4.0 Viemme kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta yhdessä asiakkaidemme kanssa

Kiinteistöjen käytön ja ylläpidon merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä muodostaa perustan ISS:n ympäristövastuullisuustyölle, sillä kiinteistöt aiheuttavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tästä noin 76 prosenttia syntyy kiinteistöjen käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Meillä on palveluidemme kautta positiivinen hiilikädenjälki, ja olemmekin sitoutuneet minimoimaan palveluratkaisuillamme asiakkaidemme kiinteistöjen käytönaikaisia ympäristövaikutuksia. Oma tavoitteemme on olla hiilineutraali vuonna 2035.

Jaa luku

4.1 Vastuullisilla palveluillamme autamme sinut vastuullisuuden edelläkävijäksi

Meillä on mahdollisuus vaikuttaa rakennusten hiilijalanjälkeen.

Ympäristövastuullisuus sisältyy ISS:n arvoihin ja on olennainen osa päivittäistä palvelutuotantoamme. Kestävillä palveluratkaisuillamme vaikutamme positiivisesti kiinteistöjen käytönaikaisiin ympäristövaikutuksiin – tämä on hiilikädenjälkemme. Yhdessä asiakkaidemme kanssa meillä on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa rakennusten aiheuttamaan hiilijalanjälkeen.

Lue Asiakkaat-osiosta, miten palveluillamme tuemme asiakkaidemme omia vastuullisuustavoitteita ja viemme kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta.

Vastuullisuus on SBB Nordenin ja ISS:n yhteistyön kulmakivi

Kun SBB Norden valitsi kokonaispalveluntuottajan Tampereen Mediapoliksen kiinteistöön, vastuullisuus oli yksi tärkeimmistä valintaperusteista. SBB:n ja ISS:n nuori, korona-aikana alkanut yhteistyö kehittyy ja tiivistyy jatkuvasti.

SBB Norden on Pohjoismaiden johtava yhteiskuntakiinteistöjen omistaja, joka on toiminut Suomessa vuodesta 2018 alkaen. Tampereen Tohlopissa sijaitseva Mediapolis on yksi SBB:n omistamista kiinteistöistä. Kampuksella toimii monia sisällöntuotantoon sekä tieto- ja viestintätekniikkaan erikoistuneita yrityksiä ja organisaatioita, esimerkiksi Yle sekä Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK.

Vuoden 2020 lopusta lähtien ISS on tuottanut Mediapolikseen kokonaispalveluratkaisua, joka kattaa aulavartioinnin, siivouspalvelut, ravintola- ja catering-palvelut sekä piirivartiointi- ja hälytyskeskuspalvelut.

– Vastuullisuus on yksi tärkeimmistä asioista jo siinä vaiheessa, kun valitsemme kiinteistöömme palveluntuottajaa, kiteyttää SBB Nordenin kiinteistöjohtaja Mikko Heiska.

ISS ja SBB työskentelevät kohti vastuullisuustavoitteita niin yhdessä kuin erikseen. ISS:n oma kehitysyksikkö suunnittelee ja parantaa yrityksen palveluita ja toimintatapoja aktiivisesti, mistä ne rantautuvat kohteisiin osaksi päivittäistä työtä. Mediapoliksessa on muun muassa käytössä kemikaalivapaa siivous.

– Otsonoidulla vedellä siivotessa meidän siivoojamme eivät altistu kemikaaleille ja desinfiointi voidaan tehdä ilman niitä. Lisäksi pinnoille ei kerrostu siivousainejäämiä, muovijätteen määrä vähenee, vesistöihin ei pääse kemikaalikertymiä ja hajusteettomuus parantaa sisäilmaa, ISS:n palveluiden toiminnasta vastaava kampusmanageri Tarja Puro listaa.

Myös ruokahävikin vähentämiseen on tartuttu aktiivisesti. Lounasruokailijoille näytetään ateriakohtainen hiilijalanjälki, joka antaa mahdollisuuden valita ruokalistalta ilmaston kannalta paras vaihtoehto.

ISS:n ja SBB:n yhteistyö alkoi kesken koronavuoden, ja koronatilanne onkin vaikuttanut yhteistyöhön monella tapaa. Vaikka etätapaamisten hyödyt ja haitat ovat tulleet tutuiksi, korona on toisaalta myös tiivistänyt yhteistyötä.

– Olemme joutuneet sopeuttamaan toimintaa jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin ja miettineet yhdessä keinoja, joilla parantaa turvallista työssäoloa ja taata asiakkaille palvelut kampuksella, Puro kertoo.

ISS:n koronatyöryhmä on seurannut valtakunnallisesti ja alueellisesti ohjeistuksia ja rajoituksia, joiden mukaan erityisesti ravintolapuolen toimintaa on sopeutettu.

– Huomasimme, että buffetista tulee hyvää palautetta, ja kysyimme, mitä asiakkaat toivovat jatkossa. Vastausten perusteella toivottiin buffettia, joten kuuntelimme käyttäjiä ja nyt olemme jatkaneet sen kanssa, Puro kertoo.

ISS:llä on iso rooli kampuksen asiakastyytyväisyydessä, sillä aula-, ravintola- ja siivouspalvelut ovat tärkeitä palveluita myös vuokralaisten arjen sujumiseksi. Heiskan mukaan ISS on Mediapoliksen kiinteistön käyntikortti, koska kiinteistöön saapuja kohtaa ISS:n henkilökunnan aulassa ensimmäisenä.

