää ISS:n laatu- ja ympäristökriteerit
• Hyväksyy ja sitoutuu noudattamaan seuraavia dokumentteja:
  • ISS Toimittajan menettelytapasäännöt
  • ISS Yleiset sopimusehdot
  • ISS Yhteistyökumppanin turvallisuusohje
  • ISS Yhteistyökumppanin salassapitositoumus

Lisäksi toimittajan tulee vuosittain vastata HSEQ-kyselyyn (Health, Safety, Environment, Quality). Dokumentit ovat luettavissa ISS:n ulkoisilla verkkosivuilla.

Kaikki alihankintasopimukset tehdään ISS:n valmiille sopimuspohjille, joissa on huomioitu lakisääteiset ympäristö-, vastuullisuus- ja turvallisuusasiat. ISS:n toimintamallina on alihankintaketjujen tietoinen vähentäminen. Toimintatavalla ehkäistään harmaata taloutta, jossa yleisesti ketjutetaan töitä alihankkijoilla.

Toimittajilta ostettiin vuonna 2021 palveluita 62,5 miljoonalla eurolla ja materiaaleja 81,5 miljoonalla eurolla. Toimittajien laatua seurataan jatkuvasti. Suurimpien toimittajien kanssa on sopimuksessa määritelty KPI:t (Key Performance Indicators, keskeiset suorituskykymittarit), joita ovat muun muassa toimitusvarmuus ja reklamaatioiden määrä. Lisäksi toimittajien tulee raportoida ISS:n kohteissa henkilöstölleen sattuneet työtapaturmat sekä keinot niiden välttämiseksi jatkossa. Näitä seurataan kuukausi- tai kvartaalitapaamisissa. Toimittajayhteistyössä tärkeää on jatkuva kehittäminen. Suurimpien toimittajien kanssa on pidetty vuodesta 2020 alkaen säännöllisesti innovointipalavereja, joiden tavoitteena on saada käyttöön uusimmat innovaatiot ja teknologiat. Niiden avulla voidaan tukea laadukasta, tehokasta ja ympäristövastuullista palvelutuotantoa.

Uuden hankinnasta maksuun -järjestelmän avulla pystytään entistä paremmin varmistamaan vastuullisten toimittajien käyttäminen.

Vuonna 2021 otettiin käyttöön ISS-konsernin yhteinen hankinnasta maksuun -järjestelmä, jonka avulla pystytään entistä paremmin varmistamaan vastuullisten toimittajien käyttäminen. Järjestelmä ohjaa käyttämään vain hankinnan hyväksymiä toimittajia. Teimme myös muutamia toimittaja-auditointeja. Hankintaketjun vastuullisuuden kehittämiseksi toimittaja-auditointien määrää lisätään vuonna 2022. Omien auditointiemme lisäksi otamme vuonna 2022 ulkopuolisen auditoijan tekemään muutamia auditointeja korkeimman riskin toimittajille.

Logistiikka ja työkoneet

ISS kehittää jatkuvasti toimintaansa entistä tehokkaampien logististen ratkaisujen löytämiseksi. Työkoneissa on käytössä paikannus- ja ajonseurantalaitteet koneiden käytön ja liikkumisen optimoimiseksi. Koneet ovat uudenaikaisia, jolloin niiden päästöt ja melutaso ovat alhaiset.

Myös kaikkiin tuotantoautoihin on asennettu paikannus- ja ajonseurantalaitteet, jotta niiden ajoreittejä voidaan suunnitella entistä tehokkaammin. Lisäksi ISS on määritellyt, että sen työsuhdeautojen CO₂-päästöt saavat olla enintään 160 g/km (WLTP). ISS:n koko autokannan keskimääräinen CO₂-päästö oli viime vuonna 141 g/km (NEDC).

Tavoitteenamme on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2030 Scope 1:n ja 2:n osalta, jotka sisältävät liikkumisesta aiheutuvat päästömme. Tähän tavoitteeseen pyrimme sähköistämällä tuotantoautokantaamme sekä ottamalla laajamittaisesti käyttöön sähkökäyttöisiä pienkoneita. Vuonna 2021 säästimme sähköautoja käyttämällä 31,4 tCO₂ päästöjä verrattuna vastaavaan ajosuoritteeseen dieselajoneuvoilla.

Merkittävä uusi yhteistyö oli Platinum-tason kumppanuus Helsinki Priden kanssa.

Koska ISS toimii valtakunnallisesti ja laaja-alaisesti, saamme paljon hyviä yhteydenottoja ja pyyntöjä lähteä mukaan tukemaan erilaisia tahoja. Sponsorointiohjeemme mukaisesti ISS Suomi pidättäytyy tukemasta uskonnollisia organisaatioita tai toimintaa, jolla on selviä tai piilotettuja poliittisia päämääriä. Emme myöskään tee päihteisiin liittyvää sponsorointia. Sen sijaan olemme viime vuosina osoittaneet tukirahoja ISS:n omiin ammatteihin opiskeleville sekä lapsille ja nuorille, vammaisille tai erityisryhmille yhtiömme arvojen mukaisesti.