Vaikka SBB:n ja ISS:n yhteistyö on vasta nuori ja koronan sävyttämä, yhteistyö kuitenkin kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Myös tulevaisuuteen katsotaan mielenkiinnolla.

– Toivottavasti pääsemme tekemään erilaisia tapahtumia ja yleisötilaisuuksia. Catering-puolen kehittäminen on iso asia, jota odotamme, mutta se vaatii, että tapahtumat ja ihmiset palaavat kampukselle. Toivottavasti pääsemme pian kehittämään ja laajentamaan sitä, Puro kertoo.

4.2 Oikeilla jäljillä – matkalla kohti hiilineutraaliutta

Asettamalla oman ilmastotavoitteemme olemme osoittaneet sitoutumisemme Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen tavoitteeseen hillitä lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen. Tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuonna 2035. Scope 1:n ja Scope 2:n osalta tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2030. Lisäksi YK:n Global Compact -aloite ja kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat kaikkea toimintaamme. Olemme liittyneet Science Based Target -aloitteeseen (SBTi), ja alkuvuodesta 2022 toimitamme määrittelemämme tavoitteet SBTi:n hyväksyttäväksi. Tavoitteenamme on parantaa SBTi:n avulla koko arvoketjumme vähähiilisyyttä ja resurssitehokkuutta.

Vuodesta 2019 alkaen olemme laskeneet palveluidemme hiilijalanjälkeä. Laskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin, ja se on toteutettu yhteistyössä Clonet Oy:n kanssa. Laskentamme kattaa kokonaisuudessaan myös Scope 3 -päästöt, jotka syntyvät arvoketjussamme. Merkittävimmät ympäristövaikutuksemme syntyvät asiakaskohteisiin tapahtuvan liikkumisen CO₂-päästöistä sekä raaka-aineiden ja muiden tuotteiden hankinnasta. Palvelukohtainen hiilijalanjälkilaskenta sekä merkittävät ympäristönäkökohdat toimivat pohjana toimintamme kehittämiselle ja konkreettisten tavoitteiden asettamiselle. Vuonna 2021 aloitimme valituissa ravintoloissamme lounaskohtaisen hiilijalanjäljen laskemisen. Näin asiakkaamme pystyvät halutessaan huomioimaan lounaan ilmastovaikutuksen valitessaan päivän lounasta.

Henkilöstöllämme on tärkeä vaikutus vastuullisuustyössämme. Vuoden 2021 lopussa lanseerasimme uuden vastuullisuuskonseptimme Oikeilla jäljillä. Oikeilla jäljillä -teeman alla edistämme yrityksemme vastuullisuustavoitteita ja lisäämme niin oman henkilöstömme kuin asiakkaidemme ympäristötietoisuutta. Vuonna 2021 istutimme yhteensä 8 000 puuta eli yhden puun jokaista ISS:läistä kohden kiitokseksi jokapäiväisestä työstä vastuullisuuden edistämiseksi. Tämän lisäksi palkitsimme erikseen tiimejä ja yksittäisiä ISS:läisiä arjen vastuullisuusteoista. ISS Suomen oma metsä löytyy täältä >>

Glasgow'n ilmastokokouksen jäljillä

Marraskuisessa ilmastokokouksessa valmistui Glasgow Climate Pact. Maat olivat ensimmäistä kertaa yhtä mieltä siitä, että maapallon lämpötilan nousu on rajattava 1,5 celsiusasteeseen. Mutta miten tässä onnistutaan ja miten uusi ilmastosopimus vaikuttaa asiakkaisiimme, työntekijöihimme ja muihin sidosryhmiimme?

Glasgow’n ilmastokokouksessa saavutettiin maiden kesken yhteisymmärrys siitä, että maapallon lämpötilan nousu tulee rajata 1,5 asteeseen. Maat, jotka edustavat 90 % koko maailman BKT:sta ovat nyt sitoutuneet hiilineutraaliustavoitteeseen vuosisadan puoliväliin mennessä.

Maat olivat yhtä mieltä siitä, että 1,5 asteen saavuttamiseksi nykyiset päästöt tulee lähes puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Tämä luo pohjan tuleville poliittisille päätöksille, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin.Vaikka tavoite on selvä, keinot eivät ole ja se huomioitiin sopimuksessa. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan maiden tulee uusia ilmastosuunnitelmansa viiden vuoden välein. Tahti on kuitenkin liian hidas 1,5 asteen tavoitteen kannalta ja Glasgow Climate Pactiin kirjattiin vaatimus tarkistaa maiden ilmastosuunnitelmat vuoden välein.

Vaikka Glasgowssa ei vielä saatu selkeää suuntaa sille, kuinka hiilineutraaliuteen päästään, niin tahti tuskin hidastuu. Kokouksessa otettiin muun muassa askelia kohti kivihiilestä luopumista, ja sopimukseen kirjattiin päätös kivihiilen vähentämiseksi.

Glasgow Climate Pactiin kirjattiin kohtia, jotka vaikuttavat myös kiinteistöjen ylläpitoon.

Sopimukseen nostettiin huomio hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n kuudennen arviointiraportin huolestuttavasta sisällöstä: nouseva lämpötila tulee lisäämään sään ääri-ilmiöitä, jotka vaikuttavat ihmisiin ja luontoon. Sopimus painotti, että uutta teknologiaa sään ääri-ilmiöihin sopeutumiseen on kiire skaalata ja kehittää.

IPCC:n arviointiraportissa mainittiin, että napa-alueilla, mukaan lukien Suomessa, lämpötila tulee nousemaan nopeammin kuin muualla, johtuen jäätiköiden sulamisesta. Lämpötilan nousu ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen muuttavat tulevina vuosikymmeninä oletettavasti myös kiinteistöjen ylläpitoa. Sopimuksessa esimerkiksi pyydetään osallistujamaita harkitsemaan lisätoimenpiteitä muidenkin kasvihuonekaasujen, kuten metaanin, vähentämiseksi. Tämä liittyy kiinteistöjen suoriin kasvihuonekaasupäästöihin kylmäaineiden käytön kautta.

Myös juuri valmistuneesta ISS:n sidosryhmätutkimuksesta paljastuu yhteinen huoli ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Asiakkaamme, henkilöstömme ja muut sidosryhmämme osaavat jo odottaa ISS:ltä suunnannäyttäjän roolia ja vastuun kantamista.
Meillä onkin merkittävä vaikutusmahdollisuus kiinteistöjen hiilijalanjäljen pienentämiseksi palveluratkaisujemme kautta. Uskomme, että erilaiset sopeutumistoimenpiteet, joita voimme kiinteistöpalvelujen ammattilaisina edistää, nousevat jatkossa yhä useammin ja painavammin mukaan keskusteluihin asiakkaidemme kanssa.

Entä mitä me ISS:llä olemme jo tehneet ilmaston eteen?

Olemme sitoutuneet jatkuvasti parantamaan toimintaamme ja vähentämään päästöjä. Olemme asettaneet tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035.
Olemme määrittäneet ja seuranneet palveluidemme hiilijalanjälkeä jo vuodesta 2019 alkaen. Tarkastelemme erikseen kiinteistön ylläpitopalveluista, siivouspalveluista ja ravintolapalveluista aiheutuvia päästöjä ja voimme tuottaa niistä myös asiakaskohtaisia raportteja. Meille on myönnetty OpenCO2.net Hiilijalanjälkimerkki, joka kertoo luotettavasta päästölaskennasta ja halusta sitoutua päästöjen pienentämiseen.
Olemme siirtyneet käyttämään 100 % vihreää sähköä kaikissa käyttämissämme toimitiloissa jo vuonna 2019.
Olemme sitoutuneet jatkuvasti kehittämään vähäpäästöisiä palveluratkaisuja. Otimme Suomessa ensimmäisten joukossa käyttöön kemikaalivapaan ylläpitosiivouksen vuonna 2018. Kiinteistön ylläpidon ammattilaisemme tekevät 24/7 työtä kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Vuonna 2020 teimme yli 23 000 havaintoa tai toimenpide-ehdotusta asiakkaidemme kiinteistöihin liittyen. Liikumme yhä enenevässä määrin asiakaskohteisiimme sähköautoilla. Vuonna 2020 säästimme päästöjä 13,6 tCO2 ekv verrattuna vastaavaan ajosuoritteeseen dieselautolla.

Nämä ovat esimerkkejä toimenpiteistämme. Tie hiilineutraaliuteen on pitkä ja matka on vasta alussa, mutta me olemme oikeilla jäljillä. Haluamme myös jatkossa olla alamme edelläkävijä ilmastoasioissa sekä tukea asiakkaidemme ilmastotavoitteita. 8 000 ISS-ammattilaisen taitavissa käsissä kiinteistöjen hiilijalanjälki pienenee – näin sanamme muuttuvat teoiksi joka päivä ympäri Suomea.

4.2.1 Luomme kestävää ruokakulttuuria

Tavoitteenamme on puolittaa hävikki vuoteen 2027 mennessä. Vuonna 2021 hävikki väheni 33 prosenttia.

Ravintolapalveluissa tavoitteenamme on luoda kestävää ruokakulttuuria. Tässä onnistuaksemme kehitämme jatkuvasti reseptiikkaa lihatuotteiden vähentämiseksi, käytämme vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita ja minimoimme ruokahävikin syntyä. Hyödynnämme hiilijalanjälkilaskennasta saamiamme tuloksia reseptiikan kehittämisessä.

Avaamalla uusia makumaailmoja tuhansille asiakkaillemme päivittäin voimme edistää vastuullisten raaka-aineiden päätymistä entistä useampaan kotikeittiöön, osaksi arjen ruokarutiineja. Laskimme viime vuonna myös lounaidemme keskimääräisen hiilijalanjäljen. Laskennasta näkee hyvin selkeästi raaka-ainevalintojen merkityksen päästöjen vähentämisessä, sillä noin 68 prosenttia lounaan hiilijalanjäljestä aiheutuu elintarvikkeista. Tavoitteenamme on vähentää ravintolapalveluiden CO₂-päästöjä 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Korvaamalla lihatuotteita kasvikunnan proteiineilla vaikutamme merkittävästi ruoan alkutuotannon ympäristövaikutuksiin, kuten luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Ravintoloissamme on tarjolla asiakkaillemme maukas kasvisruokavaihtoehto päivittäin. Huomioimme ruokalistasuunnittelussa aina myös sesonkituotteet. Käyttämämme liha- ja maitotuotteet, kananmunat sekä vilja- ja leipomotuotteet ovat 100-prosenttisesti kotimaisia, kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja. Lisäksi suomalaiset järvikalat ovat osa lounastarjontaamme. Valikoimaamme kuuluu myös Reilun kaupan ja Rainforest Alliancen tuotteita sekä luomu- ja lähituotteita.