Suoran sponsoroinnin sijaan keskityimme vuonna 2021 yhteistyöhön asiakkaidemme, kumppaneidemme ja muiden yhteiskunnallisten tahojen kanssa. Merkittävä uusi yhteistyö oli Platinum-tason kumppanuus Helsinki Priden kanssa. Jatkoimme yhteistyötä myös Startup Refugeesin kanssa turvapaikan hakijoiden työllistämiseksi. Nämä ovat kummatkin esimerkkejä tavoistamme kantaa sosiaalista ja yhteiskunnallista vastuuta. Kumpikin yhteistyö myös tukee monimuotoista ja yhdenvertaista yrityskulttuuriamme.

ISS on Kiinteistötyönantajat ry- sekä Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut MaRa ry -työnantajaliittojen jäsen. Kiinteistöpalvelu- sekä ja matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimusten lisäksi ISS sovelsi vuonna 2021 useita muita yleissitovia työehtosopimuksia.

ISS:n toimitusjohtaja Jukka Jäämaa on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman hallintoneuvoston jäsen sekä Elinkeinoelämän keskusliiton edustajiston jäsen. Henkilöstöjohtaja Maria Pajamo on Kiinteistötyönantajat ry:n hallituksen jäsen. Talousjohtaja Seppo Haapalainen on Työeläkevakuutusyhtiö Elon työnantajien neuvottelukunnan jäsen ja LähiTapiola Vahinkovakuutuksen hallintoneuvoston jäsen.

Yritysvastuuraportissa esitetyt tiedot perustuvat ISS:n ja sen yhteistyökumppaneiden järjestelmien lukuihin.

ISS Palvelut Oy:n yritysvastuuraportti 2021 sisältää perustiedot ISS Palvelut Oy:n taloudellisesta, yhteiskunnallisesta sekä ympäristöön ja henkilöstöön liittyvästä toiminnasta 1.1.–31.12.2021. ISS:n edellinen yritysvastuuraportti julkaistiin 17.3.2021. Seuraava ISS:n yritysvastuuraportti julkaistaan keväällä 2023.

ISS on raportoinut toiminnastaan Global Reporting Initiativen (GRI) kestävän kehityksen raportointiohjeiston mukaisesti vuosittain vuodesta 2012 lähtien. Tämä raportti on laadittu GRI-standardien peruslaajuutta (Core) soveltaen.

Raportissa esitetyt tiedot perustuvat ISS:n ja sen yhteistyökumppaneiden järjestelmien lukuihin. Raportti kattaa talous-, henkilöstö- ja ympäristölukujen osalta kaikki ISS-konserniin kuuluvat yhtiöt Suomessa. Raportti sisältää GRI-tietojen lisäksi myös ISS:n omia tunnuslukuja.

Raportin sisällön vertailu GRI-standardeihin on esitetty alla olevassa GRI-taulukossa. Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen toimijan toimesta.

Raportti julkaistaan suomeksi. Raportin pdf-version voi ladata Lataa raportti -sivulta.

Olennaisten vaikutusten tunnistaminen ja raportin sisällön määrittelyprosessi

ISS kartoitti ja päivitti toimintansa vaikutuksia ja keskeisiä vastuullisuusteemoja sisäisen työskentelyn sekä sidosryhmätutkimuksen avulla syksyllä 2021. Edellinen olennaisuusanalyysi oli tehty vuonna 2018. Seuraavan kerran vaikutuksia ja olennaisia vastuullisuusaiheita arvioidaan kattavammin vuonna 2024.

Olennaisuusanalyysin avulla on tunnistettu ISS:n liiketoiminnan kannalta olennaiset taloudelliset, ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset sekä vaikutuksia yhteiskuntaan ja sidosryhmiin. Arvoketjun ja olennaisten vaikutusten määrittelyssä huomioidaan myös ISS:n toimintaan vaikuttavia megatrendejä.

Sidosryhmätutkimuksessa pyydettiin niin sisäisten kuin ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä ISS:n toiminnasta, vastuullisuudesta ja tärkeimmistä kehityskohteista. Sidosryhmätutkimuksen keskeisiä tuloksia käytiin läpi ISS:n johtoryhmän kanssa ja esiteltiin avoimessa sisäisessä webinaarissa. Lisäksi teemoja ja painopisteitä työstettiin sisäisissä palavereissa.

Tunnistetut vastuullisuuden näkökohdat priorisoitiin niiden liiketoiminta- ja sidosryhmävaikutusten perusteella. Sidosryhmätutkimuksen ja sisäisen työskentelyn tuloksena hahmottui kuusi eri osa-aluetta, jotka ovat ISS:n vastuullisen toiminnan toteutumisen kannalta keskeisiä. Näitä ovat:

• Henkilöstön työhyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen
• Asiakkaiden vastuullisuustavoitteiden tukeminen
• Ilmastonmuutoksen hillintä, kiertotalouden tukeminen ja resurssitehokkuus
• Eettisten liiketoimintaperiaatteiden noudattaminen ja hyvä hallintotapa
• Vakavaraisuus
• Avoin ja aktiivinen viestintä ja raportointi

Olennaiset vastuullisuusteemat ovat johtoryhmän hyväksymät sekä ISS-konsernin linjan mukaiset.

Yritysvastuuraportoinnin lähtökohtana ovat edellä mainitut osa-alueet. Rakenteellisesti raportissa kerrotaan ISS:n toiminnasta sekä vuodesta 2021 asiakas-, henkilöstö-, ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten kautta. Lisäksi kerrotaan ISS:stä yrityksenä.