Ruokahävikin minimointi on osa jokapäiväistä toimintaa ravintoloissamme. Ruokaa voi tilata kotiin useista ravintoloistamme, ja mikäli ruokaa jää jäljelle, minimoimme hävikkiä kotimyynnillä. Tavoitteenamme on puolittaa hävikki vuoteen 2027 mennessä. Vuonna 2021 hävikki väheni 33 prosenttia. Tavoitteenamme oli hävikin vähentäminen 35 prosenttia.

Muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävän SUP-direktiivin mukaisesti olemme luopuneet muovisista kertakäyttöastioista ja -pilleistä ja korvanneet nämä kierrätettävillä materiaaleilla ja kartonkituotteilla. Vuoden 2021 materiaaliostoistamme 72 prosenttia oli puuperäistä materiaalia ja 27 prosenttia muoviperäistä materiaalia.

Tuomme yrityksemme siivouspalveluiden osaamista ja menetelmiä myös ravintolatilojen vastuulliseen siivoukseen. Käytössämme on kasvipohjaiset puhdistusaineet, jotka on valmistettu 100-prosenttisesti elintarviketeollisuuden sivutuotteista. Lisäksi käytämme ravintolasalien puhdistamisessa kemikaalivapaata siivousmenetelmää.

Hyvästi hävikki!

Valtakunnallista hävikkiviikkoa vietettiin jälleen syyskuussa. Kampanjaviikko nostaa esiin ruoan arvostusta ja kertoo ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä. ISS:n ravintoloissa ruokahävikkiin kiinnitetään huomiota ympäri vuoden.

– Jos ruoka päätyy hävikkiin, heitetään samalla hukkaan kaikki resurssit, joita sen tuotantoon, kuljetukseen, pakkaukseen, varastointiin ja valmistukseen on kulunut, sanoo ISS:n kehityspäällikkö Mia Pesonen.

ISS:n ravintoloissa ruokahävikkiin kiinnitetään siksi huomiota ympäri vuoden. Vähentämällä hävikkiä ehkäistään ravintolapalveluiden ympäristövaikutuksia ja tuetaan ISS:n ja sen asiakkaiden hiilineutraaliustavoitteita. Hävikin vähentäminen on myös liiketoiminnan kannalta järkevää.

ISS:n globaali tavoite on vähentää ruokahävikkiä vuoden 2019 tasosta 50 prosenttia vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoitetta kohti mennään hyvää vauhtia: vuoden 2020 hävikkitavoite, 25 prosenttia, saavutettiin reilusti.

ISS:n ravintoloissa pidetään kirjaa syntyvästä ruokahävikistä. Erikseen tilastoidaan asiakkailta syntyvä lautashävikki, ruoan tarjoiluvaiheessa syntyvä tarjoiluhävikki ja keittiössä syntyvä valmistushävikki.

Apuna ruokahävikin seuraamisessa ja mittaamisessa käytetään kahta älykästä ohjelmaa. Tekoälyyn perustuva Winnow-mittausjärjestelmä on käytössä kolmessa pilottikohteessa. Roskakorin ylle kiinnitetty AI-kamera lukee, punnitsee ja luokittelee ruokajätteen ja kerää datan talteen.

– Kamera tutkii kaiken, mitä heitetään roskakoriin. Se oppii tunnistamaan, minkä kategorian tuote on kyseessä, tuleeko hävikkiä esimerkiksi perunankuorista vai jostain muusta, Pesonen sanoo.

Muissa ISS:n keittiöissä on käytössä Chefstein-ohjelma, jota käytetään hävikin seurannan lisäksi muun muassa keittiöiden omavalvontaan.

Ruokahävikin vähentäminen lähtee ruokalistojen ja reseptien suunnittelusta. Samalla tarkastellaan ruoanlaiton tapoja, valmistusmenetelmiä ja valmistuseriä.

– Listoja suunnitellessa mietitään tarkkaan, että jos tänään listalla on lihapullia ja niitä jää yli, mitä niistä voidaan tehdä huomenna, Pesonen havainnollistaa.

Apuna ruokalistojen suunnittelussa on tuotannonohjausjärjestelmä Aromi.

– Uusi Aromi on mainio työkalu hävikin hallintaan. Jatkossa se muokkaa yhä enemmän sitä, miten ostamme raaka-aineita, teemme lounaslistoja, inventoimme ja kirjaamme hävikkiä.

Jotta ruokaa osataan valmistaa oikea määrä, ravintola tarvitsee mahdollisimman hyvän arvion ruokailijoiden määrästä, heidän suosimistaan ruokalajeista ja siitä, millaisia ruokailijoita kohteessa käy. Teollisuuskohteiden ravintoloissa syödään isompia annoksia kuin toimistoissa tai kouluissa.

Pesonen muistuttaa, että ruokahävikin vähentäminen on kaikkien, niin ravintolan työntekijöiden kuin asiakkaidenkin, yhteinen asia. Aktiivisella asiakasviestinnällä voidaan vähentää erityisesti lautashävikkiä. ISS:n ravintoloiden infotauluihin nostetaankin aika ajoin tietoa ruokahävikistä.

4.2.2 Vastuullista siivouspalvelua

Kestävän kehityksen mukainen siivouspalvelumme perustuu kemikaalien käytön sekä veden- ja energiankulutuksen minimointiin, kestäviin hankintoihin, muovin käytön vähentämiseen sekä kiertotalouteen.

Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella olemme jo useamman vuoden ajan muokanneet perinteisiä siivouspalveluiden toimintatapoja ja vähentäneet merkittävästi kemikaalien käyttöä, muovin kulutusta ja päästöjä vesistöihin. Koronapandemia on aiheuttanut tarvetta pintojen desinfioinnille, mutta lisäämällä Tersanon otsonoidun veden käyttöä olemme onnistuneet pienentämään desinfioivien aineiden käyttöä. Myös käyttämämme valokatalyysipinnoite ja ilmanpuhdistimet ovat helpottaneet pintahygienian ja sisäilman puhtauden hallintaa.

Olemme säästäneet puhdasta vettä lähes 10 miljoonaa litraa uusilla resurssitehokkailla koneilla ja menetelmillä. Vastaavasti olemme lahjoittaneet saman määrän puhdasta juomavettä Future Cleaning Technologiesin toimesta Made Blue -organisaatiolle kehitysmaihin.

Kestävät siivoushankinnat ovat olennainen osa asiakkaalle tuottamaamme siivouspalvelua. Siivouspalvelumme hiilijalanjäljestä noin 82 prosenttia on Scope 3 -päästöjä eli ne syntyvät toimitusketjussamme. Suosimme aina ympäristömerkittyjä, uusiutuvista tai kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita, jotka voidaan kierrättää edelleen materiaalina. Hyvänä esimerkkinä kiertotalouden ratkaisusta on 100-prosenttisesti kasvipohjaisten, elintarviketeollisuuden sivutuotteista valmistettujen puhdistusaineiden käyttäminen silloin, kun puhdistusaineiden käyttö on välttämätöntä. Muovin käyttöä minimoimme käyttämällä siivousvaunuissa kestosäkkejä. Olemme lisänneet kierrätysmuovista valmistettujen tuotteiden osuutta valikoimassamme, ja käytössämme on esimerkiksi kierrätysmateriaalista tehtyjä lattiamoppeja sekä kierrätetyistä PET-pulloista valmistettuja twister-laikkoja, joiden kanssa ei tarvita puhdistusaineita.

Ylläpitosiivousaineiden kulutus

Siivousaineiden kulutus (litraa/siivooja)

2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021
8,5	9,5	9,9	8,5	6,4	5,7	5,2

Hygieenistä ja puhdasta valon voimalla, ilman kemikaaleja

Valokatalyysipinnoite on siivouksen uusi suomalainen ratkaisu, joka nitistää taudinaiheuttajat pinnoilta ilman vahvoja puhdistusaineita. ISS:n ja Nanoksin yhteistyö vahvistaa ISS:n kemikaalivapaata siivouskonseptia.

ISS:n siivouspalveluissa etsitään jatkuvasti uusia ja vastuullisia keinoja luoda tiloja, joissa on hyvä ja turvallista olla. Yksi innovaatioista on valokatalyysipinnoite, joka estää bakteerien ja virusten elämisen pinnoilla.

– Kaikkien pintojen päällä on niin sanottu biofilmi, jossa erilaiset mikrobit elävät. Valokatalyysipinnoite eliminoi biofilmin ja tekee pinnasta hygieenisen ja turvallisen, kertoo valokatalyysipinnotteita asentavan Nanoksin omistaja Jukka Laks.

Valokatalyysipinnoite vähentää tarvetta käyttää puhdistus- ja desinfiointiaineita. Nimensä mukaisesti pinnoite tarvitsee aktivoituakseen vain valoa.

– Sen ansiosta voimme vähentää kemikaalikulutusta ja siivota tiloja ultrapuhtaan veden avulla turvallisesti myös tällaisina poikkeuksellisina aikoina, ISS:n siivouspalveluiden tuotejohtaja Minna Konttila kertoo.

Nanoksilla on kokemusta antimikrobisten valokatalyysipinnoitteiden asentamisesta kolmen vuoden ajalta. Pinnoitteella voi käsitellä kaikki sisä- ja ulkotilat, mukaan lukien tekstiilipinnat.

– Ennen koronavirusepidemiaa antimikrobisia pinnoitteita laitettiin erityistä hygieniaa vaativiin tiloihin, kuten puhdastilalaboratorioihin. Nyt niitä hyödynnetään myös tiloissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, kuten pääkonttoreissa, Laks kertoo.

Pinnat puhdistetaan ensin huolellisesti, minkä jälkeen ne käsitellään valokatalyysipinnoitteella, joka hapettaa pinnan mikrobit ja neutralisoi ne. Pinnoite on näkymätön, eikä sitä tunne käsin koskettamalla. Toisin kuin desinfiointiaine, valokatalyysipinnoite ei haihdu pinnalta.

– Desinfiointiaineen vaikutus pinnalla lakkaa, kun aine on haihtunut pois pinnalta. Jatkuva pintojen desinfiointi myös kuluttaa pintaa. Valokatalyysipinnoite kuluu pinnasta sitä mukaa, kun sen alla olevaa pintamateriaalia kulutetaan koskettamalla. Pinnoitteen uusiminen on ajankohtaista vuoden päästä ensimmäisestä käsittelystä, Laks selventää.

Siivouksen innovaatio tuo ennen kaikkea turvaa kiinteistön käyttäjille. Virukset ja taudit eivät pääse leviämään työpaikoilla yhtä tehokkaasti, kun ne eivät leviä pintojen kautta. Välitön hyöty on Laksin mukaan sairauspoissaolojen vähentyminen, mikä tuo kustannussäästöjä. Pinnoite säästää paitsi rahaa myös siivoojien aikaa.

– Olemme saaneet siivoojilta palautetta, että valokatalyysipinnoitteella käsitellyt pinnat on helppo puhdistaa. Tämä johtuu osin siitä, että pinnoite rikkoo veden pintajännitettä, mikä helpottaa pintojen puhdistamista.

Pinnoite ei poista siivouksen tarvetta, päinvastoin. Pinnat tulee pitää puhtaina, sillä pinnoite ei toimi, jos päällä on kasapäin likaa ja pölyä. Ultrapuhtaalla vedellä tehtävä kemikaalivapaa siivous ja valokatalyysipinnoite ovatkin täydellinen pari. Pinnat pysyvät turvallisina ja hygieenisinä ilman desinfiointia tai kemikaaleja.

4.2.3 Vastuullisuus kiinteistön ylläpitopalveluissa

Valitsemme aina käytettävät laitteet ja työkoneet huomioiden niiden monikäyttöisyyden sekä elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset.

Kiinteistön ylläpitopalveluissa ensisijaisia toimenpiteitämme omien päästöjemme vähentämiseksi ovat työkoneista ja liikkumisesta aiheutuvien CO₂-päästöjen minimointi sähköautoja ja muita vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäen, koneiden käytön ja reittien optimointi sekä henkilöstön kouluttaminen taloudelliseen ajotapaan.

Valitsemme aina käytettävät laitteet ja työkoneet huomioiden niiden monikäyttöisyyden sekä elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Vuonna 2021 otimme valikoimiimme laajamittaisesti sähkökäyttöisiä pienkoneita vähentääksemme pienkoneiden käytöstä aiheutuneita CO₂-päästöjä. Pilotoimme myös sähkökäyttöistä robottilakaisukonetta katualueiden ja parkkipaikkojen puhdistamisessa Helsinki-Vantaan lentokentällä. Robotti puhdistaa katualueita pölyttömästi, vaikka toimiikin vedettömästi. Arvion mukaan yhden robotin käytöllä voi säästää 30 tonnia CO₂-päästöjä vuodessa.

Kiertotalous, materiaalitehokkuus ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen näkyvät aine- ja tarvikevalinnoissamme. Kiinteistön ylläpitopalveluiden hiilijalanjäljestämme 81 prosenttia on Scope 3 -päästöjä eli ne muodostuvat toimitusketjussamme. Valitsemme laadukkaita komponentteja rikkoutuneiden tilalle sekä varmistamme ennakkohuolloilla teknisten järjestelmien toimivuuden. Käyttämämme lämmönsiirtonesteet ovat ympäristölle turvallisia, ja olemme korvanneet viemärinavauksessa käytettävät kemikaalit mekaanisilla puhdistusmenetelmillä.

4.2.4 Liikkuminen ja työkoneet

Teemme yhteistyötä vuokranantajiemme kanssa latauspisteiden rakentamiseksi.

Scope 1 -päästömme syntyvät asiakaskohteisiin tapahtuvasta liikkumisesta sekä kiinteistön ylläpitopalveluissa käytettävien työkoneiden käytöstä. ISS:n käyttämät autot ovat leasing-autoja. Vähentääksemme liikkumisesta aiheutuvia päästöjä olemme aloittaneet siirtymän kohti sähköistä tuotantoautokantaa. Vuonna 2021 säästimme sähköautoja käyttämällä 31,4 tCO₂ ekv. verrattuna vastaavaan ajosuoritteeseen dieselautolla. Tällä hetkellä suurin haaste palvelutuotannossa käytettävien sähköautojen laajamittaiselle käytölle liittyy latausverkostoon. Teemme yhteistyötä vuokranantajiemme kanssa latauspisteiden rakentamiseksi vuokratilojemme yhteyteen.

Vuonna 2021 koronapandemiasta johtuva etätyöskentely on jatkunut edelleen, mutta liikkuminen asiakaskohteisiin on elpynyt selvästi vuoteen 2020 verrattuna (luku 4.3.3 Oman toimintamme kasvihuonekaasupäästöt).

4.2.5 Arvoketjun päästöt

Palveluidemme hiilijalanjälkilaskennat sisältävät myös Scope 3- eli koko arvoketjumme päästöt. Hiilijalanjäljestä merkittävä osa, lähes 85 prosenttia, syntyy arvoketjussamme eli ne luokitellaan Scope 3 -päästöiksi. Tärkeä kehittämisalueemme onkin yhteistyö palveluiden hankintaketjuissa eri kumppaneiden kanssa. Valitsemme kumppanimme ja käyttämämme tuotteet ympäristönäkökulmat huomioiden. Palvelutuotannossa suosimme uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, kestäviä ja monikäyttöisiä tuotteita materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden varmistamiseksi sekä minimoimme palvelusta syntyvän jätteen määrää.

Vuodesta 2020 alkaen päästöjemme Scope 3 -laskentaan on sisällytetty energiaan eli polttoaineisiin ja ostosähköön liittyvät upstream-päästöt. Käytännössä nämä pitävät sisällään siirtohäviöistä sekä polttoaineiden tuotannosta, jalostuksesta ja kuljetuksista aiheutuvat päästöt. Vuoden 2021 Scope 3 -laskennan sisältö on merkittävästi laajempi verrattuna aiempiin vuosiin (taulukko 4.3.3). Luvuissa on mukana arvoketjumme päästöt palveluidemme osalta. Tämä lisää laskennan luotettavuutta, mutta samalla kasvattaa päästöjä verrattuna edellisiin vuosiin.

Vuonna 2021 olemme laskeneet palveluistamme aiheutuvaa hiilijalanjälkeä useille asiakkaillemme osaksi heidän arvoketjunsa eli Scope 3 -päästöjen raportointia.

4.3 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme

Vähensimme toimitiloista aiheutuvia CO₂-päästöjä parantamalla tilojen monikäyttöisyyttä ja energiatehokkuutta.

Merkittävin vaikutusmahdollisuutemme ilmastonmuutoksen hillintään piilee kiinteistöjen käytönaikaisen hiilijalanjäljen minimoimisessa kiinteistön ylläpito- ja energianhallintapalvelujemme kautta – tämä on hiilikädenjälkemme. Toteutamme samoja energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä myös omissa toimitiloissamme sekä vähennämme päästöjä hankkimalla uusiutuvaa energiaa. Lisäksi vaikutamme palveluistamme syntyviin CO₂-päästöihin minimoimalla ajoneuvojen ja työkoneiden käytöstä aiheutuvia päästöjä. Sertifioidun ISO 50001 -energianhallintajärjestelmämme tavoitteena on parantaa ilmastonmuutoksen hillinnän vaikuttavuutta paitsi asiakkaille tuottamiemme energianhallintapalveluiden avulla myös omien tilojen ja liikkumisemme osalta.

4.3.1 Omat toimitilat – energian ja veden kulutus

Tuotamme palveluita asiakkaidemme kiinteistöissä valtakunnallisesti. Omistamme itse yhden kiinteistön, ja muissa toimipisteissämme olemme vuokralaisina. Laskennassamme huomioimme sähkön osalta sekä ostamamme sähkön että käyttämämme sähkön. Vuonna 2021 olemme sisällyttäneet laskentaan myös tiedot vuokrakohteissa käyttämämme kaukolämmön osalta. Aiempina vuosina emme ole saaneet vuokranantajilta vastaavia tietoja. Tästä johtuen laskennan sisältö on laajempi verrattuna aiempiin vuosiin.

Vuonna 2021 hankimme EECS:n (European Energy Certificate System) alaisia RES-GO-sähkön (Renewable Energy Sources – Guarantee of Origin) alkuperätakuita 1 512 MWh, mikä vastaa ISS:n omien toimipisteiden energiankulutusta vuonna 2021. Sähkön tuotantomuotona on 100-prosenttisesti suomalainen tuulivoima ja vesivoima. Pääkonttorimme sijaitsee LEED Platina -luokituksen saaneessa business parkissa. Vähensimme toimitiloista aiheutuvia CO₂-päästöjä vuonna 2021 toteuttamalla tilatehokkuusprojekteja sekä parantamalla tilojen monikäyttöisyyttä ja energiatehokkuutta. Lisäsimme myös IoT-teknologian käyttöä tiloissamme.

Käytämme toimipisteissämme kunnallista vedenjakelua, ja toiminnastamme syntyvä jätevesi menee kunnalliseen viemäriverkostoon. Omassa toiminnassamme käytämme vettä siivouspalveluissa, ravintolapalveluissa sekä kiinteistön ylläpitopalveluissa. Siivouspalveluissa minimoimme veden kulutusta erityisesti menetelmä- ja välinevalinnoilla, ravintolapalveluissa tehokkailla pesuprosesseilla ja vesikalusteiden optimaalisilla säädöillä sekä kiinteistön ylläpitopalveluissa hiekan noston ajoittamisella sääolosuhteiden mukaisesti.

ISS:n oma energian kulutus, energiaintensiteetti ja vedenkulutus

	2019	2020	2021
Sähkön kulutus, MWh^*)	1 469,9	1 588	1 512,2
Sähkön ominaiskulutus, KWh/brm²^*)	42,3	50,4	54,2
Lämmön ominaiskulutus, KWh/brm²	140,4^**)	118,8^**)	162^*)
Energian ominaiskulutus, KWh/brm²	182,8^**)	169,1^**)	216,2^*)
Veden ominaiskulutus, dm³/brm²^**)	300,3	395,4	291,7

*) Laskenta perustuu mitatun tiedon pohjalta laskettuun kokonaiskulutukseen.
**) Laskenta perustuu mitattuihin kulutustietoihin.

4.3.2 Omat toimitilat – jätehuolto

Noudatamme kaikessa toiminnassamme jätehierarkiaa eli lainsäädännön mukaista jätteiden etusijajärjestystä. Ensisijaisena tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää, jonka lisäksi pyrimme jatkuvasti parantamaan myös materiaalitehokkuutta ja varmistamaan jätteiden käsittelyn materiaalina uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Tavoitteenamme on 65 prosentin kierrätysaste omissa toimipisteissämme.

Vuonna 2021 päätoimipisteemme tuottivat yhteensä 36 tonnia jätteitä, joista materiaalikierrätykseen toimitettiin 52 prosenttia. Jätteistä 48 prosenttia hyödynnettiin energiantuotannossa. Vuoden 2020 ja 2021 hyötykäyttöaste oli pienempi verrattuna aiempiin vuosiin, koska koronapandemian ja etätyösuositusten takia esimerkiksi keräyspaperia syntyi huomattavasti aiempaa vähemmän. Vuonna 2021 panostimme lisää jätteiden vähentämiseen omassa toiminnassamme ja otimme sitä tukeaksemme käyttöön uuden ”Kohti kiertotaloutta” -koulutuksen.

Jätemäärät jätejakeittain (tonnia)

	2019	2020	2021
Tietosuojapaperi	5,2	2,1	2,9
Tietosuojamateriaali	0,0	0,0	0,0
Keräyspaperi	9,1	4,6	3,7
Keräyspahvi ja -kartonki	4,7	9,3	5,6
Biojäte	13,0	2,9	2,8
Ruokaöljyt ja -rasvat	0,1	0,0	0,0
Lasi	1,9	1,2	1,1
Metalli	2,8	1,2	0,9
Rakennusjäte	0,1	0,0	0,0
Kuormalavat	0,2	1,1	0,4
Energiajäte	7,9	4,9	3,4
Poltettava sekajäte	14,2	8,7	13,7
SE-romu	1,0	0,7	1,1
Muut vaaralliset jätteet	0,0	0,5	0,01
YHTEENSÄ	60,3	37,3	35,7

Jätteiden loppusijoitus (%)

	2019	2020	2021
Materiaalikierrätys	62	57	52
Energiahyödyntäminen	37	42	48
Vaaralliset jätteet	1	1	0
Kaatopaikkasijoitus	0	0	0

4.3.3 Oman toimintamme kasvihuonekaasupäästöt

Vuodesta 2019 alkaen olemme laskeneet palveluidemme hiilijalanjälkeä. Laskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin, ja se on toteutettu yhteistyössä Clonet Oy:n kanssa.Laskentamme kattaa kokonaisuudessaan myös Scope 3 -päästöt, jotka syntyvät arvoketjussamme. Merkittävimmät ympäristövaikutuksemme syntyvät asiakaskohteisiin tapahtuvan liikkumisen CO₂-päästöistä sekä raaka-aineiden ja muiden tuotteiden hankinnasta.

Omien toimitilojen ympäristövaikutuksiin ja päästöihin vaikutamme optimoimalla tilatehokkuutta. Työpisteiden yhteiskäyttöisyys, työn muuttuminen entistä liikkuvammaksi sekä teknologian mahdollistama virtuaalinen työtapa ovat vähentäneet tilankäytön tarvetta. Digitaalisuus ja virtuaaliset työkalut luovat ekologisempia toimistoja, mutta ympäristövaikutukset vähenevät myös silloin, kun voimme tehdä töitä mistä tahansa; etätyömahdollisuuksien lisääntyminen vähentää ajokilometrejä ja päästöjä sekä säästää aikaa. Suunnittelemme ja rakennamme myös asiakkaillemme uusia työympäristöjä, joissa ihmiset viihtyvät ja pystyvät toimimaan tehokkaasti, tuottavasti sekä ympäristövastuullisesti.

Vuonna 2021 olemme sisällyttäneet Scope 2 -laskentaan myös tiedot vuokrakohteissa käyttämämme kaukolämmön osalta. Aiempina vuosina vastaavia tietoja ei ole ollut saatavilla vuokranantajilta. Laskennan sisältö on laajempi verrattuna aiempiin vuosiin. Tämä lisää laskennan luotettavuutta, mutta samalla kasvattaa raportoituja Scope 2 -päästöjä.

Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt

	2019	2020	2021
Scope 1: Tuotantoautot ja työkoneet (t CO₂-ekv.)	4 016	3 163	3 634
Scope 2: Ostettu sähkö (markkinalähtöinen menetelmä), kaukolämpö (t CO₂-ekv.) ^*)	66	99	529 ^**)
Scope 3: Arvoketjun päästöt (t CO₂-ekv.)	1 454 ^***)	1 562 ^****)	22 689 ^*****)
Päästöintensiteetti Liikevaihtoon suhteutettuna (t CO₂-ekv./milj. €)	9,7	7,9	9,8

Laskenta on toteutettu Clonetin OpenCO2.net-laskurilla.

) Laskennassa on huomioitu ISS:n ostama sertifioitu kotimainen tuuli- ja vesisähkö. Uusiutuva sähkö kattaa kaiken ISS:n käyttämän sähkön sekä omissa että vuokratuissa toimitiloissa. Laskennassa on käytetty paikallisten energiayhtiöiden ilmoittamia kaukolämmön päästökertoimia.
) Laskentaan on sisällytetty tiedot myös vuokratuissa toimitiloissa aiheutuneista kaukolämmön päästöistä. Laskennan sisältö on laajempi verrattuna aiempiin vuosiin.
) Laskenta sisältää työmatkaliikenteen, liikematkojen ja jätehuollon päästöt.
) Laajempi laskentarajaus verrattuna vuoteen 2019: luku sisältää polttoaineiden ja sähkön elinkaarenaikaisia päästöjä sekä sähkön siirtohäviöistä aiheutuneita päästöjä.
*) Laajempi laskentarajaus verrattuna vuosiin 2019-2020: luku sisältää koko arvoketjun päästöt siivous-, kiinteistön ylläpito- ja ravintopalveluiden osalta.